Moni kammoaa hautausmaita etenkin iltaisin onko siellä ikinä tapahtunut kellekään mitään pahaa? Tyylii kummituksia tai joku ihme hiippari

Vaikkapa tämä https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/hietaniemen-hautausmaan-vahtimestar…

Ainakin Hietaniemen hautausmaalla on valaistus vain pääkäytävällä, niin ettei hautakortteleissa näe liikkua. Viime viikolla kaikki lamput olivat sammuneet, joten siellä oli pilkkopimeää. Portitkin suljetaan klo 22.

Enemmän kuin hiippareita siellä on hautausmaan eläimiä, saalistettavia ja saalistajia: hiiriä, rottia, jäniksiä, kaneja, kettuja, pöllöjä, korppeja ja kanahaukkoja.

Minä kompastuin kerran jouluna hautakiveen ja satutin polveni.

Ei sen kummempaa kun. , pottukellarimaiselle ruumishuoneellee oli mennyt yöllä paikallinen  juoppo sinne yöksi oven oli saanut kammittua omin avuin auki. Tästä tapauksesta on 40 -vuotta. 

Joka vuosi, etenkin alkukesästä, hautausmailla liiskaantuu kaatuvien kivien alle mummoja.

Kaikki tuommoiset julkiset paikat on vähän pelottavia jos on pimeää ja on yksin, ja sattuu olemaan pienikokoinen nainen. Ei se liity siihen että sinne on haudattu ihmisiä, ennemmin vähän surettaa kuin pelottaa se aspekti. Siis kaikkihan me kuollaan, mutta onhan nyt varsinkin lasten hautoja surullista nähdä kun miettii sitä omaisten tuskaa

Raiskauksia.

Enimmäkseenhän siellä vetää vain vanhempi väki hasaa "kynttilöitä" viedessään.

Laitan linkin Turun tapaukseen.

https://yle.fi/a/74-20161736

Silloin kauan sitten kun meille tuli näitä vieraita, niin jotkut huvittelivat esim hautakiviä kaatamalla ja muutenkin pilkkaamalla vääräuskoisten hautoja. Siihen tuli sitten heiltä omalta väeltä stoppi. Ruotsissa niitä vielä näkee.

Sinä varmaankin olet monille se ihme hiippari tai kummitus joka vaeltaa iltaisin hautausmaalla. Etenkin jos sinulla on vielä tumma hupullinen asuste päällä =:/

Pimeän pelko on luonnollista, se on pitänyt esiäitimme ja -isämme hengissä sukupolvesta toiseen. Ne, jotka eivät ole pelänneet pimeää, ovat loukkaantuneet pimeässä kompastellessaan tai joutuneet petojen saaliiksi, joten pimeän pelko on edesauttanut selviytymistä.

Olin yhden kesän hautausmaalla töissä, tai siis pitempään kuin kesän, olin kausityöntekijä. Ei näkynyt mitään pelottavaa. Enkä koskaan kuullut, että kukaan olisi nähnyt. Paitsi tietenkin joskus hautaa kaivaessa tuli esiin vähän liian hyvin säilyneitä vainajia, mutta en koskaan nähnyt sellaista.

On ollut hiippailijoita ja päällekävijöitä, koettu nuorena naisena.

Eräästä haudankaivajasta kulki legenda, ettei hän pelännyt mitään ja usein kaivoi hautoja myöhään iltaisin. Kaverit päättivät kokeilla onko tarinassa perää ja menivät lakanat päällä hautausmaalle. Tovin hilluttuaan totesivat, että kaveri kaivoi hautaa kaikessa rauhassa. Kun he olivat portilla, tuli haudankaivaja ja kolautti molemia lapiolla ja sanoi

Jaloitella saa, mutta pois ei saa lähteä.