Olen vasta nyt herännyt siihen, miten vaikeaa laihduttaminen on nelikymppisenä, lyhyenä naisena
Nuorena riitti, että katsoit vähän mitä suuhusi laitoit ja kävit jossain tanssitunnilla silloin tällöin. Nyt nelikymppisenä laihduttaminen on ollut todella työlästä. On stressiä, huonosti nukkumista, lapsiarkea, ikääntyvät vanhemmat, töissä kiire jne. Olen lyhyt, joten sen takia perusaineenvaihduntani on pieni (vain n. 1300 kaloria ilman mitään liikuntaa, liikuntaa sisältävinä päivinä kulutukseni on n. 1600-1650 kaloria/pv).
-Olin tammikuun ekasta päivästä alkaen 2,5 kk täysin sokerittomalla ruokavaliolla. Olen siis ollut varsinainen sokerihiiri, makeaa meni paljon joka ilta (suolaiset herkut eivät ole olleet minulle ongelma). En lisännyt muuta syömistä, vaan jätin kaikki sokerit pois. Kuvittelin, että laihdun tällä menolla monta kiloa. Todellisuudessa en laihtunut lainkaan. Ihmettelin tätä ja tajusin vasta jälkikäteen, etten laihtunut lainkaan, koska päivittäin saamani kalorit eivät jääneet miinukselle aiemmin ilmoittamistani lukemista. Eli omalla kohdallani sokerittomalla ruokavaliolla eläminen ei laihduta.
-Tänä vuonna olen ollut 5 kk ketogeenisellä/VHH-ruokavaliolla. Tällä olen laihtunut 8,5 kiloa. Tämä on kuitenkin vaatinut alle 1300 kalorin päiviä, sillä vähäisillä kaloreilla en jaksa juuri liikkua ja kasvattaa kulutustani. Tarkoituksena on karistaa kilot ja sen jälkeen keskittyä liikkumaan ja elämään tuolla n. 1650 kalorin päivätahdilla, etten lihoisi. Silti tuntuu hirveältä, että kilojen karistaminen ja normaalipainon yläosassa pysyminenkin vaatii näin pienet kalorit.
Kommentit (34)
Yksi syy, miksi me keski-ikäiset lihoamme on, että aktiivisuus vähenee. En ole muuttanut mitään siitä ajasta, kun lapset olivat lapsia ja nuoria ja heitä tuli heitettyä ihan autolla harrastuksiin. Se tarkoitti aina sitä, että mentiin portaat alas ja ylös monta kertaa päivässä ja käveltiin sinne autolle, noustiin sisään ja ulos. Kun sitten aikuistuivat ja muuttivat pois kotoa, näiden liikkeiden sijaan sitä jää kotiin möllöttämään. Ja siis, käyn edellen salilla/jumpassa 4 x viikossa sekä kävelyllä. Mutta niin vaan paino pakkaa keskivartaloon.
Arvon naiset, lihaskunto. Lahtumisen fysiologia ei sovi hätähousuilla. Joo, pelkällä ruokavaliolla laihtuu, mutta älä hyvä ihminen laihduta niitä vähiä lihaksiasi. Ne on yksi tärkeimmistä asioista, kun estogeeni toiminta alkaa hiipua. Tapaan työssäni lähes joka päivä viiskymppisiä naisia jotka eivät pääse edes kyykkyyn.
Oi, nelikymppisenä laihduttaminen oli vielä suhteellisen helppoa. Odota, kun olet vanhempi.
Minulla paino alkoi nousemaan vaihdevuosissa ja yritin vaikka mitä kaloreiden laskemisesta liikkumisen lisäämiseen. Vasta vhh:lla olen saanut painon laskemaan viitisen kiloa, takaisin normaalipainon puolelle. En kontrolloi mitään muuta, paitsi pyrin pitämäön hiilarit alle satasessa.
vhh-vaihtoehdon keksin, kun kuulin vaihvuosien aiheuttavan insuliiniresistenssiä.
N58
Vierailija kirjoitti:
Oi, nelikymppisenä laihduttaminen oli vielä suhteellisen helppoa. Odota, kun olet vanhempi.
Minulla paino alkoi nousemaan vaihdevuosissa ja yritin vaikka mitä kaloreiden laskemisesta liikkumisen lisäämiseen. Vasta vhh:lla olen saanut painon laskemaan viitisen kiloa, takaisin normaalipainon puolelle. En kontrolloi mitään muuta, paitsi pyrin pitämäön hiilarit alle satasessa.
vhh-vaihtoehdon keksin, kun kuulin vaihvuosien aiheuttavan insuliiniresistenssiä.
N58
Vaihdevuosissa se pahin vihollinen on ihan paskat yöunet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
älä laihduta. Äläkä ikinä laske kaloreita.
Se joka laihduttaa ei ymmärrä kysymystä eikä siten kykene vastaamaan kun kysynyskin on pielessä.
Vastaus on muuttua vahvemmaksi, kiinteydy.
Punttisali ja aeroobinen harjoitus (eli juoksua tai noita hiihto-juoksulaitteita tunnin verran). Lihaskunto tuskin kestää yli joka kolmas päivä sillai alussa, siitä sitten kuudauden päästä joka toiseen päivään ja lopulta päivittäiseen treeniin.
kun vatsalihakset ovat pysyvästi jännittyneiä olet samalla hoikka oli paino melkein mitä vaan. Ellei ongelma ole että on 50 kiloa liikaa läskiä. Jolloin hoitotapa ei muutu mutta teet vielä enemmän aeroobista ennenkuin se läskivuori haintuu ilmaan. Edelleenkin vahvistumisesta kiinni. Syö oikeaa ruoka.
Älä pikkuasioista välitä kuten sokeripaloista, jännempää on kuinka omat makutoiveet muuttuu, tottele niitä. Ei se yksi herkku mitään muuta. Enemmän haittaa jos ei anna itselleen pientä nautintoa. Mutta nekin muuttaa muotoaan ja herkku onkin yhtäkkiä rasvainen voissa paistettu paistinjauheliha jonkun karkkikilon sijaan.
Pakko laskea kaloreita kun on pienikulutuksinen nainen, jonka perusaineenvaihdunta on matala. Tuo alle 1300 kaloria on lopulta aika pieni määrä, eikä tuollakaan vielä kovin vauhdikkaasti laihdu. Itse olen nyt jo kuukausia treenannut salilla ja juoksua 5-6 kertaa viikossa eikä paino ole laskenut lainkaan vaikka todellakin elän suuren osan ajasta nälässä kun ei maustamatonta rahkaakaan tee mieli loputtomiin syödä. Proteiinit pitää saada täyteen päivittäin ja sen jälkeen ei muuta noihin kaloreihin oikein mahdukaan.
Ei jatkuvassa nälässä oleminen laihduta. Jotain järkeä tuollaiseen kituuttamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oi, nelikymppisenä laihduttaminen oli vielä suhteellisen helppoa. Odota, kun olet vanhempi.
Minulla paino alkoi nousemaan vaihdevuosissa ja yritin vaikka mitä kaloreiden laskemisesta liikkumisen lisäämiseen. Vasta vhh:lla olen saanut painon laskemaan viitisen kiloa, takaisin normaalipainon puolelle. En kontrolloi mitään muuta, paitsi pyrin pitämäön hiilarit alle satasessa.
vhh-vaihtoehdon keksin, kun kuulin vaihvuosien aiheuttavan insuliiniresistenssiä.
N58Vaihdevuosissa se pahin vihollinen on ihan paskat yöunet.
Juu, sekin, mutta niille ei mahtanut mitää. Korvaushoito ei minun uniani parantanut. Pitää keskittyä siihen, mihin voi vaikuttaa.
N58
Vierailija kirjoitti:
Yksi syy, miksi me keski-ikäiset lihoamme on, että aktiivisuus vähenee. En ole muuttanut mitään siitä ajasta, kun lapset olivat lapsia ja nuoria ja heitä tuli heitettyä ihan autolla harrastuksiin. Se tarkoitti aina sitä, että mentiin portaat alas ja ylös monta kertaa päivässä ja käveltiin sinne autolle, noustiin sisään ja ulos. Kun sitten aikuistuivat ja muuttivat pois kotoa, näiden liikkeiden sijaan sitä jää kotiin möllöttämään. Ja siis, käyn edellen salilla/jumpassa 4 x viikossa sekä kävelyllä. Mutta niin vaan paino pakkaa keskivartaloon.
Ruuan koostumuksessa on vikaa silloin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi syy, miksi me keski-ikäiset lihoamme on, että aktiivisuus vähenee. En ole muuttanut mitään siitä ajasta, kun lapset olivat lapsia ja nuoria ja heitä tuli heitettyä ihan autolla harrastuksiin. Se tarkoitti aina sitä, että mentiin portaat alas ja ylös monta kertaa päivässä ja käveltiin sinne autolle, noustiin sisään ja ulos. Kun sitten aikuistuivat ja muuttivat pois kotoa, näiden liikkeiden sijaan sitä jää kotiin möllöttämään. Ja siis, käyn edellen salilla/jumpassa 4 x viikossa sekä kävelyllä. Mutta niin vaan paino pakkaa keskivartaloon.
Ruuan koostumuksessa on vikaa silloin.
Hormonitoiminta kun muuttuu, niin silloin paino pakkautuu keskivartaloon. Oli ruoka mitä tahansa.
Eri
Vierailija kirjoitti:
Oi, nelikymppisenä laihduttaminen oli vielä suhteellisen helppoa. Odota, kun olet vanhempi.
Minulla paino alkoi nousemaan vaihdevuosissa ja yritin vaikka mitä kaloreiden laskemisesta liikkumisen lisäämiseen. Vasta vhh:lla olen saanut painon laskemaan viitisen kiloa, takaisin normaalipainon puolelle. En kontrolloi mitään muuta, paitsi pyrin pitämäön hiilarit alle satasessa.
vhh-vaihtoehdon keksin, kun kuulin vaihvuosien aiheuttavan insuliiniresistenssiä.
N58
Näinhän se menee, mutta eihän nuo kaloreitten syynääjät sitä tajua, vaikka rautalangasta vääntäis. Yritetään kituuttaa olemattomilla kaloreilla huonolla ravinnolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi syy, miksi me keski-ikäiset lihoamme on, että aktiivisuus vähenee. En ole muuttanut mitään siitä ajasta, kun lapset olivat lapsia ja nuoria ja heitä tuli heitettyä ihan autolla harrastuksiin. Se tarkoitti aina sitä, että mentiin portaat alas ja ylös monta kertaa päivässä ja käveltiin sinne autolle, noustiin sisään ja ulos. Kun sitten aikuistuivat ja muuttivat pois kotoa, näiden liikkeiden sijaan sitä jää kotiin möllöttämään. Ja siis, käyn edellen salilla/jumpassa 4 x viikossa sekä kävelyllä. Mutta niin vaan paino pakkaa keskivartaloon.
Ruuan koostumuksessa on vikaa silloin.
Hormonitoiminta kun muuttuu, niin silloin paino pakkautuu keskivartaloon. Oli ruoka mitä tahansa.
Eri
Syöty ruoka vaikuttaa myös hormoneihin. Niin kuin ihan kaikessa elimistön toiminnassa.
Mitä jos laihduttamisen sijaan keskittyisit lihasmassan kasvattamiseen? Liian pienillä kaloreilla ei saa tehtyä lihasta, ja lihas polttaa rasvaa pitkässä juoksussa. Se on lyhyillä naisilla avain hyvään fysiikkaan. Eikä tarviis kituuttaa nälkäisenä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
älä laihduta. Äläkä ikinä laske kaloreita.
Se joka laihduttaa ei ymmärrä kysymystä eikä siten kykene vastaamaan kun kysynyskin on pielessä.
Vastaus on muuttua vahvemmaksi, kiinteydy.
Punttisali ja aeroobinen harjoitus (eli juoksua tai noita hiihto-juoksulaitteita tunnin verran). Lihaskunto tuskin kestää yli joka kolmas päivä sillai alussa, siitä sitten kuudauden päästä joka toiseen päivään ja lopulta päivittäiseen treeniin.
kun vatsalihakset ovat pysyvästi jännittyneiä olet samalla hoikka oli paino melkein mitä vaan. Ellei ongelma ole että on 50 kiloa liikaa läskiä. Jolloin hoitotapa ei muutu mutta teet vielä enemmän aeroobista ennenkuin se läskivuori haintuu ilmaan. Edelleenkin vahvistumisesta kiinni. Syö oikeaa ruoka.
Älä pikkuasioista välitä kuten sokeripaloista, jännempää on kuinka omat makutoiveet muuttuu, tottele niitä. Ei se yksi herkku mitään muuta. Enemmän haittaa jos ei anna itselleen pientä nautintoa. Mutta nekin muuttaa muotoaan ja herkku onkin yhtäkkiä rasvainen voissa paistettu paistinjauheliha jonkun karkkikilon sijaan.
Pakko laskea kaloreita kun on pienikulutuksinen nainen, jonka perusaineenvaihdunta on matala. Tuo alle 1300 kaloria on lopulta aika pieni määrä, eikä tuollakaan vielä kovin vauhdikkaasti laihdu. Itse olen nyt jo kuukausia treenannut salilla ja juoksua 5-6 kertaa viikossa eikä paino ole laskenut lainkaan vaikka todellakin elän suuren osan ajasta nälässä kun ei maustamatonta rahkaakaan tee mieli loputtomiin syödä. Proteiinit pitää saada täyteen päivittäin ja sen jälkeen ei muuta noihin kaloreihin oikein mahdukaan.
Ei jatkuvassa nälässä oleminen laihduta. Jotain järkeä tuollaiseen kituuttamiseen.
Ei se laihdutakaan, sitähän tuossa juuri manasin. Jos kuitenkin syön enemmän, alan välittömästi kerryttää painoa. Laihduttaminen on helppoa jos ei harrasta raskasta liikuntaa, silloin sitä nälkääkään ei oikeastaan tule vaikka söisi miten vähän.
Minkäs tälle mahtaa, pakko terveyden vuoksi elää jatkuvassa näläntunteessa, eikä siihen onneksi todistetusti kuole :D
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos laihduttamisen sijaan keskittyisit lihasmassan kasvattamiseen? Liian pienillä kaloreilla ei saa tehtyä lihasta, ja lihas polttaa rasvaa pitkässä juoksussa. Se on lyhyillä naisilla avain hyvään fysiikkaan. Eikä tarviis kituuttaa nälkäisenä.
Lihas näyttää omien kokemusten mukaan polttavan hyvin maltillisesti enemmän niitä kaloreita kuin läski, joten se treenaaminen lähinnä vain kasvattaa nälkää ja saa vahingossa syömään liikaa jos ei ole samalla todella tarkkana kaloreiden kanssa.
Ja miten tuo on mahdollista että ollut noin paljon tiputettavaa tuon ikäisellä. Jokin viitisen kiloa olisi aivan järjellistä mutta että parikymmentä kiloa liikaa eikä nuori ihminen ole tehnyt asialle mitään. Sitten käy kehuskelemaan että miten hyvin pystyy laihduttamaan.