Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Läheisen vetäytyminen ja katkonainen yhteydenpito, miten asettaa omat rajat?
31.08.2026 |
Tarvitsisin neuvoja ja muiden kokemuksia tilanteeseen, jossa läheisellä on ollut henkisesti raskasta ja hän on eristäytynyt. Aiemmin oli jo pidempi jakso, jolloin hänestä ei kuulunut mitään ja jouduin selvittämään tilannetta eri tahoilta suuren huolen vuoksi. Lopulta hänestä kuului, mutta tilanne on jäänyt vaikeaksi.
Nykyään kanssakäyminen on todella epäsäännöllistä. Yhteydenpito on pitkälti minun varassani, ja viesteihin vastaamista saattaa joutua odottamaan todella pitkiä aikoja. Tuntuu, että joudun yrittämään jatkuvasti, ja vastaukset ovat silti harvassa.
Odotusajat ovat pitkiä, ja minulle tulee jatkuvasti syyllinen olo siitä, että painostan toista viesteilläni tai ehdotuksillani, vaikka hänellä on selvästi raskasta. Tämä henkilö on kyllä pahoitellut tilannetta aiemmin, mutta huomaan itsessäni nyt tällaisia tuntemuksia.
Haluaisin kuulla, miten olette toimineet vastaavassa tilanteessa? Miten vetäytyä tilanteesta tai ottaa etäisyyttä tuntematta musertavaa syyllisyyttä? Voiko huonosti voivan ihmisen jättää "oman onnensa nojaan" hetkeksi?
Kommentit (59)
Aloituksessa: "...minulle tulee jatkuvasti syyllinen olo siitä, että painostan toista viesteilläni tai ehdotuksillani, vaikka hänellä on selvästi raskasta."
No höllää vähän äläkä painosta ja odota, että toinen pystyisi nyt normaaliin kanssakäymiseen. Tällainen suhtautuminen helpottaisi itseäsikin. Kuin sitä toista myös. Sun tarvii nyt tavallaan hyväksyä toisen tilanne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Antakaa niiden ihmisten olla!!
Antaako ne ihmiset toisten olla?
Välität kovasti hänestä, tunteeko hän samoin? Tulee vähän mieleen että sinulla voisi olla jotain läheisriippuvuutta?
Joka tapauksessa sinun varmaan kannattaa viestiä harvemmin, kun et kestä enää odottelua. Ei sun tartte jäädä jumiin ja odottaan.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on traumaattisia kokemuksia ja minua triggeröi huomattavasti jos joku ei vastaa viesteihin kohtuullisen ajan sisällä. Olen tästä ihmisille kertonutkin.
Koska oma toimintakyky on säilytettävä, niin en ole yhteydessä ihmisiin joiden kanssa viestintä ei toimi.
Todella läheisten sukulaistenkaan kanssa ei sitten voi olla tekemisissä, jos he eivät ymmärrä millaiseen ahdistusspiraaliin välinpitämätön käytös minut ajaa.
Se on ihan hyvä tiedostaa, että ahdistuu jos joku ei vastaa nopeasti. Samalla tulee ymmärtää, että toiset eivät (!) ole velvoitettuja kantamaan sinun traumaattisia ongelmiasi ja ahdistustasi. Et voi toisin sanoen vaatia tunnetasollakaan ketään vastaamaan nopeasti. Jotkut ihmiset eivät kestä sitä, että joku on liikaa ns. iholla. Jotkut eivät halua elää kännykkä kädessä velvoitettuina johonkin. Ja toisia ehkä ahdistaa yhteydenpito niin kuin sinua ahdistaa vastausten idittelu.
Joo just... Onpa tosi vaikea probleema. On varmaan monella myös ollut masentavaa omantunnon kanssa painimista, jos ja kun joku enempi tai vähempi läheinen tai omainen on onnistunut ripustautumaan köyden jatkoksi....
Mietintään menee oma toiminta tai toimimattomuus yhteydenpidossa ko henkilöön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toinen asia, mitä ihmettelen... Miksi et voi vain soittaa? Miksi tunteettomilla viestittelyillä pommittelet? Hyvä ihminen, soita. Kuulet vastaajan äänestäkin millainen tilanne on milloinkin menossa.
Onhan se satakertaa inhimmillisenpää soittaa, kuin tik tokin, veispuukin tai tinterin kautta pommitella toista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Antakaa niiden ihmisten olla!!
Antaako ne ihmiset toisten olla?
No eikö sitä täällä just valiteta, kun antavat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tilanteesta tekee erityisen hämmentävän se, että joskus harvoin toinen saattaa itse kysyä kuulumisiani, mutta kun vastaan ja kerron niistä, hänestä ei kuulukaan enää mitään. Siitä tulee itselle todella outo, torjuttu ja tyhmä olo.
Ap
Eli siis tässä on kyse siitä, ettei joku rankkaa elämänvaihetta läpikäyvä läheisesi kykene tällä hetkellä kommunikoimaan siten, ettei sinulle tule epämiellyttävä olo.
Ymmärrän, että hänellä on rankkaa, ja juuri siksi olenkin joustanut ja yrittänyt pitkään. Kyse ei ole valittamisesta, vaan siitä, että omakin rajani tulee pian vastaan.
Ap
Miksi edes yrität pitää yhteyttä jos voimavaroja ei ole?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi et jätä häntä rauhaan?
Itse en halua olla tekemisissä sisarusteni kanssa ja ärsyynnyn, kun he yrittävät urkkia asioitani ja ovat muka koko ajan niin kauhean "huolissaan" minusta. Minulla on oma elämäni, omat ystäväni jne. Toivoisin, että saisin elää rauhassa omaa elämääni.
Kyse onkin siitä, että kaipaan läheistäni ja välitän hänestä. Tilan antaminen on helpommin sanottu kuin tehty, kun toinen on tärkeä. Se tekee kipeää. Ongelma on siinä, että yhteydenpito on muuttunut arvaamattomaksi. Tällainen edestakainen liike jättää minut jatkuvaan odotustilaan, mikä on henkisesti todella kuluttavaa.
Hiljentymistä hidastaa nimenomaan pelko siitä, että toinen kokee minun luovuttaneen tai kadonneen. Olen tehnyt selväksi, että olen tukena ja minulle voi puhua mistä vain, mutta vastausta ei tule. Pelkkä ”jätä rauhaan” -neuvo tuntuu kohtuuttomalta, kun kyseessä on ihminen, josta välittää ja jonka puolesta pelkää.
Ap
Avaatko hiukan viimeistä lausettasi.
Mitä syytä sinulla on PELÄTÄ tämän ihmisen puolesta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla on kolmekymppinen lapsi, jolle laitan viestiä ehkä kerran kuussa. Välillä innostuu kertomaan jutuistaan, välillä ei tule mitään vastakaikua. En ota paineita. Tietää, että mamma kumminkin on aina hänen puolellaan.
Sinä olet ihana äiti! Tämä on normaalia, asiallista ja kunnioittavaa käytöstä.
Ap:n käytös sen sijaan on läheisriippuvaista, manipuloivaa ja epätervettä.
Kyse taitaa olla AP:n tavasta kestää tilanne ja hän kääntää sen toisinpäin. Pelko on siis se että AP pelkää sitä että hänet jätetään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hae Ap apua sun läheisriippuvuuteen. Koska sitä tuo on.
Vierailija kirjoitti:
Muista, että läheiselläsi ne vaikeudet ja surut ovat, ne eivät ole sinun vaikeuksiasi ja surujasi. Et voi todella ymmärtää ellet ole kokenut jotain samaa tai vastaavaa. Voit vain olla tukena ja saatavilla. Voit silloin tällöin lähettää jotain viestiä, jolla osoitat olevasi olemassa. Aiemmissa kommenteissa oli hyviä pointteja.
———et voi todella ymmärtää———- ei kai psykatkaan voi todella ymmärtää, eikä henkilö itsekään!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muista, että läheiselläsi ne vaikeudet ja surut ovat, ne eivät ole sinun vaikeuksiasi ja surujasi. Et voi todella ymmärtää ellet ole kokenut jotain samaa tai vastaavaa. Voit vain olla tukena ja saatavilla. Voit silloin tällöin lähettää jotain viestiä, jolla osoitat olevasi olemassa. Aiemmissa kommenteissa oli hyviä pointteja.
———et voi todella ymmärtää———- ei kai psykatkaan voi todella ymmärtää, eikä henkilö itsekään!
Jos ei ole kokenut mitään yhtä syvällistä (ei välttämättä samaa) niin ihan sama vaikka puhuisi tekoälyn kanssa. Ja siihen lisänä kehollisia menetelmiä.
Joku vaan jostain sivusta
Vierailija kirjoitti:
Jos hän on täysivaltainen aikuinen, hän ei ole sinun vastuullasi.
Minå vetäydyin kun 90-vuotias isäni alkoi kiukutella pää punaisena.
Olkoon yksin kun ei osaa ihmisten kanssa olla.
Hautajaisiin menen.
Joku muistisairaus?
Vierailija kirjoitti:
Minulla on traumaattisia kokemuksia ja minua triggeröi huomattavasti jos joku ei vastaa viesteihin kohtuullisen ajan sisällä. Olen tästä ihmisille kertonutkin.
Koska oma toimintakyky on säilytettävä, niin en ole yhteydessä ihmisiin joiden kanssa viestintä ei toimi.
Todella läheisten sukulaistenkaan kanssa ei sitten voi olla tekemisissä, jos he eivät ymmärrä millaiseen ahdistusspiraaliin välinpitämätön käytös minut ajaa.
Tuo on sinun tulkintasi, että vastaamattomuus johtuu välinpitämättömyydestä. Voisit, vaikka kirjoittaa listan eri vaihtoehdoista, mistä vastaamattomuus voisi johtua ja lukea sitä sitten, kun triggeröidyt ja yrittää samalla rauhoittaa kehoa esim. hengityksen avulla. Muistuta itseäsi, että olet nyt aikuinen (?) ja hylkääminen ei tarkoita kuolemaa, vaan pystyt huolehtimaan itsestäsi, vaikka joku hylkäisi. Opettele löytämään turva itsestäsi, niin sitten muidenkin kanssa on helpompaa.
Vastauksista päätellen. Jotenkin tuntuu että ap valehtelee. Yrittää varmaan saada erakot näyttämään huonommalta tai jotain. Viikkoja kuukausia. Hahahahhahahahahah nuin pitkät ajat ja yhteyden pito on sama lopettaa täysin. Ehkä ap on stalkkeri joka kyttää eksäänsä tai jotain? Hahahahahah
Itselläni on yksinihminen joka on sellainen että laittelee harvoin viestiä. Laittaa sille viestin hän vastaa jos vastaa. Yleensä hän itsekkin ottqsnyhteyttä joskus. Minkä sille voi. Odottaa vain kätsivällisesti.
Alue: Aihe vapaa
Minulla on traumaattisia kokemuksia ja minua triggeröi huomattavasti jos joku ei vastaa viesteihin kohtuullisen ajan sisällä. Olen tästä ihmisille kertonutkin.
Koska oma toimintakyky on säilytettävä, niin en ole yhteydessä ihmisiin joiden kanssa viestintä ei toimi.
Todella läheisten sukulaistenkaan kanssa ei sitten voi olla tekemisissä, jos he eivät ymmärrä millaiseen ahdistusspiraaliin välinpitämätön käytös minut ajaa.