Lue keskustelun säännöt.
Euroviisut 2026 OFFICIAL
Olisko jo aika perustaa 2026 Euroviisuille oma ketju?
Kommentit (1089)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on muuten totta että Linda on pääroolissa suomen viisussa. Kun ekan kerran kuulin sen niin ajattelin että viulu soi upeasti mutta laulu ei ollut niin hyvää.Pete on hyvä mutta Linda viulunsa kanssa ylivoimainen.
Mitä vikaa Peten laulamisessa muka etenkään musavideolla on? Ei yhtikäs mitään. Tässäkin kommentissa tunnutaan sekoittavan laulutaito biisin melodiaan, eikä se ole laulutaidottomuutta, jos joku kokee, että sävelletyt lauluosuudet ei yllä sävellettyjen viuluosuuksien tasolle. Samaa mieltä siitä, että Liekinheittimessä sävellyksensä melodiallisesti parhainta on nimenomaan ne viuluosuudet. Peten laulutaito ja tulkinta tosin onnistuu nostamaan ne sävelletyt lauluosuudetkin tasavertaiseksi viuluosuuksien kanssa, joten kaikki kunnia niin Petelle kuin Lindallekin erinomaisesta kokonaisuudesta.
Livelaulusta puhutaan, ei ole Peten vahvuus. Ihan ok, mutta ei sillä jurypisteitä saavuteta, kun ääntä ei saa tunettaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos Suomi on veikkaustilaston kärjessä, viisujen taso on tänä vuonna tosi surkea. :D
Ei, vaan Suomen taso on todella korkea.
Ei, ei se ole. Jo pelkästään teknisesti Liekinheitin on enintään keskinkertainen vs moni muu kilpailija, ja silti Peten vokaaleille liian vaikea. Amsterdamin pre party mittauksissa hänen vokaalinen puhtaus horjui, samalla kun Monroe & comp tarkoavat virheettömän tadon. Raadit mittaavat juuri näitä asioita ja ovat ilmeisen armottomia. Esim Henrin vokaalit olivat pre partyihin mennessä vielä kehittyneet paremmiksi. Tässä vaiheessa työ on tehty, kaksi viikkoa aikaa kun Wienissä Stadthallen erittäin tarkassa akustisessa ympäristössä pitää vetää puhtaat vokaalit. Ne pitäisi jo olla kunnossa, ei tyyliin kyllä ne siellä sitten menee nappiin. Liekinheitin toimisi esim Nooran tai ylipäätään hevigenren laulajalle, Peten poprock vokaalit eivät vastaa viulun tasoa.
Upeastihan Pete lauloi. Turha sinun yrittää päteä, kun et näemmä sen vertaa musiikista ymmärrä.
Lauluteknisesti tarkasteluna kyse on mittavista tosiasioista, jonka perusteella Peten vire on laskusuunnassa. UMK-finaalissa studiotasoinen G4-nuotti heitti n. -2 Hz, Amsterdamin live-vedossa poikkeama oli jo -7 hertsiä tavoitetaajuudesta. Se on jo merkittävä alavireisyys, joka johtuu siitä, ettei hengitystuki riitä pitämään nuottia yllä rasituksen aikana. Myös Tavastian klubikeikka vahvistaa, että kyse on äänen väsymisestä. Tavastialla hän käytti säröä ja metallista ääntä, mikä on tekninen keino peittää, ettei ääni enää resonoi puhtaasti. Laulaja pakottaa äänen ulos särön läpi. Liekinheitin on kirjoitettu Peten luonnollisen äänialan ylärajalle. Kun fysiologinen kestävyys loppuu, ääni alkaa puristua kurkunpäässä. Pete joutuu korvaamaan puuttuvan tuen pelkällä voimalla, jolloin laulaminen muuttuu teknisesti hallitsemattomaksi huutamiseksi. Tämä hävittää äänestä dynaamisen vaihtelun, jota ammattilaisraadit vaativat. Lindan viulun kova volyymi ei ole vain taiteellinen valinta. Viulu on sovitettu soittamaan samaa melodiaa tarjotakseen akustisen ankkurin ja peittääkseen laulun virevirheitä. Raadit tunnistavat tämän tyyppisen turvaverkon käytön ja dynaamisen vaihtelun puutteen välittömästi. Mahdollinen väite siitä, että Amsterdamin tapaisella keikalla voidaan ottaa vain rennosti pitäisi päinvastoin lauluteknisesti parantaa virettä, ei romahduttaa sitä -7 hertsiä. Historiallisesti tällaiset virheet voivat jopa pudottaa maan jury-listoilla kymmeniä sijoja, vaikka yleisö rakastaa esitystä. Raadit eivät anna tasoitusta asenteesta, vaan mittaavat lopputulosta. Laulaminen on fysiologinen suoritus, joka perustuu lihasmuistiin. -7 Hz alavire paljastaa, ettei tekninen perusta ole kunnossa, se perustuu tosiasioihin,ei artistin väheksymiseen. UMK:ssa Ylen tv-miksaus ja yelisöhuuma peitti tekniset haasteet, Wienissä raadit tulevat tarttumaan dynaamisen hallinnan puutteisiin. Euroviisujen finaalin tapaisessa stressitilanteessa laulaja palaa automaattiseen tapaansa laulaa. Jos korkeat nuotit joudutaan huutamaan, niin tapahtuu myös Wienissä ellei kappaleen sävellajia lasketa, mikä on tässä vaiheessa lähes mahdotonta.
Tämä taas on nollatutkimusta, kun et selvästi tiedä, mitä -2 tai vaikkapa -10 hertsin poikkeama laulajalla tarkoittaa. Kerrataan siis vähän. Ammattilaisten mukaan vire on täysin kunnossa, jos se poikkeaa muutaman hertsin. .Jopa huipputason oopperalaulajien äänityksissä esiintyy -10 hertsin poikkeamia ja sitä ei edes asiantuntijat huomaa.
Ihminen mieltää laulun vireessä olevaksi , jos se pysyy noin 10 hertsin rajoissa (+ tai -) ja tällainen poikkeama on osoitus erinomaisesta vireestä. Ilman tarkkaa mittaria sitä ei voi erottaa. Lisäksi luonnollinen vibrato itsessään on jatkuvaa taajuuden vaihtelua, joka voi heilua jopa kymmeniä hertsejä. Jos laulua korjataan autotunella lähemmäs kuin 2 hertsiä, ääni kuulostaa melko robottimaiselta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi. toivon niin, ettei Suomi voita Euroviisuja. Voitto olisi Suomelle liian kallis paukku - tarkoitan seuraavien Euroviisujen järjestämiskustannuksia. Ne ovat nykyisin hurjan korkeat verrattuna takavuosiin. Nykyisin pelkästään turvatoimet maksavat maltaita, ja turvatoimia tarvitaan isossa kansainvälisessä yleisötapahtumassa, valitettavasti. Joku muu maa saa mielihyvin voittaa ja hoitaa järjestämisen kustannukset. Näinhän kävi silloin, kun Loreen voitti ja Käärijä oli kakkonen. Ruotsi järjesti seuraavt Euroviisut ja hoiti niiden valtavat kustannukset!
Ole huoleti. Suomi on ollut Euroviisujen ennakkosuosikki joka kevät vuodesta 1994 lähtien. Kerran on voitto osunut kohdalle ja toista ei ole hetkeen tulossa.
Luultavasti Suomi on tällä hetkellä jo myös kevään 2027 Euroviisujen vedonlyöntitilastojen kärjessä ja ehdoton ennakkosuosikki.
Olet tainnut jäädä jumiin sinne 90-luvulle. Suomi ei ole ollut vedonlyönnissä ykkösenä kertaakaan näin kauaa ja näin isoilla prosenteilla. Asiaan voi perehtyä ihan lukemalla uutisia ja pysymällä ajassa mukana. Ei se edelleenkään tarkoita voittoa mutta ennakoi kyllä hyvää sijoitusta.
yle.fi/a/74-20218085
Tykkäsin aikoinani Petestä, mutta tämän viisubiisin myötä en enää. Heikko esitys, molemmilta. Lindakin täysin muovinen. :(
Ihmettelen kun Georgia ei ole suosiossa. Mun mielestä hyvä biisi Georgialla. Ihmettelen myös Italian vähäistä suosiota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jösses! Kuuntelin Deltan version Tattoosta. Onhan se aivan mieletön. Voi harmin harmi, että se Deltan edustuskappale ei nyt osunut ihan nappiin, hieman liian geneerinen, vaikka kyllä siitäkin pidän. Delta on kirkkaasti paras ja taitavin laulaja koko kisassa, ei kahta sanaa. Voi kunpa eurooppalaiset äänestäisi Australiaakin... Mutta kun nää viisut on aina olleet tällaiset "suosi naapuria" -kisat, niin vähän tylsää kyllä.
Kyseessähän ei ole mikään koko Euroopan Idols tai Talent-kilpailu, jossa haetaan parasta laulajaa, vaan sävellyskilpailu, jossa haetaan uutta musiikkia.
Deltan "ongelma" on liiallinen täydellisyys, laulaa täydellisen virheettömästi, ääni on täydellinen, ulkonäkö on täydellinen, soittaa pianoa täydellisesti. Särmä puuttuu ja tekee tämän leidin epäkiinnostavaksi.
Tämä juuri. Tuollainen teknisesti taitavaksi opeteltu täydellisyys välittyy aina jonkinlaisena epäaitoutena ja sen myötä tuollainen artisti kärsii karisman puutteesta. Karisman puute on varmasti juuri se, minkä takia Delta ei onnistunut lyömään isosti läpi kaikesta täydellisyydestään huolimatta. Deltan äänestä puuttuu myös tunnistettavuus, siinä ei ole mitään omaleimaista. Hänen lauluaan pitäisi kuunnella lukuisia kertoja, jotta sen pystyisi tunnistamaan pelkän kuulon avulla siinä missä karismaattisen ja persoonallisen äänen oppii tunnistamaan jo parilla kuuntelukerralla.
Ja siis ei missään nimessä mitään Delta-heittiä tässä. Minulla ei ole häntä mitään vastaan ja toivon, että hän tuo Australialle menestystä näiden heikohkojen vuosien jälkeen.
Itse en myös pidä yleensä täydellisyydestä, mutta Deltan kohdalla nautin siitä ensi hetkestä lähtien. Se luo lähes meditatiivisen rauhallisen tilan. Myös Italian yksinkertainen onnen tila on jotenkin ihana.
Italian ihana ja nostalginen häälaulu on tämän vuoden biiseistä striimatuin (20 miljoonaa Spotifyssa ja 30 miljoonaa Youtubessa) eikä kovia lukuja voi selittää pelkästään Italian väkiluvulla. Ranskassa ja Saksassa on enemmän asukkaita, mutta molempien biiseillä ei ole tuollaista suosiota lähellekään.
Just katsoin youtubesta, most streamed+ watched+searched+Followed videoiden listaa: Italia kristallinkirkkaasti ykkönen yli 50.000.000. Kakkosena oleva Ruotsi "vain" reilut 20.000.000.
Toivoisin niin niin niin kovasti Italialle hyvää sijoitusta. Olkoon miten vanhanaikainen ja klisheinen italoiskelmä hyvänsä, niin Sal ja kappaleensa on aivan hurmaava!
Vierailija kirjoitti:
Tykkäsin aikoinani Petestä, mutta tämän viisubiisin myötä en enää. Heikko esitys, molemmilta. Lindakin täysin muovinen. :(
Pete ei ole koskaan säväyttänyt, ei biiseillään eikä muilla avuillaan. En mä tiedä onko Linda muovinen mutta etäiseksi jotenkin jää. Ja nyt fanit varmaan kiirehtii selittämään, että se just on tarkoituskin, saavuttamaton rakkaus....
Tosin viulua soittaa hyvin ja se on tämän biisin pelastus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi. toivon niin, ettei Suomi voita Euroviisuja. Voitto olisi Suomelle liian kallis paukku - tarkoitan seuraavien Euroviisujen järjestämiskustannuksia. Ne ovat nykyisin hurjan korkeat verrattuna takavuosiin. Nykyisin pelkästään turvatoimet maksavat maltaita, ja turvatoimia tarvitaan isossa kansainvälisessä yleisötapahtumassa, valitettavasti. Joku muu maa saa mielihyvin voittaa ja hoitaa järjestämisen kustannukset. Näinhän kävi silloin, kun Loreen voitti ja Käärijä oli kakkonen. Ruotsi järjesti seuraavt Euroviisut ja hoiti niiden valtavat kustannukset!
Ole huoleti. Suomi on ollut Euroviisujen ennakkosuosikki joka kevät vuodesta 1994 lähtien. Kerran on voitto osunut kohdalle ja toista ei ole hetkeen tulossa.
Luultavasti Suomi on tällä hetkellä jo myös kevään 2027 Euroviisujen vedonlyöntitilastojen kärjessä ja ehdoton ennakkosuosikki.
Olet tainnut jäädä jumiin sinne 90-luvulle. Suomi ei ole ollut vedonlyönnissä ykkösenä kertaakaan näin kauaa ja näin isoilla prosenteilla. Asiaan voi perehtyä ihan lukemalla uutisia ja pysymällä ajassa mukana. Ei se edelleenkään tarkoita voittoa mutta ennakoi kyllä hyvää sijoitusta.
yle.fi/a/74-20218085
Miksi edes vaivautua paikan päälle kun Israel voittaa ja toiseksi tulee Ukraina? No, voi tosin olla et Ukraina voittaa.
Lauluteknisesti tarkasteluna kyse on mittavista tosiasioista, jonka perusteella Peten vire on laskusuunnassa. UMK-finaalissa studiotasoinen G4-nuotti heitti n. -2 Hz, Amsterdamin live-vedossa poikkeama oli jo -7 hertsiä tavoitetaajuudesta. Se on jo merkittävä alavireisyys, joka johtuu siitä, ettei hengitystuki riitä pitämään nuottia yllä rasituksen aikana. Myös Tavastian klubikeikka vahvistaa, että kyse on äänen väsymisestä. Tavastialla hän käytti säröä ja metallista ääntä, mikä on tekninen keino peittää, ettei ääni enää resonoi puhtaasti. Laulaja pakottaa äänen ulos särön läpi. Liekinheitin on kirjoitettu Peten luonnollisen äänialan ylärajalle. Kun fysiologinen kestävyys loppuu, ääni alkaa puristua kurkunpäässä. Pete joutuu korvaamaan puuttuvan tuen pelkällä voimalla, jolloin laulaminen muuttuu teknisesti hallitsemattomaksi huutamiseksi. Tämä hävittää äänestä dynaamisen vaihtelun, jota ammattilaisraadit vaativat. Lindan viulun kova volyymi ei ole vain taiteellinen valinta. Viulu on sovitettu soittamaan samaa melodiaa tarjotakseen akustisen ankkurin ja peittääkseen laulun virevirheitä. Raadit tunnistavat tämän tyyppisen turvaverkon käytön ja dynaamisen vaihtelun puutteen välittömästi. Mahdollinen väite siitä, että Amsterdamin tapaisella keikalla voidaan ottaa vain rennosti pitäisi päinvastoin lauluteknisesti parantaa virettä, ei romahduttaa sitä -7 hertsiä. Historiallisesti tällaiset virheet voivat jopa pudottaa maan jury-listoilla kymmeniä sijoja, vaikka yleisö rakastaa esitystä. Raadit eivät anna tasoitusta asenteesta, vaan mittaavat lopputulosta. Laulaminen on fysiologinen suoritus, joka perustuu lihasmuistiin. -7 Hz alavire paljastaa, ettei tekninen perusta ole kunnossa, se perustuu tosiasioihin,ei artistin väheksymiseen. UMK:ssa Ylen tv-miksaus ja yelisöhuuma peitti tekniset haasteet, Wienissä raadit tulevat tarttumaan dynaamisen hallinnan puutteisiin. Euroviisujen finaalin tapaisessa stressitilanteessa laulaja palaa automaattiseen tapaansa laulaa. Jos korkeat nuotit joudutaan huutamaan, niin tapahtuu myös Wienissä ellei kappaleen sävellajia lasketa, mikä on tässä vaiheessa lähes mahdotonta.