FIRE - taloudellinen riippumattomuus kokemuksia

Vierailija kirjoitti:

Olen tehnyt jo 25 vuotiaasta asti niin että säästöön ja sijoituksiin kaikki mitä liikenee, paljon ylitöitä ja lisätöitä jos tarjolla. Olen joutunut aloittamaan täysin nollasta ilman vanhempien apua. Koulut tietenkin suoritettu ja korkeakoulututkinto, sitten vähän väkisinkin sopiviin väleihin tunkemalla apinan raivolla töihin vaikka työelämään ei ollut suomessa kovin helppo päästä ilman suhteita ja verkostoja edes silloin. Suomalainen verotus toki rankaisee ankarasti ja pieksee pahiten juuri omilla ansiotuloilla elämään joutuvaa. 

Mitään kovin turhaa en ylipäätään tykkää ostaa enkä käyttää mitään kalliita palveluita joten se osuus on helppo. Kaiken tarvittavan olen hankkinut ja pari omaa lastakin kasvattanut aikuiseksi ja kyllä sekin suomen alvilla ja kauppojen suomilisällä maksaa vaikka tilaankin ulkomailta saman halvemmalla jos mahdollista.

Lopputulos nyt 50 vuotiaana: noin miljoonan salkku, osakkeet ja rahastot tuottaneet matkan varrella todella hyvin, noin 25% salkusta ollut vähintään aina käteisenä (suurin osa määräaikaistilillä keskimäärin 2-3% korolla) riskienhallintasyistä ja kurssiromahdustilaisuuksien hyödyntämiseksi. Onneksi en ole koskaan hankkinut omistusasuntoa vaivoiksi ja rahareiäksi. 

Olen todella tyytyväinen ratkaisustani kun katson nykytyöelämää, vielä olen töissä mutta kenkäähän voi nykyisin tulla ihan milloin vain kelle vain, kunnollisiin järkeviin töihin olisi sen jälkeen lähes mahdotonta enää päästä. Hakeminenkin on tehty kalliiksi ja alentavaksi sirkukseksi ja työttömien kohtelu on jo irvokkaan karmeaa ja epäinhimillistä nykysuomessa. Salkku kuitenkin mahdollistaa minulle suojan ettei se enää koske itseäni koska pärjään tarvittaessa silläkin sen 10 - 15 vuotta eläkkeeseen asti. Ihana tunne olla suojassa nykytyöelämältä jos niin kävisi ja lopetan muutenkin työt viimeistään 58v iässä.

Tässähän homma on aika hyvin kuvattu. Aikajana näyttää realistiselta, jos tyhjästä aloittaa niin vähän hitaalta se joskus näyttää aluksi mutta aika tekee työtä koko ajan puolellasi tässä. Ja toisaalta, jos aloittaa myöhemmin niin se toimii silti, saat niitä kultaakin arvokkaampia vuosia vapaudessa ennen haudan reunalle nostettua eläkeikää joka monella nousee kohta nähtävästi jo reilusti sen haudan reunan ylikin jatkossa. 

Ei tässä nykysysteemissä rationaalisesti ajattelevalle ihmiselle jätetä juuri muita vaihtoehtoja kuin tuo oman aktiivisuuden varaan jäävä firetys, ellei sitten tykkää työstään kuin hullu puurosta ja voi olla varma että työpaikka säilyy. Harva on sellaisessa asemassa työelämässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen tehnyt jo 25 vuotiaasta asti niin että säästöön ja sijoituksiin kaikki mitä liikenee, paljon ylitöitä ja lisätöitä jos tarjolla. Olen joutunut aloittamaan täysin nollasta ilman vanhempien apua. Koulut tietenkin suoritettu ja korkeakoulututkinto, sitten vähän väkisinkin sopiviin väleihin tunkemalla apinan raivolla töihin vaikka työelämään ei ollut suomessa kovin helppo päästä ilman suhteita ja verkostoja edes silloin. Suomalainen verotus toki rankaisee ankarasti ja pieksee pahiten juuri omilla ansiotuloilla elämään joutuvaa. 

Mitään kovin turhaa en ylipäätään tykkää ostaa enkä käyttää mitään kalliita palveluita joten se osuus on helppo. Kaiken tarvittavan olen hankkinut ja pari omaa lastakin kasvattanut aikuiseksi ja kyllä sekin suomen alvilla ja kauppojen suomilisällä maksaa vaikka tilaankin ulkomailta saman halvemmalla jos mahdollista.

Lopputulos nyt 50 vuotiaana: noin miljoonan salkku, osakkeet ja rahastot tuottaneet matkan varrella todella hyvin, noin 25% salkusta ollut vähintään aina käteisenä (suurin osa määräaikaistilillä keskimäärin 2-3% korolla) riskienhallintasyistä ja kurssiromahdustilaisuuksien hyödyntämiseksi. Onneksi en ole koskaan hankkinut omistusasuntoa vaivoiksi ja rahareiäksi. 

Olen todella tyytyväinen ratkaisustani kun katson nykytyöelämää, vielä olen töissä mutta kenkäähän voi nykyisin tulla ihan milloin vain kelle vain, kunnollisiin järkeviin töihin olisi sen jälkeen lähes mahdotonta enää päästä. Hakeminenkin on tehty kalliiksi ja alentavaksi sirkukseksi ja työttömien kohtelu on jo irvokkaan karmeaa ja epäinhimillistä nykysuomessa. Salkku kuitenkin mahdollistaa minulle suojan ettei se enää koske itseäni koska pärjään tarvittaessa silläkin sen 10 - 15 vuotta eläkkeeseen asti. Ihana tunne olla suojassa nykytyöelämältä jos niin kävisi ja lopetan muutenkin työt viimeistään 58v iässä.

Tässähän homma on aika hyvin kuvattu. Aikajana näyttää realistiselta, jos tyhjästä aloittaa niin vähän hitaalta se joskus näyttää aluksi mutta aika tekee työtä koko ajan puolellasi tässä. Ja toisaalta, jos aloittaa myöhemmin niin se toimii silti, saat niitä kultaakin arvokkaampia vuosia vapaudessa ennen haudan reunalle nostettua eläkeikää joka monella nousee kohta nähtävästi jo reilusti sen haudan reunan ylikin jatkossa. 

Ei tässä nykysysteemissä rationaalisesti ajattelevalle ihmiselle jätetä juuri muita vaihtoehtoja kuin tuo oman aktiivisuuden varaan jäävä firetys, ellei sitten tykkää työstään kuin hullu puurosta ja voi olla varma että työpaikka säilyy. Harva on sellaisessa asemassa työelämässä.

Ei ole vaihtoehtoja ei mutta onko se sitten reilua että toiset varautuvat eivätkä käytä mitään kalliita palveluita vaan säästävät ja voivat sitten halutessaan jäädä pois työelämän paineista aiemmin. Mutta ne jotka eivät säästä joutuvat olemaan työssä tai karmeassa työttömyysloukussa köyhyydessä ehkä jopa 70v asti? Kun kuitenkin tavallisia ihmisiä yritetään houkutella koko ajan ostamaan ja kuluttamaan hulluna joka puolelta ja meneehän ne rahat sitten usein heti eikä jää säästöön.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen tehnyt jo 25 vuotiaasta asti niin että säästöön ja sijoituksiin kaikki mitä liikenee, paljon ylitöitä ja lisätöitä jos tarjolla. Olen joutunut aloittamaan täysin nollasta ilman vanhempien apua. Koulut tietenkin suoritettu ja korkeakoulututkinto, sitten vähän väkisinkin sopiviin väleihin tunkemalla apinan raivolla töihin vaikka työelämään ei ollut suomessa kovin helppo päästä ilman suhteita ja verkostoja edes silloin. Suomalainen verotus toki rankaisee ankarasti ja pieksee pahiten juuri omilla ansiotuloilla elämään joutuvaa. 

Mitään kovin turhaa en ylipäätään tykkää ostaa enkä käyttää mitään kalliita palveluita joten se osuus on helppo. Kaiken tarvittavan olen hankkinut ja pari omaa lastakin kasvattanut aikuiseksi ja kyllä sekin suomen alvilla ja kauppojen suomilisällä maksaa vaikka tilaankin ulkomailta saman halvemmalla jos mahdollista.

Lopputulos nyt 50 vuotiaana: noin miljoonan salkku, osakkeet ja rahastot tuottaneet matkan varrella todella hyvin, noin 25% salkusta ollut vähintään aina käteisenä (suurin osa määräaikaistilillä keskimäärin 2-3% korolla) riskienhallintasyistä ja kurssiromahdustilaisuuksien hyödyntämiseksi. Onneksi en ole koskaan hankkinut omistusasuntoa vaivoiksi ja rahareiäksi. 

Olen todella tyytyväinen ratkaisustani kun katson nykytyöelämää, vielä olen töissä mutta kenkäähän voi nykyisin tulla ihan milloin vain kelle vain, kunnollisiin järkeviin töihin olisi sen jälkeen lähes mahdotonta enää päästä. Hakeminenkin on tehty kalliiksi ja alentavaksi sirkukseksi ja työttömien kohtelu on jo irvokkaan karmeaa ja epäinhimillistä nykysuomessa. Salkku kuitenkin mahdollistaa minulle suojan ettei se enää koske itseäni koska pärjään tarvittaessa silläkin sen 10 - 15 vuotta eläkkeeseen asti. Ihana tunne olla suojassa nykytyöelämältä jos niin kävisi ja lopetan muutenkin työt viimeistään 58v iässä.

Tässähän homma on aika hyvin kuvattu. Aikajana näyttää realistiselta, jos tyhjästä aloittaa niin vähän hitaalta se joskus näyttää aluksi mutta aika tekee työtä koko ajan puolellasi tässä. Ja toisaalta, jos aloittaa myöhemmin niin se toimii silti, saat niitä kultaakin arvokkaampia vuosia vapaudessa ennen haudan reunalle nostettua eläkeikää joka monella nousee kohta nähtävästi jo reilusti sen haudan reunan ylikin jatkossa. 

Ei tässä nykysysteemissä rationaalisesti ajattelevalle ihmiselle jätetä juuri muita vaihtoehtoja kuin tuo oman aktiivisuuden varaan jäävä firetys, ellei sitten tykkää työstään kuin hullu puurosta ja voi olla varma että työpaikka säilyy. Harva on sellaisessa asemassa työelämässä.

Ei ole vaihtoehtoja ei mutta onko se sitten reilua että toiset varautuvat eivätkä käytä mitään kalliita palveluita vaan säästävät ja voivat sitten halutessaan jäädä pois työelämän paineista aiemmin. Mutta ne jotka eivät säästä joutuvat olemaan työssä tai karmeassa työttömyysloukussa köyhyydessä ehkä jopa 70v asti? Kun kuitenkin tavallisia ihmisiä yritetään houkutella koko ajan ostamaan ja kuluttamaan hulluna joka puolelta ja meneehän ne rahat sitten usein heti eikä jää säästöön.

On reilua. MOLEMMILLA on vapaus valita. ja vaikuttaa omaan elämäänsä. Reilua EI OLISI jos fiksuja päätöksiä tekeviä rangaistaisiin niistä koska typerille "tulee paha mieli". 

Vierailija kirjoitti:

Toi koko ajatus on hyvä esimerkki siitä, mitä kaikkea höttöä somesta löytää. Lisäksi siinä on vahvana mukana se ideologia, että työ ja työn tekeminen on rangaistus. Ei elämänsisältö. Mutta jos joudut vankilaan, huomaat mikä merkitys työllä on ihmiselämässä, ja miten oikeus työntekoon tulee ansaita. Kuvitelma, tai unelma, siitä, että voisi elää yhtä aikaa varakkaana ja joutilaana, ei ole tavoittelemisen arvoinen.

Eihän sitä tarvitse toimettomana olla, vaikka ei olisi palkkatöissä. Voi vaikka nikkaroida, remontoida, kirjoittaa, maalata, urheilla, hoitaa läheisiään, tehdä käsitöitä, harrastaa teatteria, retkeillä, tehdä vapaaehtoistyötä, valmentaa junnuja...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toi koko ajatus on hyvä esimerkki siitä, mitä kaikkea höttöä somesta löytää. Lisäksi siinä on vahvana mukana se ideologia, että työ ja työn tekeminen on rangaistus. Ei elämänsisältö. Mutta jos joudut vankilaan, huomaat mikä merkitys työllä on ihmiselämässä, ja miten oikeus työntekoon tulee ansaita. Kuvitelma, tai unelma, siitä, että voisi elää yhtä aikaa varakkaana ja joutilaana, ei ole tavoittelemisen arvoinen.

Eihän sitä tarvitse toimettomana olla, vaikka ei olisi palkkatöissä. Voi vaikka nikkaroida, remontoida, kirjoittaa, maalata, urheilla, hoitaa läheisiään, tehdä käsitöitä, harrastaa teatteria, retkeillä, tehdä vapaaehtoistyötä, valmentaa junnuja...

Oho, anteeksi, unohdinkin listata asioita, joihin saa kulumaan kauheasti rahaa. Ne kun ovat sitä ainoaa oikeaa elämää, vai miten se meni :)

Voi myös matkustella, käydä ravintoloissa ja kahviloissa, käydä teatterissa tai oopperassa, hypätä laskuvarjolla, purjehtia...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen tehnyt jo 25 vuotiaasta asti niin että säästöön ja sijoituksiin kaikki mitä liikenee, paljon ylitöitä ja lisätöitä jos tarjolla. Olen joutunut aloittamaan täysin nollasta ilman vanhempien apua. Koulut tietenkin suoritettu ja korkeakoulututkinto, sitten vähän väkisinkin sopiviin väleihin tunkemalla apinan raivolla töihin vaikka työelämään ei ollut suomessa kovin helppo päästä ilman suhteita ja verkostoja edes silloin. Suomalainen verotus toki rankaisee ankarasti ja pieksee pahiten juuri omilla ansiotuloilla elämään joutuvaa. 

Mitään kovin turhaa en ylipäätään tykkää ostaa enkä käyttää mitään kalliita palveluita joten se osuus on helppo. Kaiken tarvittavan olen hankkinut ja pari omaa lastakin kasvattanut aikuiseksi ja kyllä sekin suomen alvilla ja kauppojen suomilisällä maksaa vaikka tilaankin ulkomailta saman halvemmalla jos mahdollista.

Lopputulos nyt 50 vuotiaana: noin miljoonan salkku, osakkeet ja rahastot tuottaneet matkan varrella todella hyvin, noin 25% salkusta ollut vähintään aina käteisenä (suurin osa määräaikaistilillä keskimäärin 2-3% korolla) riskienhallintasyistä ja kurssiromahdustilaisuuksien hyödyntämiseksi. Onneksi en ole koskaan hankkinut omistusasuntoa vaivoiksi ja rahareiäksi. 

Olen todella tyytyväinen ratkaisustani kun katson nykytyöelämää, vielä olen töissä mutta kenkäähän voi nykyisin tulla ihan milloin vain kelle vain, kunnollisiin järkeviin töihin olisi sen jälkeen lähes mahdotonta enää päästä. Hakeminenkin on tehty kalliiksi ja alentavaksi sirkukseksi ja työttömien kohtelu on jo irvokkaan karmeaa ja epäinhimillistä nykysuomessa. Salkku kuitenkin mahdollistaa minulle suojan ettei se enää koske itseäni koska pärjään tarvittaessa silläkin sen 10 - 15 vuotta eläkkeeseen asti. Ihana tunne olla suojassa nykytyöelämältä jos niin kävisi ja lopetan muutenkin työt viimeistään 58v iässä.

Tässähän homma on aika hyvin kuvattu. Aikajana näyttää realistiselta, jos tyhjästä aloittaa niin vähän hitaalta se joskus näyttää aluksi mutta aika tekee työtä koko ajan puolellasi tässä. Ja toisaalta, jos aloittaa myöhemmin niin se toimii silti, saat niitä kultaakin arvokkaampia vuosia vapaudessa ennen haudan reunalle nostettua eläkeikää joka monella nousee kohta nähtävästi jo reilusti sen haudan reunan ylikin jatkossa. 

Ei tässä nykysysteemissä rationaalisesti ajattelevalle ihmiselle jätetä juuri muita vaihtoehtoja kuin tuo oman aktiivisuuden varaan jäävä firetys, ellei sitten tykkää työstään kuin hullu puurosta ja voi olla varma että työpaikka säilyy. Harva on sellaisessa asemassa työelämässä.

Ei ole vaihtoehtoja ei mutta onko se sitten reilua että toiset varautuvat eivätkä käytä mitään kalliita palveluita vaan säästävät ja voivat sitten halutessaan jäädä pois työelämän paineista aiemmin. Mutta ne jotka eivät säästä joutuvat olemaan työssä tai karmeassa työttömyysloukussa köyhyydessä ehkä jopa 70v asti? Kun kuitenkin tavallisia ihmisiä yritetään houkutella koko ajan ostamaan ja kuluttamaan hulluna joka puolelta ja meneehän ne rahat sitten usein heti eikä jää säästöön.

On reilua. MOLEMMILLA on vapaus valita. ja vaikuttaa omaan elämäänsä. Reilua EI OLISI jos fiksuja päätöksiä tekeviä rangaistaisiin niistä koska typerille "tulee paha mieli". 

Niinpä. Turhia ja ylihinnoiteltuja tuotteita ja palveluita ostavat ja mainoksiin haksahtavat maksavat sitten sitä hintaa vielä joutumalla kärvistelemään pitkään tarvittaessa pakotetussa työssä tai ikääntyneenä työttömänä minituilla ja kyttäyksen alla. Ei mikään ruusuinen tulevaisuus, joku kuluttamisen sankari kunniamerkki näille festareilla kävijöille ja kalliiden merkkilaukkujen ostajille voisi olla paikallaan, olisi kuin kaikenkarvaiset työn sankareitten merkit neuvostoliitossa aikoinaan.

Olen FI, mutta vasta 35v. Ongelma tässä iässä eläköitymisessä on se, että kaverit ovat työelämässä, ja tuntuisi väärältä jäädä lorvimaan kotiin, vaikka voisinkin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen tehnyt jo 25 vuotiaasta asti niin että säästöön ja sijoituksiin kaikki mitä liikenee, paljon ylitöitä ja lisätöitä jos tarjolla. Olen joutunut aloittamaan täysin nollasta ilman vanhempien apua. Koulut tietenkin suoritettu ja korkeakoulututkinto, sitten vähän väkisinkin sopiviin väleihin tunkemalla apinan raivolla töihin vaikka työelämään ei ollut suomessa kovin helppo päästä ilman suhteita ja verkostoja edes silloin. Suomalainen verotus toki rankaisee ankarasti ja pieksee pahiten juuri omilla ansiotuloilla elämään joutuvaa. 

Mitään kovin turhaa en ylipäätään tykkää ostaa enkä käyttää mitään kalliita palveluita joten se osuus on helppo. Kaiken tarvittavan olen hankkinut ja pari omaa lastakin kasvattanut aikuiseksi ja kyllä sekin suomen alvilla ja kauppojen suomilisällä maksaa vaikka tilaankin ulkomailta saman halvemmalla jos mahdollista.

Lopputulos nyt 50 vuotiaana: noin miljoonan salkku, osakkeet ja rahastot tuottaneet matkan varrella todella hyvin, noin 25% salkusta ollut vähintään aina käteisenä (suurin osa määräaikaistilillä keskimäärin 2-3% korolla) riskienhallintasyistä ja kurssiromahdustilaisuuksien hyödyntämiseksi. Onneksi en ole koskaan hankkinut omistusasuntoa vaivoiksi ja rahareiäksi. 

Olen todella tyytyväinen ratkaisustani kun katson nykytyöelämää, vielä olen töissä mutta kenkäähän voi nykyisin tulla ihan milloin vain kelle vain, kunnollisiin järkeviin töihin olisi sen jälkeen lähes mahdotonta enää päästä. Hakeminenkin on tehty kalliiksi ja alentavaksi sirkukseksi ja työttömien kohtelu on jo irvokkaan karmeaa ja epäinhimillistä nykysuomessa. Salkku kuitenkin mahdollistaa minulle suojan ettei se enää koske itseäni koska pärjään tarvittaessa silläkin sen 10 - 15 vuotta eläkkeeseen asti. Ihana tunne olla suojassa nykytyöelämältä jos niin kävisi ja lopetan muutenkin työt viimeistään 58v iässä.

Tässähän homma on aika hyvin kuvattu. Aikajana näyttää realistiselta, jos tyhjästä aloittaa niin vähän hitaalta se joskus näyttää aluksi mutta aika tekee työtä koko ajan puolellasi tässä. Ja toisaalta, jos aloittaa myöhemmin niin se toimii silti, saat niitä kultaakin arvokkaampia vuosia vapaudessa ennen haudan reunalle nostettua eläkeikää joka monella nousee kohta nähtävästi jo reilusti sen haudan reunan ylikin jatkossa. 

Ei tässä nykysysteemissä rationaalisesti ajattelevalle ihmiselle jätetä juuri muita vaihtoehtoja kuin tuo oman aktiivisuuden varaan jäävä firetys, ellei sitten tykkää työstään kuin hullu puurosta ja voi olla varma että työpaikka säilyy. Harva on sellaisessa asemassa työelämässä.

Ei ole vaihtoehtoja ei mutta onko se sitten reilua että toiset varautuvat eivätkä käytä mitään kalliita palveluita vaan säästävät ja voivat sitten halutessaan jäädä pois työelämän paineista aiemmin. Mutta ne jotka eivät säästä joutuvat olemaan työssä tai karmeassa työttömyysloukussa köyhyydessä ehkä jopa 70v asti? Kun kuitenkin tavallisia ihmisiä yritetään houkutella koko ajan ostamaan ja kuluttamaan hulluna joka puolelta ja meneehän ne rahat sitten usein heti eikä jää säästöön.

Kyllä jokainen on vastuussa ihan siitä omasta rahapussistaan. Ei kaikkea tarvitse ostaa mitä päähän pälkähtää, eikä kukaan pakota tuhlaamaan kaikkia rahoja.

Mun ex jäi alle 40v pois työelämästä. Elää kuin eläkeläinen. Tekee välillä reissuja, mutta asuu muuten vanhempiensa nurkissa. Maailmankuva on jollain tapaa kutistunut ja vääristynyt näiden vuosien aikana. Sivusta seuranneena ei vaikuta kovin houkuttelevalta. Mieluummin käyn töissä. Siitä tulee ryhtiä päivään ja tapaa uusia ihmisiä ja saa uusia ajatuksia & vaikutteita.

Vierailija kirjoitti:

Kakkalaskuri. Tarvitset Suomessa noin 30 000 euroa + jonkin verran päälle että voit sijoittaa lisää jolloin myös inflaation vaikutus tulee huomioitua. Siis osinkotuloja vuodessa.

Ei jos ikää on jo 50v tai yli ja siedettävä yli 2500€ eläke kerättynä. Silloin voit käyttää huoletta pikkuhiljaa myös pääomaa ja näinollen esim. 52v täydelliseen vapauteen ja riippumattomuuteen riittää jo hyvin 350k€ - 400k€ välillä oleva summa. Puolen miljoonan säästöillä elää kuin kuningas eläkeikään asti ja jää vielä sinnekin loppuiäksi parisataa tonnia hyvin todennäköisesti eläkkeen päälle käytettäväksi, riippuen sijoitusten tuotoista.

Vierailija kirjoitti:

Mun ex jäi alle 40v pois työelämästä. Elää kuin eläkeläinen. Tekee välillä reissuja, mutta asuu muuten vanhempiensa nurkissa. Maailmankuva on jollain tapaa kutistunut ja vääristynyt näiden vuosien aikana. Sivusta seuranneena ei vaikuta kovin houkuttelevalta. Mieluummin käyn töissä. Siitä tulee ryhtiä päivään ja tapaa uusia ihmisiä ja saa uusia ajatuksia & vaikutteita.

On kyllä ihan ihmeellisiä yleistyksiä tässä ketjussa. Jos sun exällä elämä kutistui niin ei todellakaan tarkoita että muilla olisi noin ankeaa. Kaikki ei tarvitse työtä tuomaan mitään ryhtiä elämään ja työelämän pakkososiaalisuus on vain omia voimavaroja kuluttavaa pakkopullaa. Uusia ideoita saa vaikka netistä tai kirjastosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kakkalaskuri. Tarvitset Suomessa noin 30 000 euroa + jonkin verran päälle että voit sijoittaa lisää jolloin myös inflaation vaikutus tulee huomioitua. Siis osinkotuloja vuodessa.

Ei jos ikää on jo 50v tai yli ja siedettävä yli 2500€ eläke kerättynä. Silloin voit käyttää huoletta pikkuhiljaa myös pääomaa ja näinollen esim. 52v täydelliseen vapauteen ja riippumattomuuteen riittää jo hyvin 350k€ - 400k€ välillä oleva summa. Puolen miljoonan säästöillä elää kuin kuningas eläkeikään asti ja jää vielä sinnekin loppuiäksi parisataa tonnia hyvin todennäköisesti eläkkeen päälle käytettäväksi, riippuen sijoitusten tuotoista.

Se on totta että riittävien säästöjen kerääminen on hyvin mahdollista tuohon 50v - 60v ikään mennessä jos vaan onnistuu pitämään oman työpaikkansa siihen asti. Ei siihen tarvita kuin tavallinen palkka tai vaikka vähän allekin ja siitä koko ajan säästöihin ja sijoituksiin joka kuukausi. Mitä enemmän välttää turhaa kulutusta kuten kalliita älyttömiä festareita tai muuta kaupallista rahastusta niin sitä nopeammin ja helpommin homma onnistuu ja alkaa näkyä myös jatkuvasti kertyvien tuottojen vaikutus. Ennenkuin huomaatkaan alat olla suojassa ja turvassa eikä tarvitse enää pelätä tulevaisuutta varattomana ikääntyvänä työttömänä potkimiskoneiston nöyryytettävänä. Ainakin itselle ja monelle tutulle tuo eläkeiän jatkuva nosto, yleistukihimmelin tulo, sairauspäivärahaturvan rajut leikkaukset ja yli 55v työttömäksi jääneiden valtavasti kiristynyt kohtelu ovat olleet herätys siihen että nyt on varauduttava eikä mitään voi enää laskea sen varaan että turvaa ja suojaa saisi pahassa tilanteessa yhteiskunnalta.

Vierailija kirjoitti:

Onko täällä porukkaa, joka tavoittelee FIREä tosissaan?

 

Kyllä.

Millaisella säästöasteella te menette?

 

Kaikki osakkeisiin mitä jää palkasta menojen jälkeen yli.

Tuntuuko tavoite motivoivalta vai enemmän siltä, että elämä jää elämättä jos kaikki optimoidaan sijoituksiin?
Ja mikä teille olisi “riittävä” taloudellinen riippumattomuus, täysi eläköityminen vai vaikka se, että voisi tehdä osa-aikatöitä ilman stressiä?

 

Ei jää elämä elämättä, teen ihan kaikkea mitä olen tähänkin saakka tehnyt. Yritän päästä siihen tilanteeseen että ei tarvitse miettiä pörssikursseja vaan osinkojen määrä riittää oikeasti elämiseen. Sitten mietin että viitsiikö enää tehdä töitä.

Kun et mitään summia mainitse, niin sinunkin kommentin voi lukea monella eri tavalla. 

Esim. "Kaikki osakkeisiin mitä jää palkasta menojen jälkeen yli."

Mitä ovat mainitsemasi menot? Ovatko ne vain välttämättömyydet, eli sähkö, vuokra/vastike, puhelinlaskut ja ruoka, vai ovatko ne viisi ulkomaan matkaa vuodessa, uusi puhelin heti kun päivitetty versio tulee markkinoille, ravintolassa syöminen joka päivä jne.?

"Ei jää elämä elämättä, teen ihan kaikkea mitä olen tähänkin saakka tehnyt."

Mitä olet tehnyt? Harrastanut kävelyä ja kirjaston kirjojen lukemista vai käytkö lentämässä omalla pienlentokoneellasi ja purjehtimassa omalla veneelläsi? Jos alun perin harrastukset olivat ilmaisia, tietysti niitä on helppo jatkaa sen jälkeen kun aloittaa sijoittamisen. Jos harrastukset maksavat jotain, niiden jatkaminen saattaa hyvinkin olla säästämisestä pois. 

Jos ruvetaan väittämään, että säästäminen ja sijoittaminen ei muuta elämää mitenkään, vaan kaikkea voi tehdä kuten ennenkin, ei asia ole niin yksinkertaista kuin väität. Yleensä säästämisen aloittaminen tarkoittaa, että ei eletä kuten ennen. Jos välttämättömyyksien jälkeen kaikki palkasta ylijäävä laitetaan osakkeisiin, eikä muuteta elämää mitenkään, niin silloin ei ehkä voi samaan aikaan väittää, että pystyy tekemään kaikkea mitä ennenkin, paitsi jos ennenkään ei ole tehty muuta kuin laitettu palkka säästöön ja harrastettu ilmaiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Helpointa on ryypätä reippaasti ja lähteä suht nuorena niin ei tarvitse päätyä makaamaan omissa paskoissaan palvelutaloon hoitajien piestäväksi.

Voit helposti vaan vammautua tuota kautta kun saat vaikka aivoverenvuodon. En pysty kyllä suosittelemaan,lopputulokset voi olla karmeita ja ihan yhtä lailla joudut muiden armoille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko täällä porukkaa, joka tavoittelee FIREä tosissaan?

 

Kyllä.

Millaisella säästöasteella te menette?

 

Kaikki osakkeisiin mitä jää palkasta menojen jälkeen yli.

Tuntuuko tavoite motivoivalta vai enemmän siltä, että elämä jää elämättä jos kaikki optimoidaan sijoituksiin?
Ja mikä teille olisi “riittävä” taloudellinen riippumattomuus, täysi eläköityminen vai vaikka se, että voisi tehdä osa-aikatöitä ilman stressiä?

 

Ei jää elämä elämättä, teen ihan kaikkea mitä olen tähänkin saakka tehnyt. Yritän päästä siihen tilanteeseen että ei tarvitse miettiä pörssikursseja vaan osinkojen määrä riittää oikeasti elämiseen. Sitten mietin että viitsiikö enää tehdä töitä.

Kun et mitään summia mainitse, niin sinunkin kommentin voi lukea monella eri tavalla. 

 

Esim. "Kaikki osakkeisiin mitä jää palkasta menojen jälkeen yli."

Mitä ovat mainitsemasi menot? Ovatko ne vain välttämättömyydet, eli sähkö, vuokra/vastike, puhelinlaskut ja ruoka, vai ovatko ne viisi ulkomaan matkaa vuodessa, uusi puhelin heti kun päivitetty versio tulee markkinoille, ravintolassa syöminen joka päivä jne.?

 

"Ei jää elämä elämättä, teen ihan kaikkea mitä olen tähänkin saakka tehnyt."

Mitä olet tehnyt? Harrastanut kävelyä ja kirjaston kirjojen lukemista vai käytkö lentämässä omalla pienlentokoneellasi ja purjehtimassa omalla veneelläsi? Jos alun perin harrastukset olivat ilmaisia, tietysti niitä on helppo jatkaa sen jälkeen kun aloittaa sijoittamisen. Jos harrastukset maksavat jotain, niiden jatkaminen saattaa hyvinkin olla säästämisestä pois. 

 

Jos ruvetaan väittämään, että säästäminen ja sijoittaminen ei muuta elämää mitenkään, vaan kaikkea voi tehdä kuten ennenkin, ei asia ole niin yksinkertaista kuin väität. Yleensä säästämisen aloittaminen tarkoittaa, että ei eletä kuten ennen. Jos välttämättömyyksien jälkeen kaikki palkasta ylijäävä laitetaan osakkeisiin, eikä muuteta elämää mitenkään, niin silloin ei ehkä voi samaan aikaan väittää, että pystyy tekemään kaikkea mitä ennenkin, paitsi jos ennenkään ei ole tehty muuta kuin laitettu palkka säästöön ja harrastettu ilmaiseksi.

No jaa. Mitään olennaista eroa ei kuitenkaan ole yleensä, paljon rahaa säästyy itsestään kun vain ei huomaamattaan laita sitä jatkuvasti kallishintaisiin mutta sinänsä vähäarvoisiin ja turhiin kaupallisiin palveluihin ja tuotteisiin. Mitään arvokasta ei siis menetetä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko täällä porukkaa, joka tavoittelee FIREä tosissaan?

 

Kyllä.

Millaisella säästöasteella te menette?

 

Kaikki osakkeisiin mitä jää palkasta menojen jälkeen yli.

Tuntuuko tavoite motivoivalta vai enemmän siltä, että elämä jää elämättä jos kaikki optimoidaan sijoituksiin?
Ja mikä teille olisi “riittävä” taloudellinen riippumattomuus, täysi eläköityminen vai vaikka se, että voisi tehdä osa-aikatöitä ilman stressiä?

 

Ei jää elämä elämättä, teen ihan kaikkea mitä olen tähänkin saakka tehnyt. Yritän päästä siihen tilanteeseen että ei tarvitse miettiä pörssikursseja vaan osinkojen määrä riittää oikeasti elämiseen. Sitten mietin että viitsiikö enää tehdä töitä.

Kun et mitään summia mainitse, niin sinunkin kommentin voi lukea monella eri tavalla. 

 

Esim. "Kaikki osakkeisiin mitä jää palkasta menojen jälkeen yli."

Mitä ovat mainitsemasi menot? Ovatko ne vain välttämättömyydet, eli sähkö, vuokra/vastike, puhelinlaskut ja ruoka, vai ovatko ne viisi ulkomaan matkaa vuodessa, uusi puhelin heti kun päivitetty versio tulee markkinoille, ravintolassa syöminen joka päivä jne.?

 

"Ei jää elämä elämättä, teen ihan kaikkea mitä olen tähänkin saakka tehnyt."

Mitä olet tehnyt? Harrastanut kävelyä ja kirjaston kirjojen lukemista vai käytkö lentämässä omalla pienlentokoneellasi ja purjehtimassa omalla veneelläsi? Jos alun perin harrastukset olivat ilmaisia, tietysti niitä on helppo jatkaa sen jälkeen kun aloittaa sijoittamisen. Jos harrastukset maksavat jotain, niiden jatkaminen saattaa hyvinkin olla säästämisestä pois. 

 

Jos ruvetaan väittämään, että säästäminen ja sijoittaminen ei muuta elämää mitenkään, vaan kaikkea voi tehdä kuten ennenkin, ei asia ole niin yksinkertaista kuin väität. Yleensä säästämisen aloittaminen tarkoittaa, että ei eletä kuten ennen. Jos välttämättömyyksien jälkeen kaikki palkasta ylijäävä laitetaan osakkeisiin, eikä muuteta elämää mitenkään, niin silloin ei ehkä voi samaan aikaan väittää, että pystyy tekemään kaikkea mitä ennenkin, paitsi jos ennenkään ei ole tehty muuta kuin laitettu palkka säästöön ja harrastettu ilmaiseksi.

No jaa. Mitään olennaista eroa ei kuitenkaan ole yleensä, paljon rahaa säästyy itsestään kun vain ei huomaamattaan laita sitä jatkuvasti kallishintaisiin mutta sinänsä vähäarvoisiin ja turhiin kaupallisiin palveluihin ja tuotteisiin. Mitään arvokasta ei siis menetetä. 

Totta. Mutta kaupalliset tahot ja mainosmiehet huutavat kuin hinaajat jos ajattelet noin.

Ikää kohta 34v ja tällä hetkellä sijoituksissa noin 300k€. Käytännössä tarkoittaa sitä että hyvänä vuotena kun pörssi pärähtää jopa 30% ylös, niin salkun arvo kasvaa 100k€. Tuntuu kivalta. Alunperin ajatus oli noin 400k€ kohdalla jäädä eläkkeelle, mutta taidan siirtää tuon luvun 700k€ kieppeille, jotta on puskuria paremmin. Tarkoittaa lopulta vain paria vuotta lisää työntekoa. Eli joskus 40-44v todennäköisesti voisi jäisin eläkkeelle.

Olen ihan perus töissä ollut koko urani. Työkavereillani menee kaikki kädestä suuhun, ja aina odotetaan seuraavaa palkkapäivää. Eli kyse ei ole siitä, että olisin jotenkin erityisen rahakkaassa työpaikassa. Monesti jopa puhutaan siitä, että "ei tätä rahan takia kyllä todellakaan tehdä." Eli jopa kutsumusammatista voi tienata sen verran, että voi FIREttää.

Ajatus oli tässä ohessa myös pitää pidempi hoitovapaa ja jäädä lapsen kanssa kotiin. Se on niin moni kerroin helpompaa, huolettomampaa ja mukavampaa elämää kuin työelämä, vaikka kuka väittäisi toisin. Koti-isä/äiti on maailman helpoin työ.

Vierailija kirjoitti:

Ikää kohta 34v ja tällä hetkellä sijoituksissa noin 300k€. Käytännössä tarkoittaa sitä että hyvänä vuotena kun pörssi pärähtää jopa 30% ylös, niin salkun arvo kasvaa 100k€. Tuntuu kivalta. Alunperin ajatus oli noin 400k€ kohdalla jäädä eläkkeelle, mutta taidan siirtää tuon luvun 700k€ kieppeille, jotta on puskuria paremmin. Tarkoittaa lopulta vain paria vuotta lisää työntekoa. Eli joskus 40-44v todennäköisesti voisi jäisin eläkkeelle.

 

Olen ihan perus töissä ollut koko urani. Työkavereillani menee kaikki kädestä suuhun, ja aina odotetaan seuraavaa palkkapäivää. Eli kyse ei ole siitä, että olisin jotenkin erityisen rahakkaassa työpaikassa. Monesti jopa puhutaan siitä, että "ei tätä rahan takia kyllä todellakaan tehdä." Eli jopa kutsumusammatista voi tienata sen verran, että voi FIREttää.

 

Ajatus oli tässä ohessa myös pitää pidempi hoitovapaa ja jäädä lapsen kanssa kotiin. Se on niin moni kerroin helpompaa, huolettomampaa ja mukavampaa elämää kuin työelämä, vaikka kuka väittäisi toisin. Koti-isä/äiti on maailman helpoin työ.

Ja vielä lisäyksenä on asuntolainassa osuutta noin 80k€, josta olisi jäljellä noin 30-40k€ siinä vaiheessa kun tuo sijoitussalkku olisi valmis. Eli noin viisi vuotta pitäisi vielä maksella lainaa pois, jonka jälkeen vapautuu useita satoja euroja enemmän taas käyttöön.