Lue keskustelun säännöt.
”Yhdellä ihmisellä ei ole mitään merkitystä” - todistetaan toisin!
09.09.2026 |
Aina vedotaan siihen, että yksittäinen ihminen ei voi systeemille mitään, yhdellä ihmisellä ei ole mitään merkitystä jne.
Tiesin etukäteen tarinan, jossa yksittäinen ranskalainen nainen nousi lääkejättiä vastaan ja sai sen lopulta myöntämään, että sen lääke aiheuttaa pahoja ongelmia sikiölle. Nainen voitti oikeusjutun ja nykyään kyseisessä lääkkeessä on varoituskuva, raskaana olevan naisen profiili ja sen päällä rasti.
Kysyin tekoälyltä muitakin tällaisia tarinoita, ja esiin nousi esimerkiksi newyorkilainen poliisi joka yksin paljasti järkyttäväksi paisuneen korruption New Yorkin poliisissa, asianajaja joka puuttui väärin tuomittujen värillisten ihmisten asiaan ja sai lopulta muutettua koko USA:n lainsäädäntöä, FB:ssä töissä ollut nainen, joka paljasti sen algoritmien haitallisuuden ja sen että yhtiön johto tiesi näistä (liittyy juuri tällä hetkellä meneillään olevaan Metan yli 17 miljardin korvausvastuuseen) jne.
Tässä uusin tarina tekoälyltä:
”1. Alan Bates – Mies, joka kaatoi Britannian valtion ja it-jätin (Yhdistynyt kuningaskunta, 2000–2020-luvut)
Asetelma: Vuonna 2003 Britannian valtion omistama postilaitos (Post Office) irtisanoi pienen walesilaisen kyläpostin pitäjän Alan Batesin, koska tämän tilityksistä puuttui rahaa. Postilaitos syytti Batesia varkaudesta ja valehtelusta. Bates tiesi olevansa syytön ja sanoi virheen olevan uudessa Horizon-tietojärjestelmässä (jonka oli toimittanut miljardiluokan it-jätti Fujitsu). Posti väitti järjestelmän olevan virheetön ja sanoi Batesin olevan "ainoa, jolla on ongelmia".
Taistelu: Todellisuudessa posti tuhosi tuhansien muidenkin syyttömien ihmisten elämän: satoja pantiin vankilaan, monet menivät vararikkoon ja osa teki itsemurhan. Bates kieltäytyi luovuttamasta. Hän käytti vuosia etsien muita saman kohtalon kokeneita ja perusti vuonna 2009 Justice For Subpostmasters Alliance -ryhmän. Vastassa oli valtion loputon lakibudjetti ja Fujitsun armeija.
Miten hän muutti maailmaa: Bates kieltäytyi kaikista Postin hiljaisista sovittelutarjouksista ja vei asian korkeimpaan oikeuteen. Vuonna 2019 he voittivat. Oikeus totesi järjestelmän olleen viallinen ja Postin valehneen. Tapaus on nimetty Britannian historian suurimmaksi oikeusmurhaksi, satojen syyttömien tuomiot on purettu ja Bates itse lyötiin ritariksi vuonna 2024 sitkeästä taistelustaan.
Bates siis taisteli vuodesta 2003 vuoteen 2019 eli 16 vuoden ajan.
Seuraava tarina on lääkäristä joka paljasti kaupungin myrkyttämisen, Mona Hanna-Attishasta vuodelta 2015.
Kerätäänkö tähän ketjuun näitä kertomuksia? Minusta nämä ovat rohkaisevia. Ihmiset ovat aivan liian lamaantuneita nykyään Suomessa.
Kommentit (18)
Toinen tarina:
”Kathryn Bolkovac – Poliisi, joka paljasti YK-rauhanturvaajien ihmiskaupparingin (Bosnia, 2001)
Kathryn Bolkovac oli yhdysvaltalainen poliisietsivä, joka palkattiin YK-mandaatilla toimivaan yksityiseen sotilasyritykseen (DynCorp) rauhanturvaajaksi ja ihmisoikeustutkijaksi sodan jälkeiseen Bosniaan.
Tehtävässään Bolkovac huomasi järkytyksekseen, että nuoria tyttöjä salakuljetettiin Itä-Euroopasta Bosniaan seksiorjiksi – ja asiakkaina sekä itse ihmiskaupan pyörittäjinä oli YK:n omaa upseeristoa, sotilasurakoitsijoita ja kansainvälisiä poliiseja. Kun hän yritti raportoida asiasta sisäisesti, hänen esimiehensä uhkailivat häntä, pimittivät raportteja ja lopulta erottivat hänet laittomasti. Hän oli yksin vieraassa maassa vastassaan diplomaattista koskemattomuutta nauttiva globaali armeijakoneisto.
Syntyi valtava kansainvälinen skandaali. Bolkovac haastoi työnantajansa oikeuteen laittomasta irtisanomisesta ja voitti jutun, mikä oli poikkeuksellista suuryritystä vastaan. Hänen tarinansa (josta tehtiin myös elokuva The Whistleblower) muutti pysyvästi sitä, miten YK valvoo omien joukkojensa rikoksia kriisialueilla.”
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko kellään lisää tarinoita? Näitä löytää netistäkin.
J.Stalin. Maailmaa syleilevästä Trotskista piti tulla maailmanvallankumouksen johtaja, mutta Stalin otti asioista kopin ja loppu on historiaa.
Frances Kelsey (Lääkevalvoja, joka esti katastrofin):
Yhdysvaltain lääkeviraston (FDA) nuorena tarkastajana Kelsey kieltäytyi vuonna 1960 itsepäisesti hyväksymästä laajasti markkinoitua talidomidi-lääkettä riittämättömän tutkimustiedon vuoksi. Lääkeyhtiö painosti häntä ankarasti kuukausien ajan. Kelseyn ansiosta tuhannet lapset Yhdysvalloissa pelastuivat niiltä vakavilta synnynnäisiltä epämuodostumilta, joita lääke aiheutti Euroopassa.
Jeffrey Wigand (Tupakkateollisuuden murtaja):
Suuren tupakkayhtiön tutkimusjohtajana toiminut Wigand erotettiin vuonna 1993, kun hän vastusti tuotteiden kemiallista manipulointia riippuvuuden lisäämiseksi. Hän vaaransi turvallisuutensa, perheensä ja uransa ryhtymällä ilmiantajaksi. Hänen todistuksensa johti historialliseen 206 miljardin dollarin korvaussopimukseen tupakkateollisuutta vastaan ja muutti pysyvästi tupakkalainsäädäntöä maailmanlaajuisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen hyvin iloinen että olemme voineet keskustelun avulla herättää ihmisiä, tekemään vaikka inhimillisempiä ratkaisuja. Ja toivon sen jatkuvan. Kun kerran herää, ei nuku horrosta. Haluaakin hyvää muille.
Valitettavasti useat näistä kohtaloista ovat surullisia, vaikka nämä ihmiset ovat tehneet mittaamattoman palveluksen kuka isommalle, kuka pienemmälle joukolle ihmisiä. Traagisimpia tapauksia on tämä Ignaz Semmelweisin, aseptiikan kehittäjän, kohtalo:
”Unkarilainen lääkäri Ignaz Semmelweis huomasi vuonna 1847, että synnytysosastoilla kuolleisuus oli huomattavasti matalampi, jos lääkärit pesivät kätensä ennen potilaiden kohtaamista. Lääkäriyhteisö pilkkasi ja eristi hänet, koska he eivät uskoneet näkymättömiin bakteereihin ja kokivat väitteen loukkaavana. Semmelweis kuoli mielisairaalassa ymmärtämättä, että hänen sitkeyttään pidetään nykyään modernin hygienian ja miljoonien äitien sekä lasten pelastuksen perustana
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselleni ei tule mieleen mitään tiettyä tarinaa tällä hetkellä, mutta olen pohtinut tätä aihetta laajemmin ja etenkin journalismin näkökulmasta paljonkin viime aikoina.
Varsinkin, kun media alkaa olla täynnä narratiiveja, joissa nostetaan valtavaan merkitykseen yksilön yksittäinen kokemus tekemättä eroa sen välillä, onko kyseessä tilastopoikkeama, vai valtavirran kokemus.
On totta, että on tilanteita, joissa yksilöt voivat muuttaa asioiden kulkua, ja se on tarpeellista koko yhteisön hyvinvoinnin kannalta. Mutta samalla pitäisi olla varovainen sen suhteen, ettei yksittäisestä kokemuksesta lähdetä tekemään yleistystä eikä yksilö (joka on usein erehtyväinen) saa liikaa vaikutusvaltaa asioihin, koska se korruptoi. Toisaalta yhteisöt, säätiöt, yritykset ja hallitukset voivat myös olla väärässä. Ainakin vaatii valtavan paljon rohkeutta ja pitkäjänteisyyttä taistella itseä suurempaa tahoa vastaan.
Vaikea ja moniulotteinen aihe.
Tässä tuulahdus Hollywoodia:
Erin Brockovich (Yksinhuoltajaäiti vastaan miljardiluokan energiayhtiö)
Vuonna 1993 Erin Brockovich oli kouluttamaton kolmen lapsen yksinhuoltajaäiti, joka työskenteli lakitoimiston arkistoijana. Järjestellessään kiinteistöpapereita hän huomasi omituisia lääketieteellisiä asiakirjoja. Brockovich alkoi omalla ajallaan tutkia Kalifornian Hinkleyn kaupungin asukkaiden outoja syöpätapauksia
Hän sai selville, että miljardiyhtiö PG&E oli vuosikymmeniä vuotanut tappavaa kuusiarvoista kromia pohjaveteen ja salannut asian asukkailta. Brockovich kiersi ovelta ovelle keräten satojen asukkaiden allekirjoitukset ja todisteet. Hänen sitkeytensä ansiosta yhtiö velvoitettiin maksamaan historian suurin suora korvaus, 333 miljoonaa dollaria, ja tapaus muutti pysyvästi sitä, miten suuryhtiöitä pidetään vastuussa ympäristötuhoista.
Tästähän on tehty elokuva, joss Erin Brockovichiä näytteli Julia Roberts. Erin Brockovich vilahtelee muuten edelleen somessa vaikuttajanaisena tai siis hänen raportoidaan toimivan aktiivisesti asioiden puolesta, olen nähnyt hänen nimensä vilahtavan uutisvirrassa useammin kuin kerran ihan viime aikoina. Arkistonhoitaja ainakin aikoinaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
”Christopher Wylie (Vaaleanpunatukkainen koodari, joka paljasti somen vaarallisuuden)
Vuonna 2018 parikymppinen datatieteilijä Christopher Wylie päätti astua julkisuuteen ja paljastaa työnantajansa Cambridge Analytica -yhtiön salaisuudet. Yhtiö oli varastanut luvattomasti 87 miljoonan Facebook-käyttäjän henkilötiedot ja käyttänyt niitä psykologiseen profilointiin manipuloidakseen vaaleja ympäri maailmaa (mukaan lukien Yhdysvaltain vuoden 2016 presidentinvaalit ja Brexit-äänestys).
Wylie vaaransi henkensä ja tulevaisuutensa talousmaailmassa luovuttamalla tuhansia sivuja salaisia asiakirjoja viranomaisille ja medialle. Hänen paljastuksensa johtivat Cambridge Analytican konkurssiin, Facebookin historian suurimpiin sakkoihin (5 miljardia dollaria) ja ennen kaikkea siihen, että maailmanlaajuinen tietosuojalainsäädäntö (kuten EU:n GDPR) tiukkeni pysyvästi. Hän avasi miljardien ihmisten silmät sille, miten heidän omia datatietojaan voidaan käyttää heitä itseään vastaan.”
P.S. Ylempänä mainittu Frances Haugenin paljastus nykyisestä Metasta on mahdollisesti johtamassa yli 17 miljardin korvausvastuuseen.
Vierailija kirjoitti:
”Christopher Wylie (Vaaleanpunatukkainen koodari, joka paljasti somen vaarallisuuden)
Vuonna 2018 parikymppinen datatieteilijä Christopher Wylie päätti astua julkisuuteen ja paljastaa työnantajansa Cambridge Analytica -yhtiön salaisuudet. Yhtiö oli varastanut luvattomasti 87 miljoonan Facebook-käyttäjän henkilötiedot ja käyttänyt niitä psykologiseen profilointiin manipuloidakseen vaaleja ympäri maailmaa (mukaan lukien Yhdysvaltain vuoden 2016 presidentinvaalit ja Brexit-äänestys).
Wylie vaaransi henkensä ja tulevaisuutensa talousmaailmassa luovuttamalla tuhansia sivuja salaisia asiakirjoja viranomaisille ja medialle. Hänen paljastuksensa johtivat Cambridge Analytican konkurssiin, Facebookin historian suurimpiin sakkoihin (5 miljardia dollaria) ja ennen kaikkea siihen, että maailmanlaajuinen tietosuojalainsäädäntö (kuten EU:n GDPR) tiukkeni pysyvästi. Hän avasi miljardien ihmisten silmät sille, miten heidän omia datatietojaan voidaan käyttää heitä itseään vastaan.”
P.S. Ylempänä mainittu Frances Haugenin paljastus nykyisestä Metasta on mahdollisesti johtamassa yli 17 miljardin korvausvastuuseen.
Toisin kuin useille muille edellä mainituille Chritopher Wylielle ei käynyt huonosti. Hän toimii nykyään H&M-konsernin teknologiajohtajana ja yrityskonsulttina useille Fortune 500 -listan suuryhtiöiden johtoryhmille.
Lisäksi hän toimii valtioiden neuvonantajana: Wylie on vakiintunut asiantuntijavieras maailman parlamenteissa. Hän on todistanut Yhdysvaltain kongressissa viidesti ja toiminut asiantuntijana sekä EU:n, Britannian että Kanadan hallituksille. [1, 2]
Hän on myös puhuja ja podcast-juontaja: Hän kiertää maailmaa puhumassa kyberturvallisuudesta, datan väärinkäytöstä ja digitaalisesta oikeudenmukaisuudesta. Hän myös juontaa ja co-hostaa Audible-alustalla ilmestyvää tutkivaa Captured-podcastia.
Kaikille ei käy huonosti!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
”Wangari Maathai (1940–2011):
Kenialainen ympäristöaktivisti, joka perusti Green Belt Movement -liikkeen. Hän taisteli korruptoitunutta hallintoa ja metsäkatoa vastaan innostamalla köyhiä maaseudun naisia istuttamaan puita. Liikkeen ansiosta Afrikkaan on istutettu yli 51 miljoonaa puuta, mikä pysäytti aavikoitumisen, toi tuhansille naisille elinkeinon ja muutti kokonaisten alueiden ekosysteemin.”
”Wangari Maathai voitti Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2004. Hän teki samalla historiaa olemalla ensimmäinen afrikkalainen nainen, joka on koskaan saanut kyseisen palkinnon.
Norjan Nobel-komitea myönsi palkinnon Maathaille seuraavin perustein:
Kestävä kehitys, demokratia ja rauha: Komitea korosti, että rauha maapallolla riippuu kyvystämme suojella eliniäksi välttämätöntä ympäristöämme. Maathai yhdisti työssään ainutlaatuisella tavalla ekologisen ajattelun, ihmisoikeudet ja rauhantyön.
Green Belt -liike: Palkinnolla kunnioitettiin hänen vuonna 1977 perustamaansa liikettä, joka oli vuoteen 2004 mennessä istuttanut yli 30 miljoonaa puuta. Liike paitsi esti aavikoitumista, myös työllisti ja voimaannutti kymmeniä tuhansia köyhiä maaseudun naisia.
Naisten aseman ja demokratian edistäminen: Maathai taisteli aktiivisesti Kenian korruptoitunutta ja autoritaarista hallintoa vastaan. Nobel-komitea totesi hänen olleen "ääni Kenian sorretulle kansalle" ja toimineen suunnannäyttäjänä koko Afrikan demokratiakehitykselle.”
Torjunta-aine DDT on nykyään kielletty. Tässä nainen sen asian takana:
”Rachel Carson (1907–1964): Amerikkalainen biologi, joka julkaisi vuonna 1962 kirjan Silent Spring (Merenkulku vaarassa / Hiljainen kevät). Hän taisteli yksin kemikaalijättejä ja viranomaisia vastaan paljastaessaan DDT-torjunta-aineen vaarat linnuille ja ihmisille. Carsonin työ synnytti nykyaikaisen ympäristöliikkeen ja johti DDT:n kieltämiseen, mikä pelasti useita eläinlajeja sukupuutolta.”
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yhdellä ihmisellä on merkitystä. Kun USAn presidentiksi laitettiin oranssi pappa, totuus ei enää kiinnostanut ihmisiä vaan kuka huutaa kovimmalla äänellä.
”Witold Pilecki (1901–1948): Puolalainen ratsuväenupseeri, joka teki jotain käsittämätöntä: hän hakeutui vapaaehtoisesti vangiksi Auschwitzin keskitysleirille. Leirin sisällä hän järjesti salaisen vastarintaliikkeen, salakuljetti liittoutuneille ensimmäiset tiedot holo kaustin todellisesta luonteesta ja lopulta pakeni sieltä. Vaikka maailma ei reagoinut hänen raportteihinsa ajoissa, hänen tietonsa auttoivat myöhemmin ymmärtämään nats ien rikoksia ja pelastamaan leirin historiatieteen avulla unohdukselt
Tässä luetellut tapaukset sopivat sanontaan "poikkeus vahvistaa säännön".
Melkein 200 tuhatta ihmistä kuolee joka päivä, eikä kukaan huomaa mitään, ei sillä näytä olevan mitään vaikutusta mihinkään!?
Peter Buxtun (Tuskagee-syfiliskokeen paljastuminen)
”Vuonna 1965 Peter Buxtun, vasta 27-vuotias epidemiologi ja sosiaalityöntekijä, aloitti työt Yhdysvaltain julkisessa terveydenhuollossa (PHS) San Franciscossa. Eräänä päivänä hän kuuli kollegojensa puhuvan Alabamassa käynnissä olevasta tutkimuksesta. Erästä lääkäriä oli kuulemma moitittu siitä, että hän oli antanut penisilliiniä – taudin virallista hoitokeinoa – kuppaa sairastavalle miehelle, koska se "pilasi tutkimustulokset".[1, 2, 3]
Buxtun ei voinut uskoa korviaan. Hän tilasi viralliset raportit ja sai käsiinsä asiakirjat, jotka paljastivat synkän totuuden: [1, 2]
Vuodesta 1932 lähtien Yhdysvaltain valtio oli seurannut noin 400 köyhää, mustaihoista miestä Alabaman Tuskegeessä. Miehille oli valehdeltu, että heillä oli "huono veri" (bad blood), eikä heille kerrottu, että he sairastivat kuppaa. Tutkijat halusivat vain nähdä, miten tauti tuhoaa ihmiskehon ja johtaa lopulta kuolemaan. Vaikka penisilliini oli todettu tehokkaaksi hoidoksi jo 1940-luvulla, lääkkeen saanti näiltä miehiltä evättiin tietoisesti vuosikymmenien ajan.”
Hyvä ja mielenkiintoinen aihe! Toivottavasti tulee paljon viestejä!
Itellä tulee mieleen nyt vain sodista mieleen Hugh Thompson Jr., joka oli yhdysvaltalainen sotilas Vietnamissa. Hän oli miehistönsä kanssa helikopterilla tiedustelulennolla, kun huomasivat My Lain verilöylyn olevan käynnissä. Hän laskeutui ja sanoi ampuvansa jokaisen sotilaan, joka jatkaa siviilien murhaamista ja näin lopetti verilöylyn.
Vaikka tämä onkin nykytilanteen vuoksi veemäistä kehua venäläistä, niin vuonna 1983 Neuvostoliiton ydinuhkajärjestelmä hälytti näyttäen Yhdysvalloista ammuttaneen viisi ydinohjusta kohti Neuvostoliittoa. Stanislav Petrov, joka oli vastuussa järjestelmän seuraamisesta sillä hetkellä, kuittasi kylmäpäisesti hälytyksen virheellisenä, joka se olikin, estäen näin mahdollisen ydinsodan.