Mikä vikana suhteessa?
Olen seurustellut miesystävän kanssa nyt noin vuoden ajan. Jokin tässä asiassa ei ole ok.
Mies viihtyy introverttinä paljon itsekseen, mikä on toki ok. En kuitenkaan aina tiedä, onko mies ihan läsnä kanssani. Tuntuu etten saa häneen yhteyttä ja hän on poissaoleva. Välillä tuntuu kuin hän vain esittäisi kanssani, eikä olisi tosissaan. Mistä tiedän, onko hänen käytös vain sellaista introvertin jumittamista ja upputumista omaan maailmaansa, vai eikö hän ole minusta kiinnostunut ja ei vaan saa sanottua sitä.
Mies ei muista asioita, joita ollaan puhuttu aiemmin. Ei kovin usein jaksa kuunnella asioitani loppuun, vaan keskeyttää ja alkaa puhua omiaan tai jotain.
Oma intuitio sanoo välillä, ettei kaikki ole hyvin ja onko tässä järkeä. Mies kuitenkin kysyttäessä sanoo että kaikki on hyvin ja hän haluaa olla suhteessa. Emme tapa kovin usein ja mielestäni kaikki tuntuu kovin pinnalliselta. En saa häneen kunnon henkistä yhteyttä. Haluaako hän vain satunnaista seksiä, kun sattuu aikatauluun sopimaan?
Kommentit (39)
Voiko se kielä autismista tai aspergerista, että mies sanoo välillä erikoisia kommentteja? Ainakin ne on minun mielestäni erikoisia; kuten että "minua ei kiinnosta varta vasten heittää lastasi kouluun, mutta voin sen tehdä joskus jos sattuu matkan varrelle." Onko se vain rehellistä puhetta, vai kuulostaako kommentti oudolta?
Hän on myös valitellut olevansa herkkä äänille, ei kestä melua jne. Ärstyyntyy aika herkästi muutenkin monesta asiasta ja ärähtää vieraillekin ihmisille.
Aspergereillä on tapana tykästyä johonkin tiettyyn asiaan.
Tapaatteko ensisijaisesti vain silloin kun mies haluaa?
Yritätkö miellyttää häntä itsesi kustannuksella?
Miten luulet että mies suhtautuisi jos sairastuisit? Löytyykö empatiakykyä?
Kuulostaa nimittäin siltä, että suhde toteutuu nyt aika pitkälti miehen ehdoilla.
Voithan kokeilla mitä tapahtuu, jos kerrot hänelle rehellisesti sen mitä itse kaipaat tasapainoiselta parisuhteelta? Jos vastauksena on vähättelyä tai ei halua kuunnella, niin ainakin tiedät että henkilö ei ole oikeasti valmis parisuhteeseen.
Miten peräsuoliseksin kanssa. Moni mies on sitä vailla ja kiukuttelee eri tavoin jos ei saa. Naisen tulisi arvata, että peräsuoltahan se onkin vailla. Eri asia, kannattaako antaa.
Ap:n aloitus kuulostaa ihan exältäni. Ihan kuin itse olisin tuon aloituksen kirjoittanut.
Ei be asiat mihinkään muutu ellei ole tunneyhteyttä. Tunneyhteyttä voi niin hyvin näytelläkin tarvittessa ja muuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies kuulostaa aika välinpitämättömältä tyypiltä. Haluatko todella jatkaa suhdetta?
Niin. Tuon lyhyen tekstini perusteella saitte jo sen käsityksen että hän on välinpitämätön. Tuo pitää paikkansa, syitä siihen on monia. Hän ei ole kovin innostunut kuulemaan minun juttujani, saatika osallistumaan niihin. Hän ei halua olla lasteni kanssa tekemisissä jne.
Sun lapsia...
Mitä ihmettä ne tässä pyörii.
Naurettavaa.
Oot p.nreikä.
Oot sille vaan joku laastari tms. Kulissisuhde?
Sinulla ei ole mitään hajua, mitä introverttius tarkoittaa. Introvertin ihmissuhteet ovat yleensä syviä. Hän panostaa omaan pieneen piiriinsä. Introvertit ovat empaattisia, eivät välinpitämättömiä. He eivät ehkä ole suuna päänä isoissa joukoissa mutta ovat kyllä kiinnostuneita keskustelemaan läheistensä kanssa.
Mitä mahdat ylipäänsä ajaa aloituksellasi takaa? Suhde ei tyydytä sinua. Voin kertoa, että mies ei tule muuttumaan. Laske siitä yhtälö.
Vierailija kirjoitti:
Miten peräsuoliseksin kanssa. Moni mies on sitä vailla ja kiukuttelee eri tavoin jos ei saa. Naisen tulisi arvata, että peräsuoltahan se onkin vailla. Eri asia, kannattaako antaa.
Tämä. Tästä kiikastaa.
Lapset leikkimään eri tilaan.
Annat miehelle peräsuolta.
Laittakaa ovi kiinni.
Mies lähtee kotiin ja halaa. Soitellaan. Eikun viestii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla vähän sama tilanne. Mies tosin hyvä kuuntelija, ei keskeytä ja muistaa mitä ollaan puhuttu, mutta silti on olo että hän ei ihan ole täysillä mukana. Ehdottaa tekemistä ja näkemistä ja pitää yhteyttä, mutta sitten aina kun ei nähdä niin on olo ettei meillä mitään parisuhdetta olekaan. Tuntuu myös välttelevän lasteni ja ystävieni kanssa olemista, vaikka kuljetaankin avoimesti yhdessä. Tuntuu että olen mukavaa ajanvietettä, en mitään muuta.
Pari vuotta mennyt ja taidan päättää suhteen. Ikävä kyllä.
Minulla on juuri tuollainen tunne omasta suhteestani. Kun ei olla yhdessä, on kuin mitään suhdetta ei olisikaan. Ikäänkuin vain tapailisimme. Meillä mies ehdottaa enemmän näkemisiä kuin minä, joten kai hän kuitenkin jollain tapaa on kiinnostunut. Ehkä sitten vaan ennemmin sen seksin perässä, kuin niinkään muun kiintymyksen. Valitettavasti.
ap
Mitä yhteistä tekemistä sinä sitten ehdotat? Et mitään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa siltä, että olet selitellyt introverttiydellä asioita, jotka eivät ole sitä. Kyllä introverttikin osaa osoittaa kiinnostuksensa, jos sitä on. Ja ihastunut kuuntelee rakkaansa jutut loppuun asti, oli sitten introvertti, ekstrovertti tai jotain muuta.
Silti introverttikin tietää mikä on oikea vastaus, kun nainen kysyy, että haluaako hän olla suhteessa. Totta kai haluaa, kun suhde kuitenkin tarjoaa etuja, joita ei yksin ollessa ole.
Mies tuo hyvin usein esiin sitä, että ei halua olla huonossa suhteessa vaan on Mielummin sinkkuna. Ei ole kovin parisuhdehakuinen ihminen.
Ap
Mies sitä ja mies tätä.
Mitä sinä?
Mitä sinä ihan itte?
Menet piiloon. Jonkun toisen tarpeita yrität tulkita.
Itse et tykkää tuollaisessa suhteessa olla, ja kosk toinen sanoo, että haluaa, niin sinä vaan olet?
Miellyttämisen tarpeesta vai miksi olet siinä?
Keskity mieluummin miellyttämään itseäsi ja omia lapsiasi.
Tuo ukko ei sinua tarvitse. Etkä sinä häntä kovin paljoa kiinnosta. On sen osoittanut.
Sinä vaan et usko.
Hae rakentavia asioita elämääsi. Ota tuosta opiksesi. Siinä on varmasti hyvää, mutta olennaista hyvää?
Sinä et koe tulevasi kuulluksi.
Se on tärkeä viesti itsellesi.
Roikkua ei kannata.
Ja tuollainen läppä, että äijä mieluimmin ln yksin kuin tylsän kanssa. Hän selvästi imartelee sinua, mutta ei sitten kuitenkaan pidä sinua kovin kiinnostavana.
Tai tehkää yhdessä jotain. Menkää ja tehkää. Tutustukaa.
Miehelle monesti riittää vähempi.
Riittääkö se sinulle?
Miehet nyt vaan ovat erilaisia kuin me naiset. Ei niitä kiinnosta kuunnella sellaista pohdintaa ja suhteen analysointia ja jatkuvaa asioiden läpikäymistä mistä naiset elää. Olen ajatellut että oikeestaan tuollainen jatkuva ns keskusteleminen on naisten vallankäyttöä. Ajatelkaa nyt esim ystävätärporukoita ja mitä niissä puhutaan ja miten.
Päätin vuosia sitten lopettaa tuollaisen asioiden jauhamisen ja kaikenmaailman suunnittelun miehen kanssa, kun se ei häntä vaan kiinnostanut. Suhteemme parani huomattavasti.
Vierailija kirjoitti:
Miten peräsuoliseksin kanssa. Moni mies on sitä vailla ja kiukuttelee eri tavoin jos ei saa. Naisen tulisi arvata, että peräsuoltahan se onkin vailla. Eri asia, kannattaako antaa.
Peräsuoli
Peräsuoli
Anaali
Fistaus perseeseen nyrkillä tai kahdellakin vaihdellen
Miehet tykkää js odottaa TÄTÄ
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asperger?
Tätä olen miettinyt. Mitä muita merkkejä voisi löytyä aikuisesta Asperger miehestä?
Mieheni osaa lukea tunnetiloja kyllä. Välillä saattais puhua erikoisia asioita, eikä ymmärrä että esim se saattaa loukata minua, jos hän kertoo kuinka on itkenyt entisen naisensa perään.
Ap
Miksi pitäisi jotain merkkejä löytyä? Mitä väliä onko mies Asperger vai ei? Hän on sellainen kuin on, eikä diagnoosi sitä miksikään muuta.
Vierailija kirjoitti:
Minulla vähän sama tilanne. Mies tosin hyvä kuuntelija, ei keskeytä ja muistaa mitä ollaan puhuttu, mutta silti on olo että hän ei ihan ole täysillä mukana. Ehdottaa tekemistä ja näkemistä ja pitää yhteyttä, mutta sitten aina kun ei nähdä niin on olo ettei meillä mitään parisuhdetta olekaan. Tuntuu myös välttelevän lasteni ja ystävieni kanssa olemista, vaikka kuljetaankin avoimesti yhdessä. Tuntuu että olen mukavaa ajanvietettä, en mitään muuta.
Pari vuotta mennyt ja taidan päättää suhteen. Ikävä kyllä.
Hmm en tiedä voisiko kyse olla neuroepätyypillisen ja neurotyypillisen suhteesta, missä ei välttämättä ymmärretä kuinka paljon toinen välittää? Olen itsekin nepsynä hyvin valikoiva seuran suhteen ja välillä kaipaan omaa rauhaa.
Vierailija kirjoitti:
Voiko se kielä autismista tai aspergerista, että mies sanoo välillä erikoisia kommentteja? Ainakin ne on minun mielestäni erikoisia; kuten että "minua ei kiinnosta varta vasten heittää lastasi kouluun, mutta voin sen tehdä joskus jos sattuu matkan varrelle." Onko se vain rehellistä puhetta, vai kuulostaako kommentti oudolta?
Hän on myös valitellut olevansa herkkä äänille, ei kestä melua jne. Ärstyyntyy aika herkästi muutenkin monesta asiasta ja ärähtää vieraillekin ihmisille.
Kuulostaa kyllä nepsyltä etenkin tuo ääniherkkyys. Mutta minustakin nepsynä tuo kommentti oli vähän tökerö, tosin kieltämättä meillä on tapana sanoa asiat suoraan emmekä jaksa teeskennellä. En haluaisi kuitenkaan oman mieheni puhuvan minulle tuollain mutta olenkin vähän herkempi tapaus.
Nepsyt ovat keskivertoa empaattisempia ihmisiä, vaikka se ei ehkä neurotyypillisille vaikutakaan siltä.
Sanon vaan, että joka kerta kun olen kokenut tarvetta avautua jostakin miessuhteestani vauva.fihin, on suhde yleensä päättynyt parissa kuukaudessa.
Ei ole kamppailulaji.
- ap