Huomiota kerjäävä anoppi vie aina juhlapyhistä ilot
Oli joulu, häät tai hautajaiset, tämän ihmisen pitää saada huomio itseensä. Juhlapyhät on raskaita hänen kanssaan. Mielestäni joulu on lasten juhla ja silloin me aikuiset annamme lapsille tilaa kokea joulun taikaa.
Vaan ei anoppini mielestä. Hänen mielestään silloin lasten pitää hiljaa kuunnella hänen tarinoitaan ja lauluesityksiä ja osallistua mutisematta hänen keksimäänsä ohjelmaan. Hänen tapansa antaa joululahjat on myös huomionkipeä, niitä kun ei voi laittaa yhteiseen jakoon pukinsäkkiin, vaan ne pitää jakaa erikseen kun muiden lahjat on jaettu. Jos lapsi ei innostunut suklaarasiasta, se käydään nakkaamassa lapsen sänkyyn, jotta sitten voidaan nukkumaanmennessä ihmetellä kuka tämmöisen on tänne tuonut.
Joka perhejuhla mies joutuu komentamaan äitiään, jotta tämä antaisi tilaa lapsille. Lapsetkaan eivät niin välitä isoäitinsä seurasta, kun tämä syö kaiken energian huoneesta ja vaatii lapsiltakin jatkuvaa huomionosoitusta. Ja auta armias jos paikalla on joku, jonka kanssa 3v leikkii mielummin, sitten sen lapsen huomiota kärtetään koko ajan pois toiselta aikuiselta. Hän on kuin iso lapsi, joka pahastuu, jos joutuu jakamaan valokeilaa.
Enkä edes tässä käynyt mitä tempauksia hän teki häissämme, mieheni veljen häissä, lasten ristiäisissä, syntymäpäiväkutsuilla...
Kommentit (356)
Vierailija kirjoitti:
Meillä on kans lahjapelleilyt. Vietämme joulun kotona (4 lasta ja eläimiä joita ei voi jättää hoitamatta tai ottaa mukaan). Anoppi vaatii että silti pitää mennä heille 200 km päähän, hän ei jouluna liiku mihinkään. Myöskään lahjoja ei anna, vaan velvoittaa hakemaan ne häneltä. Kerran sairastuimme jouluna, ja pääsimme hakemaan lahjat vasta helmikuussa. Silloinkin hän uhosi, että olkoon vaikka juhannus mutta oikea joulu ja paketit ovat mummolassa! Ensin hän sai kyllä huomiota, kun mummon lahjat puuttuvat pukin kontista, nykyään teinit eivät jaksa enää välitä. Eivät myöskään käy mummolassa, enkä minä hoida yhteydenpitoa heidän puolestaan. Turha itkeä vanhana kun kukaan ei käy.
Miksi puolisosi ei itse hoida yhteydenpitoa tähän helmeen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on hyvä miniä ei tarvitse käyttäytyä noin
Miten huono miniä on, jos anoppi kokee läsbäolonsa tarpeelliseksi synnytyksessä?
Mitä pahaa tuen tarjoamisessa?
Synnytyksessä tuen tarjoaa yleensä se oma puoliso.
Vierailija kirjoitti:
Anoppi on syyllinen kaikkeen; työttömyys, lama, nuorison pahoinvointi, asuntojen hinnanlasku, Suomen koulumenestys, persujen silmienvenyttely, Sveitsin tulipalo, pakkaset, Venezuelan tilanne
Appiukko on syytön
Appi on syytön kaikkeen mun tapauksessa. On viimeiset 20 vuotta ollut haudassa. Juoppo oli, jos hänet tunteneita on uskominen.
Anoppi ei ole yllä mainituissa osallisena. Ei hän sentään noin kaikkivoipa ole. Pienemmissä piireissä vaikuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on hyvä miniä ei tarvitse käyttäytyä noin
Miten huono miniä on, jos anoppi kokee läsbäolonsa tarpeelliseksi synnytyksessä?
Mitä pahaa tuen tarjoamisessa?
Synnytyksessä tuen tarjoaa yleensä se oma puoliso.
Mun anoppi aikoinaan veti herneen nenäänsä, kun kerrottiin että synnärille ei pääse kuin isä ja sisarukset vierailemaan. Tuo oli siis sääntö. Ei uskonut, ja seuraavana päivänä selitti, että oli soittanut synnärille ja vaatinut pääsyä kun hänen lapsenlapsensa syntyy. Olivat sieltä "tylysti" sanoneet, että sääntö koskee myös anoppiani, mummon oikeudet ei päde sairaalassa.
Vierailija kirjoitti:
Vaikea sanoa mikä on iän mukanaan tuomaa itsekeskeisyyttä ja mikä on vaan ihan luonneasia.
Meillä on lievempi tapaus, aina puhuu itsestään ja omista asioistaan, ei jaksa yhtään kuunnella muita vaan keskeyttää. Toisaalta luulen, että saa myös aika paljon palautetta tuosta, koska kerran oikein selkeästi keskittyneesti kysyi muiden kuulumisia. Eli oli laittanut mieleensä muistilapun, että hänen täytyy olla kerrankin osoittaa kykenevänsä olemaan kiinnostunut (ainakin näennäisesti) muista ihmisistä.
Mutta yleensä ne jutut ovat jaarittelua omista työmatkoistaan (ollut eläkkeellä pian 10 v), muita muisteluita vuosikymmenten takaa liittyen ihan mihin vaan mikä liittyy häneen jne jne. Ja aina se painotus miten älykäs/ahkera/hyvä ihminen itse on.
Meillä anoppi on päinvastainen eli ei kerro mitään omista asioistaan, mutta osaa kierosti urkkia kaikki muiden asiat, kyselee tavalla, jota ei edes kysymyksiksi hoksaa. Kotona kirjoittaa kaiken muistiin ja tietää käytännössä meidän kaikkein synkimmätkin salaisuutemme, koska yhdistelee jotain minun kertomiani miehen kertomiin asioihin ja siihen, mitä miehen sisko asioista tietää. Anoppi vaikuttaa vähän höpsöltä ystävälliseltä mummelilta, vaikka oikeasti on kiero kuin korkkiruuvi, korvat hörössä kuuntelee muiden asioita.
Vanha ketju,mut minkä ihmeen takia pitää viettää sukujouluja? Ihan vaan perheen kesken.
Ei kai se joulu sen enmpää lasten juhla ole kuin muidenkaan. Hyvä on kuunnella isovanhempien tarinointia
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä ap:n haukkujat tekevät itsestään naurunalaisia. Miten niitä löytääkin jokaiseen anoppiketjuun?
....ja miten näitä anoppiin penseästi ellei vihamielisesti anoppiinsa suhtautuvia miniöitä riittää runsain mitoin aloittamaan näitä "keskusteluja". Voisiko mahdollisesti sitä pipoa vähän löysätä eikä kaikkea ottaa niin hirveän vakavasti? Tyyliin toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos? Ja tullee vielä sekin aika jolloin miniästä tulee anoppi, silloin on hienoa näyttää kuinka erinomainen anoppi itse on. Ylistetty ja rakastettu. Sitä odotellessa.
Arvaas mitä? Minulla oli erittäin vaikea ja päällekäyvä anoppi, myös raivoisan mustasukkainen ainoasta pojastaan.
Otin opiksi ja nyt itse anoppina en toimi samoin. On erittäin hyvät välit sekä vävyyn että miniään. Hienot puolisot ovat lapseni valinneet, ei ole tarvis mennä päsmäröimään kummankaan perheen elämää. Enkä menisi vaikken puolisoista näin paljon tykkäisikään.
Sama suunnitelma mulla, kun mun lapset alkaa tuoda kumppaniehdokkaita kotiin. Eipä tulisi mieleenkään mennä omin luvin esim vaihtamaan toisen kotiin verhoja.
Vierailija kirjoitti:
Ei kai se joulu sen enmpää lasten juhla ole kuin muidenkaan. Hyvä on kuunnella isovanhempien tarinointia
Riippuu tarinoista.
siskoni on aika lailla samanlainen. tulee viettämään joulua vanhempieni uo kuten muutkin perheenjäsenet ja enne tuloaan lähettää vanhemmilleni ostoslistan ja kertoo mitä äidin pitää leipoa ja mitä ruokia tehdä. jos sitten käy ilmi, että muut eivät hänen valinnoistaan välitä ja tekevät omat ruokansa, niin siskoni sitten alkaa oikutella ja pilaa kaikkien joulun passiivisaggressiivisuudellaan. Hän on oikea partypooper. Ei millään itse sitten suostu osallistumaan jouluihin, joissa joku toinen esittää toiveen, että tehdään yhdessä tätä ja tätä. Silloin on ihan okei, että hän sanoo, että tekee itselleen mieluisampaa ruokaa eikä halua pelata yhteispelejä,koska ei tykkää siitä ja siitä pelistä. Ei ymmärrä yhtään, että ei välttämättä kaikki muutkaan aina tykä yhteisaktiviteetesta, joita joku pyytää tekemään ja että sen yhdessätekemisen idea on olla yhdessä. joululahjat pitää jakaa miten hän haluaa ja sitä rataa.
hänen pitäisi saada suunnitella ja käsikirjoittaa kaikki.
Ap:n pitäisi hakeutua keskustelemaan jonkin asiantuntijan kanssa, miten oppisi sietämään anoppiaan. Anoppihan ei tuosta muutu, se on selvä. nainen 69 v
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikea sanoa mikä on iän mukanaan tuomaa itsekeskeisyyttä ja mikä on vaan ihan luonneasia.
Meillä on lievempi tapaus, aina puhuu itsestään ja omista asioistaan, ei jaksa yhtään kuunnella muita vaan keskeyttää. Toisaalta luulen, että saa myös aika paljon palautetta tuosta, koska kerran oikein selkeästi keskittyneesti kysyi muiden kuulumisia. Eli oli laittanut mieleensä muistilapun, että hänen täytyy olla kerrankin osoittaa kykenevänsä olemaan kiinnostunut (ainakin näennäisesti) muista ihmisistä.
Mutta yleensä ne jutut ovat jaarittelua omista työmatkoistaan (ollut eläkkeellä pian 10 v), muita muisteluita vuosikymmenten takaa liittyen ihan mihin vaan mikä liittyy häneen jne jne. Ja aina se painotus miten älykäs/ahkera/hyvä ihminen itse on.
Meillä anoppi on päinvastainen eli ei kerro mitään omista asioistaan, mutta osaa kierosti urkkia kaikki muiden asiat, kyselee tavalla, jota ei edes kysymyksiksi hoksaa. Kotona kirjoittaa kaiken muistiin ja tietää käytännössä meidän kaikkein synkimmätkin salaisuutemme, koska yhdistelee jotain minun kertomiani miehen kertomiin asioihin ja siihen, mitä miehen sisko asioista tietää. Anoppi vaikuttaa vähän höpsöltä ystävälliseltä mummelilta, vaikka oikeasti on kiero kuin korkkiruuvi, korvat hörössä kuuntelee muiden asioita.
Kuulostaa vainoharhaiselta miniältä tämä. :)
Vierailija kirjoitti:
Ap:n pitäisi hakeutua keskustelemaan jonkin asiantuntijan kanssa, miten oppisi sietämään anoppiaan. Anoppihan ei tuosta muutu, se on selvä. nainen 69 v
Tai sitten vaan ottaa anoppiin kunnon hajuraon. Kaikkea ei tarvitse sietää!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikea sanoa mikä on iän mukanaan tuomaa itsekeskeisyyttä ja mikä on vaan ihan luonneasia.
Meillä on lievempi tapaus, aina puhuu itsestään ja omista asioistaan, ei jaksa yhtään kuunnella muita vaan keskeyttää. Toisaalta luulen, että saa myös aika paljon palautetta tuosta, koska kerran oikein selkeästi keskittyneesti kysyi muiden kuulumisia. Eli oli laittanut mieleensä muistilapun, että hänen täytyy olla kerrankin osoittaa kykenevänsä olemaan kiinnostunut (ainakin näennäisesti) muista ihmisistä.
Mutta yleensä ne jutut ovat jaarittelua omista työmatkoistaan (ollut eläkkeellä pian 10 v), muita muisteluita vuosikymmenten takaa liittyen ihan mihin vaan mikä liittyy häneen jne jne. Ja aina se painotus miten älykäs/ahkera/hyvä ihminen itse on.
Meillä anoppi on päinvastainen eli ei kerro mitään omista asioistaan, mutta osaa kierosti urkkia kaikki muiden asiat, kyselee tavalla, jota ei edes kysymyksiksi hoksaa. Kotona kirjoittaa kaiken muistiin ja tietää käytännössä meidän kaikkein synkimmätkin salaisuutemme, koska yhdistelee jotain minun kertomiani miehen kertomiin asioihin ja siihen, mitä miehen sisko asioista tietää. Anoppi vaikuttaa vähän höpsöltä ystävälliseltä mummelilta, vaikka oikeasti on kiero kuin korkkiruuvi, korvat hörössä kuuntelee muiden asioita.
Kuulostaa vainoharhaiselta miniältä tämä. :)
alakerran naapurini on tuollainen. kuulu taoyhtiöme juorurinkiin ja heillä on oma whatsupryhmä, jonne kirjoittavat kaiken mitä ovat kuulleet naapurustossa. Siitä sitten päättelevät tyyliin, että koska asunnossa a on käynyt kaksi miestä ja on kuultu seinän läpi huonekalujen siirtoa molemmissa tapauksissa, niin sillä asunnon a naisella on siis kaksi seksisuhdetta, koska eihän sellaisia ääniä muuten tule. Ihan älyvapaata logiikkaa käyttävät, mutta ilmeisesti heillä ei ole omaa elämää yhtään ja siksi pitää "vakoilla" naapureiden tekemisiä ja sanomisia. Säälittävää porukkaa kaikenkaikkiaan.
en siis epäile yhtään, että jonkun anoppi on tuollainen.
olen itse aika varakas, mutta myös työtön. Veljeni on saanut päähänsä, että koska olen työtön, olen myös köyhä. On phunut näistä ajatuksistaan oman vaimonsa kanss,a joka sitten äitinsä ja äitinsä siskonsa kanssa ja tuo sisko lähettelee minulle sitten somessa tietoja ruokajakeluista ja erilaisista vaatejakeluista ja diakonian numeroita, jotta saisin vuokrani maksettua. Ja asun siis ihan omistusasunnossakin, mutta ei se vaan mene noille perille. On oma autokn, eikä ihan halpa. Veli sitten laittaa minulle syntymäpäivärahaa aina syntymäpäivinä ja sanoo, että varmasti tulee tarpeeseen. :D Olen monta kertaa sanonut veljelleni, etten tarvitse raha-apua, mutta ei vaan mene perille, koska "kaikkihan tietää, että työttömät on köyhiä" :D no mikäs siinä. Raha tulee rahan luo, eikös sellainen sanonta ole.
Meidän mummu on aika samanlainen, ilkeä, katkera. Pitää isoon ääneen taivastella lahjojen määrää vuodesta toiseen... Änkesi kutsumatta joka joulu kylään ja oli olevinaan niin kristillinen joulukirkon jälkeen :D Nyt liikkuminen on huonontunut, joten edes kotona vanhemmat saa olla rauhassa. Ainoa vain, että päivittäin pitää käydä mummua auttamassa, huoh. Sääliksi käy osittain mummua siitä, että ei ikä ole tuonut rauhaa ja tyytyväisyyttä...
Huomionhakuisuus ja narsismi ei ole iästä kiinni.