Minkälaisia suomalaiset nimet kivikaudella 5000 vuotta sitten jolloin Suomessa elettiin paratiisillisissa oloissa?
Minkälaisia nimiä ollut suomalaisilla ennen kristinuskoa?
Jääkauden jälkeen ilmasto lämpeni nopeasti ja noin 5000 vuotta sitten täällä pohjoiseuroopassa koettiin ihana ja pitkä, tuhatvuotinen lämmön ja onnen jakso.
Riistaa oli valtavasti, ilmasto kuin Välimeren pohjoisrannikolla nykyään, kasvisto äärimmäisen rikasta ja monipuolista, tuolla paratiisissa elivät Raunit ja Vellamot, Ahdit
Ihanaa on ollut sen ajan suomalaisten elämä!
Kommentit (92)
Vierailija kirjoitti:
Joku kirjoitti että kuoltiin hammasmätään. Mutta eikö hammasongelmat varsinaisesti alkaneet vasta sokerin myötä? Vai mikä sen hammasmädän aiheuttaa?
Joku hampaita pilaava bakteeri on löydetty jo 4000 vuotta vanhoista eurooppalaista hampaista. Hunajakennoja on varmasti keksitty syödä jo ennen sitäkin kun ihmiset älysivät mehiläisten pesivän mm. ontoissa puunrungoissa tms. koloissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko sillon täällä ollut edes elämää. Suomihan oli pelkkää metsää ja karhuja koko seutu. Tuskin tänne kukaan huvikseen eksyi. Korkeintaan suuntautui harhaan.
Suomihan oli tuolloin paratiisi moniin muihin paikkoihin verrattuna. Metsät ja järvet täynnä ruokaa ja turkiksia vaatteisiin (esim. liistekatiskaa käytettiin jo 8000 -luvulla eaa. ja samalta tuhatluvulta on Antrean verkko karjalankannakselta, haapapuun rungosta koverrettiin haapioita, vanhimmat löytyneet sukset 3500 -luvulta eaa. löytyivät suosta Sallasta jne). Tiettömien taipaleiden takana saattoi elää karjoineen (esim. suomenlammas jo ainakin 4000 -luvulla eaa.) pieninä yhdyskuntina turvassa vihamielisiltä vierailta heimoilta. Esimerkiksi koko nykyisen Keski-Euroopan alueen silloisen miesväestön hävittivät Kaspianmeren seudun aroilta tulleet jamnalaiset n. 3000 -luvulla eaa., tämä isälinjojen hävitys on todettu dna - tutkimuksissa.
Youtubesta löytyy muuten mielenkiintoisia videoita miltä muinaiset ihmiset näyttivät luurankolöytöjen perusteella niissä vaatteissaan jossa heidät aikoinaan haudattiin.
The Egtved girl: a fascinating glimpse into to bronze age SLICE HISTORY
Esim. Tanskasta tehtiin neoliittinen ajan hautalöytö nuoresta (synnytykseen kuolleesta) naisesta jonka vastasyntynyt lapsi oli haudattu äitinsä viereen joutsenen siiven päälle.
Outokummun Majoonsuolta tehty hautalöytö lienee vanhimpia Suomessa, siis sellaisia joissa on orgaanista aineitta säilynyt. Noin 8 000 vuotta vanhassa haudassa oli jäänteitä muun muassa lintujen sulista, höyhenistä, koiraeläimen ja pikkunisäkkäiden karvoista sekä kasvikuiduista. Kyseessä oli lapsen hauta.
Vierailija kirjoitti:
Ja on se vähän kumma kun kaikki historia tuntuu alkavan siitä kun ruotsalaiset tuli Suomeen... jotenkin tämä kumma asenne etteihän täällä ny mitään ollu... on jäänyt sitten naapurinkin vaikutuksesta päälle. Eikös niitä suomalaisia historiallisia löytöjä vietykkin joskus muinoin Ruotsiin vai miten se oli...
Aina huvittaa kun se ihan normaali sana kuningas (muodossa kuningaz hiton kauan sitten) aiheuttaa närästystä näiden "viisaampien" tutkijoissa, sun muussa oppineissa. Mitä lie johtajaa tai päälikköä tarkoittanut.
Ja kun jossain muinaisessa kirjoituksessa mainitaan suomi on se satua ja tarinaa . kun muusta maasta kysymys on se historiaa... vähän kärjistäen ?
Ressukka. Ei se sana aiheuta "närästystä" vaan tutkijat tietävät sen, mitä sinä et tiedä, että sana on muinaisgermaaninen sana, joka on alunperin tarkoittanut vain tietyn suvun tai heimon jäsentä. Siinä on sanat 'kun' joka tarkoittaa sukua eli sama sana kuin nykyenglannissa 'kin' (esim. kinship) ja poikaa tai jälkeläistä tarkoittavaan päätteeseen (-ing). Siten se on tarkoittanut "perheen poikaa" tai "perheestä periytyvää".
Se, että sana alkoi paljon myöhemmin tarkoittaa itsevaltiasta hallitsijaa, kuningasta, ei mitenkään liity menneeseen. Tuollainen uskominen on amatööreille tyypillinen anakronismi tai presentismiä.
Vierailija kirjoitti:
Silloin syötiin saimaanorppia - viite - AntreAN HYLJEVERKKO.
Yksi tutkija, Ylimaunula, väittää verkkoa hyljeverkoksi. Muoden mielestä se on kalaverkko.
Verkon silmäkooksi mainitaan 60mm. Miksi ihmeessä hyljeverkko kudottaisiin noin tiheäksi? On tosi vaikea uskoa, että se aikaiseen paksupunoksiseen verkkoon hylje olisi edes vahingossa tarttunut kuten nykyisiin ohut ja lujalankaisiin nahkaan luppoavion verkkoihin. Kyllä hyjljeverkko olisi järkevää tehdä suuremmalla silmäkoolla jopa kuutteja pyydetyäessä. Sellaiseksi, että pää mahtuu verkon silmästä ja vasta etuevät estää läpi sujahtamisen.
Vierailija kirjoitti:
Silloin ei ollut suomalaisia eikä suomen kieltä.
Suomen kieli on yksi vanhimpia kieliä. Saattaa olla jopa ns. alkukieli.
Hylkeitä on pyydetty pyydystämällä poikanen. Elävän poikasen selkänahka on lävistetty koukulla jossa köysi. Poikasen hätääntynyt ntely on tuonut emon paikalle joka lopetettu keihäällä.
Kun kerran Sakari Pälsikin on pitänyt verkon silmäkokoa lohen ja lahnanpyyntiin sopivimpana niin varmaan se suurimmalla todennäköisyydellä sitä on. Hylkeellä on niin paljon voimaa että se hajottaisi tuollaisen verkon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko sillon täällä ollut edes elämää. Suomihan oli pelkkää metsää ja karhuja koko seutu. Tuskin tänne kukaan huvikseen eksyi. Korkeintaan suuntautui harhaan.
Kristiinankaupungin Susiluolasta on löytynyt merkkejä, joiden on tulkittu viittaavan ihmisiin jo yli 100 000 vuotta sitten.
Siihen aikaan nykyihminen ei vielä ollut edes lähtenyt Afrikasta ainakaan merkittävässä määrin. Varhaisempia ihmisen suvun lajeja Euroopassa kyllä eleli muttei nykyihmisiä. Ensimmäinen Homo sapiens on nykyisen Suomen kamaralla astellut vasta jääkauden jälkeen noin 11 000–12 000 vuotta sitten.
Homo sapiens eli nykyihminen kehittyi Afrikassa noin 300 000 vuotta sitten. Nykyiset Afrikan ulkopuoliset väestöt polveutuvat pääasiassa muuttoaallosta, joka tapahtui noin 80 000-60 000 vuotta sitten.
Ainakin teoriassa on mahdollista, että nykyihminen on tepastellut Suomessa ennen jääkautta.
Nykyään uskotaan että nykyihminen kehittyi euraasiassa ei Afrikassa. Geeneistä nähdään että nykyihmisiä ei ole ikinä asunut Afrikassa.
Afrikkalaisilla ei ole yhteneviä geenejä nearernthalien kanssa eikä neardenthaslilaiset ole afrikkalaisten esi- isoja kuten meillä valkoisilla eli nykyihmisillä
Tämä on se nykyinen tieteellinen näkökulma ja konsensus
Se ettei afrikkalaisilta löydy nertenthalin ja denisovan ihmiten geenejä todistaa vain sen, että Afrikasta Euraasiaan vaeltaneet ja nerdenthaalien ja denisovien kanssa lisääntyneet nykyihmisten esi-isät eivät palanneet takaisin Afrikkaan. Siellä Afrikassa me nykyihmiset kehityimme vaikka hankimmekin täällä itsellemme serkkujemme geenejä. Tämä on nykyinen konsensus.
Nykyihminen ei ole puhdas afrikkalainen, vaan sekoitus Afrikasta tulleiden ja euraasialaisten kesken. Paitsi he Afrikassa, joissa ei ole lainkaan muita kuin alkuperäisiä afrikkalaisia geenejä, ja onko nekään niitä Eurooppaan kulkeutuneiden satatuhatvuotisia enää.
Toki ollaan muututtu siitä mitä oltiin lähdettäessä afrikasta. Ja täällä lisäännyttiin täällä ennestään olleiden denisovien, nertendthalien ja ehkä Fluorensin ihmisten kanssa. Eli erotaan kyllä Afrikassa pysyneistä populoista geeneiltämme nykyään. Mutta sieltä tultiin joka tapauksessa. Lasket ilmeisesti nuo omiksi serkuiksimme luokitellut yllä mainitsemani ihmiset niiksi euraasialaisiksi. Muista ei ole todisteita, mutta jotain voi vielä löytyä. Noiden ja vielä löytymättömien sisarlajien vaikutus geenipooliimme on nykytutkimusten mukaan korkeimmillaan 2 - 4%. Loput jokseenkin samat kuin afrikkalaisilla populaatioilla.
Voi ei. Ensinnäkin se on Neanderthalin ihminen ja Floresin ihminen. Kyseinen Floresin saari on muuten Indonesiassa, eli aika kaukana "täältä" -mihin sillä viittaatkaan.
Aika mielenkiintoista on sekin, että (toisin kuin kuvittelet) erot väestöryhmien välillä ovat suurimmat juuri Afrikassa. Ei siis esim. euraasialaisten ja afrikkalaisten välillä yleensä.
Esimerkkinä eri Afrikan populaatioiden välisistä eroista on esim. San -kansat, jotka erosivat muista ihmisistä jo n. 200 000 vuotta sitten.
Vierailija kirjoitti:
Joku kirjoitti että kuoltiin hammasmätään. Mutta eikö hammasongelmat varsinaisesti alkaneet vasta sokerin myötä? Vai mikä sen hammasmädän aiheuttaa?
Suun bakteerit käyttävät hyväkseen sokereita, kyllä. Mutta tieteellisesti sokerit ovat eri asia kuin se valkea sokeri, jota mummot laittaa lusikalla kaffeen. On fruktoosit, sakkaroosit, maltoosi, laktoosi, glukoosi yms. Sokereita saadaan luonnossa hedelmistä ja marjoista, hunajasta, sekä maitotuotteista ja maltaista. Myös sienissä on trehaloosia eli sienisokeria, tosin en tiedä aiheuttaako se hammasmätää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko sillon täällä ollut edes elämää. Suomihan oli pelkkää metsää ja karhuja koko seutu. Tuskin tänne kukaan huvikseen eksyi. Korkeintaan suuntautui harhaan.
Kristiinankaupungin Susiluolasta on löytynyt merkkejä, joiden on tulkittu viittaavan ihmisiin jo yli 100 000 vuotta sitten.
Siihen aikaan nykyihminen ei vielä ollut edes lähtenyt Afrikasta ainakaan merkittävässä määrin. Varhaisempia ihmisen suvun lajeja Euroopassa kyllä eleli muttei nykyihmisiä. Ensimmäinen Homo sapiens on nykyisen Suomen kamaralla astellut vasta jääkauden jälkeen noin 11 000–12 000 vuotta sitten.
Homo sapiens eli nykyihminen kehittyi Afrikassa noin 300 000 vuotta sitten. Nykyiset Afrikan ulkopuoliset väestöt polveutuvat pääasiassa muuttoaallosta, joka tapahtui noin 80 000-60 000 vuotta sitten.
Ainakin teoriassa on mahdollista, että nykyihminen on tepastellut Suomessa ennen jääkautta.
Nykyään uskotaan että nykyihminen kehittyi euraasiassa ei Afrikassa. Geeneistä nähdään että nykyihmisiä ei ole ikinä asunut Afrikassa.
Afrikkalaisilla ei ole yhteneviä geenejä nearernthalien kanssa eikä neardenthaslilaiset ole afrikkalaisten esi- isoja kuten meillä valkoisilla eli nykyihmisillä
Tämä on se nykyinen tieteellinen näkökulma ja konsensus
Se ettei afrikkalaisilta löydy nertenthalin ja denisovan ihmiten geenejä todistaa vain sen, että Afrikasta Euraasiaan vaeltaneet ja nerdenthaalien ja denisovien kanssa lisääntyneet nykyihmisten esi-isät eivät palanneet takaisin Afrikkaan. Siellä Afrikassa me nykyihmiset kehityimme vaikka hankimmekin täällä itsellemme serkkujemme geenejä. Tämä on nykyinen konsensus.
Nykyihminen ei ole puhdas afrikkalainen, vaan sekoitus Afrikasta tulleiden ja euraasialaisten kesken. Paitsi he Afrikassa, joissa ei ole lainkaan muita kuin alkuperäisiä afrikkalaisia geenejä, ja onko nekään niitä Eurooppaan kulkeutuneiden satatuhatvuotisia enää.
Toki ollaan muututtu siitä mitä oltiin lähdettäessä afrikasta. Ja täällä lisäännyttiin täällä ennestään olleiden denisovien, nertendthalien ja ehkä Fluorensin ihmisten kanssa. Eli erotaan kyllä Afrikassa pysyneistä populoista geeneiltämme nykyään. Mutta sieltä tultiin joka tapauksessa. Lasket ilmeisesti nuo omiksi serkuiksimme luokitellut yllä mainitsemani ihmiset niiksi euraasialaisiksi. Muista ei ole todisteita, mutta jotain voi vielä löytyä. Noiden ja vielä löytymättömien sisarlajien vaikutus geenipooliimme on nykytutkimusten mukaan korkeimmillaan 2 - 4%. Loput jokseenkin samat kuin afrikkalaisilla populaatioilla.
Voi ei. Ensinnäkin se on Neanderthalin ihminen ja Floresin ihminen. Kyseinen Floresin saari on muuten Indonesiassa, eli aika kaukana "täältä" -mihin sillä viittaatkaan.
Aika mielenkiintoista on sekin, että (toisin kuin kuvittelet) erot väestöryhmien välillä ovat suurimmat juuri Afrikassa. Ei siis esim. euraasialaisten ja afrikkalaisten välillä yleensä.
Esimerkkinä eri Afrikan populaatioiden välisistä eroista on esim. San -kansat, jotka erosivat muista ihmisistä jo n. 200 000 vuotta sitten.
Pahoittelut nimien kirjoitusvirheistä.
Afrikkalaisten nyky populaatioiden suuri geenivaihtelu osoittaa juuri sen, että nykyihminen ehti siellä elää pitkään ennen kuin ensimmäinen euraasiaan vaeltanut ja henkiinjäänyt populaatio lähti sieltä. Viitteitä aiemmista muuttoaalloistanon, mutta ne eivät täällä selvinneet. Afrikan populaatioiden geenivariaatiot ovat todiste siitä, että alkukotimme sijaitsi juuri siellä ja että siellä meitä on paljon aiemmin kuin täällä. Luultavasti he ovat lehittyneet pystyihmisistä siellä samoihin aikoihin kun neadernthaalit kehittyivät pystyihmisistä täällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
aapee, 5000 vuotta sitten ei ollut Suomea eikä suomalaisia
Mutta jokainen kantissuomalainen tunnistaa omaksi kulttuurikseen sen elämäntavan jolla täällä silloin elettiin ja osin vieläkin eletään varsinkin alkeellisilla kesämökeillä ja metsästysseuroissa. Pystyisit edelleen elämään ainakin yhden vuodenkierron ympäri niissä olosuhteissa jos olisi pakko ja tietäisit miten selviytyisit näillä leveysasteilla jotenkuten hengissä.
Vertaapa vaikka saman aikakauden Irakin alueen kulttuureihin, siellä ei ole ollut eikä edelleenkään ole yhtään mitään joka millään tavalla yhdistäisi pohjois-eurooppalaisia kansoja heihin.
Aika ihme logiikkaa. Valitset metsästäjä-keräilykulttuurin, jota mielestäsi Suomi edustaa, mutta vertaat sitä nimenomaan siihen alueeseen, jossa juurikin maanviljelys alkoi ensimmäisenä maailmassa :D
Toki maanviljelys alkoi Suomessakin varhaisemmin kuin oletamme eli n. 7 000 vuotta sitten. Hedelmällisen puolikuun alueella eli juuri siinä missä Irak sijaitsee maanviljelykulttuuri alkoi kuitenkin jo lähes 12 000 vuotta sitten.
Ero Suomeen oli se, että täällä ei paljon viljelysmaata ollut vielä 12 000 vuotta sitten, koska ne parhaat alueet maaperän sekä ilmaston ja vuodenkierron puolesta olivat vielä suureksi osaksi joko mannerjään tai siitä muodostuneiden järvien ja jokien yms. alla. Alue oli kylmää tundraa, jossa kasvoi lähinnä varpuja, ruohoja ja vaivaiskoivuja. Maaperä oli vasta muodostumassa. Toki silloin maassa ei edes ollut mitään "suomalaisia" eikä edes suomensukuisia kieliä puhuvia ihmisiäkään.
Toistaalta Irakin alueen kulttuurissa metsästäminen on todella kauas historiaan menevä perinne sekin, mutta sitäkään et tiennyt.
Joten näiden kahden kulttuurin vertaaminen keksimiesi stereotypioiden kautta olisi outoa. Kulttuurien vertailu vaatii myös paljon tietämystä historiasta ja tosiasioista, eikä mutuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
aapee, tuohon aikaan ei ole ollut suomalaisia
oliko mun iso iso mummokaan suomalainen. eihän meitä ole ollu ku +120v
ei, mikäli hänellä oli passi, hän oli suuriruhtinaanmaan kansalainen
Näinhän se oli, jos mummosi tai ukkisi syntyi ennen vuotta 1917, hän syntyi Venäjän keisarikunnan kansalaisena. Mutta kun itsenäistyimme, jokainen maassa pysyvästi asunut sai Suomen kansalaisuuden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko sillon täällä ollut edes elämää. Suomihan oli pelkkää metsää ja karhuja koko seutu. Tuskin tänne kukaan huvikseen eksyi. Korkeintaan suuntautui harhaan.
On täällä ollut ihmisiä 5000 vuotta sitten. Nykyisen Suomen alueelle on tullut ihmisiä heti jääkauden loputtua, eli noin 10 000 vuotta sitten.
Väestömaksimi (n. 3900–3500 eaa.): Kivikauden kukoistuskautena, tyypillisen kampakeramiikan aikana, Suomen väestömäärä oli huipussaan. Joidenkin arvioiden mukaan asukkaita oli tuolloin muutamasta sadasta noin kolmeen tuhanteen.
Eliniänodote oli matala väkivallan, tautien, parasiittien ja sääilmiöiden takia. Useat aikalaiset suohaudoista ja kumpuhaudoista löytyneet ihmiset kuolivat hammasmätään, radiohiiliajoituksen ja luuston kasvun perusteella noin 25-30 vuoden iässä. Merkittävä osa väestöstä, etenkin miespuolisista, kuoli 10-15 vuoden iässä. Lapsikuolleisuus oli hyvin korkeaa ja myös äiti kuoli usein synnytyksessä.
Hammasmätään?
Elokuvissa heillä on ainakin kauniit valkeat hampaat kaikilla.
Ainakin siinnä leffassa missä Brad Pitt oli pääosassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Silloin syötiin saimaanorppia - viite - AntreAN HYLJEVERKKO.
Yksi tutkija, Ylimaunula, väittää verkkoa hyljeverkoksi. Muoden mielestä se on kalaverkko.
Verkon silmäkooksi mainitaan 60mm. Miksi ihmeessä hyljeverkko kudottaisiin noin tiheäksi? On tosi vaikea uskoa, että se aikaiseen paksupunoksiseen verkkoon hylje olisi edes vahingossa tarttunut kuten nykyisiin ohut ja lujalankaisiin nahkaan luppoavion verkkoihin. Kyllä hyjljeverkko olisi järkevää tehdä suuremmalla silmäkoolla jopa kuutteja pyydetyäessä. Sellaiseksi, että pää mahtuu verkon silmästä ja vasta etuevät estää läpi sujahtamisen.
Ei välttämättä. Emmehän me tiedä varmasti miten niitä hyljeverkkoja on käytetty, nykyisen Karjalakannaksen alue oli aika erilaista 10 000 vuotta sitten. Antrean verkosta jotkut ovat sanoneet, että sillä pyydettiin suutarikaloja. Mahdollista sekin. Kala- tai hyljeverkko, ei väliä aika vanha se on silti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kivikaudella 4% Suomessa asuvista puhui ruotsia ja Helsingin niemellä lähes puolet puhuivat arabiaa. Muualla pääosin suomenkieltä.
Tulevalla kivikaudella 100% suomalaisista puhuu arabiaa.
Se vaikuttaa olevan perussuomalaisilla fantasiana, niin usein sellaista puhuvat.
OK, nyt on onnistuttu liittämään persut myös esihistoriaan. Ei ole aihetta mihin persuintoilija ei pystyisi heitä yhdistämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku kirjoitti että kuoltiin hammasmätään. Mutta eikö hammasongelmat varsinaisesti alkaneet vasta sokerin myötä? Vai mikä sen hammasmädän aiheuttaa?
Suun bakteerit käyttävät hyväkseen sokereita, kyllä. Mutta tieteellisesti sokerit ovat eri asia kuin se valkea sokeri, jota mummot laittaa lusikalla kaffeen. On fruktoosit, sakkaroosit, maltoosi, laktoosi, glukoosi yms. Sokereita saadaan luonnossa hedelmistä ja marjoista, hunajasta, sekä maitotuotteista ja maltaista. Myös sienissä on trehaloosia eli sienisokeria, tosin en tiedä aiheuttaako se hammasmätää.
Ja erityisesti viljasta. Vilja jauhettiin kivillä, josta jauhetun viljan sekaan irtosi kivenmuruja, se tärveli kiilteen ja viljan tärkkelys hoiti lopun.
On tunnettu ja yleisesti tiedossa ole fakta, että maakuopissa täällä elettiin juuria syöden. Onneksi Ruotsista tuli sivistys ja pelasti suomalaiset.
Vierailija kirjoitti:
Hylkeitä on pyydetty pyydystämällä poikanen. Elävän poikasen selkänahka on lävistetty koukulla jossa köysi. Poikasen hätääntynyt ntely on tuonut emon paikalle joka lopetettu keihäällä.
Kun kerran Sakari Pälsikin on pitänyt verkon silmäkokoa lohen ja lahnanpyyntiin sopivimpana niin varmaan se suurimmalla todennäköisyydellä sitä on. Hylkeellä on niin paljon voimaa että se hajottaisi tuollaisen verkon.
Kuvaamasi tapa pyytää hylkeitä liittyy muistaakseni keskisen Kanadan inuiittien tapaan pyytää pieniä hyljelajeja keväisin jäällä, siinä ei verkkoa käytetty muistaakseni. Toki tuo kuvaus taitaa olla 1800- ja 1900-luvun vaihteesta, joten pitää muistaa että Antrean verkkoa käytettiin ihan eri alueella 8 000 vuotta aikaisemmin.
Lohia, lahnoja, suutareita täällä oli jo heti jääkauden lopussa, joten nekin ovat mahdollisia "uhreja" Antrean verkolle, jos se oli kalaverkko.
Mutta jos lukee Ylimaunun väitöskirjaa selkiää, että Antrean verkko ei välttämättä ole kalastukseen käytetty passiivinen verkko vaan voisi olla hylkeenpyynnissä käytetty sulkuverkko, siksi pienempi silmäkoko. Hänen havaintonsa perustuu myös siihen mitä muuta verkon kanssa löytyi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kivikaudella 4% Suomessa asuvista puhui ruotsia ja Helsingin niemellä lähes puolet puhuivat arabiaa. Muualla pääosin suomenkieltä.
Tulevalla kivikaudella 100% suomalaisista puhuu arabiaa.
Se vaikuttaa olevan perussuomalaisilla fantasiana, niin usein sellaista puhuvat.
OK, nyt on onnistuttu liittämään persut myös esihistoriaan. Ei ole aihetta mihin persuintoilija ei pystyisi heitä yhdistämään.
Eikös aikoinaan tutkija Simo Parpola ehdottanut, että sumerin kieli, jota puhuttiin muinaisessa Mesopotamiassa (nykyisen Irakin alueella), ei olisi täysin erillinen kielisaareke, vaan sillä voisi olla kielellistä sukulaisuutta suomalais-ugrilaisten kielten kanssa.
ei, mikäli hänellä oli passi, hän oli suuriruhtinaanmaan kansalainen