Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Markasta tuli euro 16 vuodessa hinnoissa, MUTTA EI PALKOISSA >:(
Markka-ajan hyvinvointi katosi euron myötä
12.01.2018 |
Se mikä vuonna 2002 vielä maksoi markan, maksaa nyt jo lähemmäs euron. Hinnoissa markasta on tullut euro 16 vuodessa, mutta ei palkoissa. Muuten tavis tienaisi nyt 10 000 €/kk niin kuin markka-aikana tienattiin 10 000 mk/kk.
Moni maksaa euroajan kahvilakäynnistä 100 markkaa, mutta ei muista, ettei palkka ole kasvanut samassa suhteessa. Yleiskorotusten nollalinja pysäytti ansiokehityksen ja työttömyys pudotti monen tuloja samalla kuin muualla maailmassa inflaatio juoksi mikä nosti monen tuotteen hintaa.
Kyllä se vain on niin, että euro voi monelta suomalaiselta ostovoiman. Yhä useamman työssä käyvän tai eläkkeellä olevan on suunnattava leipäjonoon, koska eurolla ei saa enää juuri mitään. Euro ajoi rehellistä työtä tekevät ihmiset leipäjonoon ja jonot ovat pidempiä kuin koskaan. Ihmiset elävätkin nyt velaksi yhä enemmän, koska tulot eivät yksinkertaisesti enää riitä niin kuin markka-aikana.
Markka-ajan peruspalkkani oli 12 570 mk/kk ja silloin yksiön sain 35 000 - 40 000 markalla. Omakotitalon 100 000 markalla. Euroajan nuorten on ehkä vaikea käsittää miten hyvinvoiva Suomi oli markka-aikana. Silloin ei tarvinnut tuhlata rahoja euroajan vuokriin.
Huokaus, kuinka kaipaan markka-aikaa. :) Onneksi itse sain rakennettua itselleni hyvinvoinnin markka-aikana, mutta käy sääliksi nämä euroajan nuoret. :(
Kommentit (75)
Väite siitä, että "markasta tuli euro" vain hintoihin mutta ei palkkoihin, on yleinen urbaani legenda, joka ei vastaa todellisia tilastoja. Vaikka joidenkin yksittäisten tuotteiden hinnat nousivat euron myötä, palkat ovat nousseet euroaikana keskimäärin hintoja nopeammin.
Tässä ovat keskeiset luvut ja faktat tilanteen arvioimiseksi:
Palkkojen ja hintojen kehitys (2002–2022)
Suomalaisten ostovoima on todellisuudessa kasvanut merkittävästi euron käyttöönoton jälkeen, vaikka viime vuosien poikkeuksellinen inflaatio onkin tehnyt siihen tilapäisen loven.
Palkkojen nousu: Vuonna 2002 (euron tullessa) keskimääräinen kuukausipalkka oli noin 2 133 euroa (vastaten 12 682 markkaa). Vuoteen 2022 mennessä se oli noussut noin 3 692 euroon.
Reaaliansiot: Tilastokeskuksen mukaan palkansaajien reaalinen ansiotaso (eli palkka suhteessa hintoihin) nousi euron ensimmäisen 20 vuoden aikana noin 25–30 %.
Muuntokerroin: Virallinen kerroin on 1 € = 5,94573 mk. Jos palkat eivät olisi muuttuneet samalla kertoimella, suomalaisten elintaso olisi romahtanut välittömästi, mitä ei tapahtunut.
Miksi mielikuva "euron hinnoista" syntyi?
Väite perustuu usein psykologisiin tekijöihin ja tiettyjen näkyvien hyödykkeiden hinnannousuun:
Pyöristykset: Pienissä ostoksissa, kuten kahvikupissa tai jäätelössä, monet yrittäjät pyöristivät hintoja ylöspäin siirtymän yhteydessä.
Rahatajun hämärtyminen: Kun kuuden kertotaulu unohtui, 10 euron hinta saattoi tuntua samalta kuin entinen 10 markkaa, vaikka se oli todellisuudessa lähes 60 markkaa.
Inflaatio: 20 vuodessa hinnat olisivat nousseet myös markka-aikana normaalin inflaation vuoksi.
Nykyhetken haasteet
On totta, että vuosina 2022–2023 koettu poikkeuksellisen raju inflaatio söi merkittävän osan saavutetusta ostovoimasta, ja reaaliansiot putosivat hetkellisesti jopa vuoden 2009 tasolle. Tämä tuore kehitys on saattanut herättää vanhat "euro vei rahat" -väitteet uudelleen eloon, vaikka kyseessä on laajempi maailmanlaajuinen talousilmiö, ei euron käyttöönoton suora seuraus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nousivat ne hinnat markka aikanakin. Nyt se yhden markan arvoinen tuote maksaisi 16mk.
Kyllä on Suomen nyt pakko pysytellä tässä EU.n kyljessä ainakin niin kauan kuin tuo Putin on sotajalalla.
Eikä ne mitään kulta-aikoja silloinkaan olleet. Samaa raatamista vaan.
E unionissa on paljon rukattavaa, mutta paremmin se toimisi, jos meidän mepit pitäis meidän puoliamme.
Vierailija kirjoitti:
Markka-aikaa kaipaava kirjoitti:
Markka-aikana Helsingin keskustassa lounaan sai lounaspaikasta kuin lounaspaikasta 25 markalla. Se oli "standardihinta" siihen aikaan. Ateriakorvaus oli kuitenkin n. 39 markkaa eli rahaa jäi säästöön 14 markkaa päivässä millä silloin sai vaikka mitä. :)
Nykyään ateriakorvauksella ei hirveästi herkutella, kun euro on nostanut syömisen hinnan ihan pilviin, mutta ateriakorvaus on jäänyt jälkeen.
Olut maksoi 90-luvun loppupuolella 55mk ravintolassa.
6mk kaupassa, siihen ei euro ole paljon vaikuttanut.
Mä muistan kun pullo Lapin Kultaa maksoi vuonna 1982 Tavastiaklubilla tasan 6 markkaa. Mun liksa oli tuolloin varastomiehenä about 2700 markkaa per kk.
Mä maksoin Mazda 626 autostani vuonna 1998 130.000 markkaa. Eipä maksa vastaava auto nykyisin 130.000 euroa.
Ihmiset kärvistelevät töissään ja suurin osa pienellä palkalla. Töihin herääminen ketuttaa, töissä lähteminen ketuttaa, töissä oleminen ketuttaa. Töistä lähtö ilostuttaa. Tätä on monen työssä olevan arki. Ollaanhan me barometrien mukaan maailman onnellisin kansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Markka-aikaa kaipaava kirjoitti:
Markka-aikana Helsingin keskustassa lounaan sai lounaspaikasta kuin lounaspaikasta 25 markalla. Se oli "standardihinta" siihen aikaan. Ateriakorvaus oli kuitenkin n. 39 markkaa eli rahaa jäi säästöön 14 markkaa päivässä millä silloin sai vaikka mitä. :)
Nykyään ateriakorvauksella ei hirveästi herkutella, kun euro on nostanut syömisen hinnan ihan pilviin, mutta ateriakorvaus on jäänyt jälkeen.
Olut maksoi 90-luvun loppupuolella 55mk ravintolassa.
6mk kaupassa, siihen ei euro ole paljon vaikuttanut.
Tulin 18 vuotiaaksi 90-luvun loppupuolella ja iso tuoppi maksoi tyypillisesti 15 mk. Joskus sai kympillä ja kalliossa femmalla.
Vierailija kirjoitti:
Mä maksoin Mazda 626 autostani vuonna 1998 130.000 markkaa. Eipä maksa vastaava auto nykyisin 130.000 euroa.
Kaikki mikä kootaan tehtaissa on halventunut koska teknologia on kehittynyt ja robotiikka on korvannut työntekijät. Autot ja tietokoneet ei siis ole vertailukelpoisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen perusduunari (kaupan kassalla) ja tienaan bruttona n. 2500e/kk. Saiko kaupan kassa tosiaan markka- aikana yli 15 000 markan kuukausipalkkaa?
Olin kassalla markka-aikaan ja muistaakseni oli jotain 1200 markkaa kuussa.
Markka-aika oli vuodesta 1860-2002. Vuonna 2002 sinun palkkasi ei ollut 1200 markkaa vaan todennäköisesti 5-10 kertaa se.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ap ostaa kahvilasta, kun se maksaa 100e? Minä saan fine dining illallinen viineillä tuolla hinnalla. Tuon hintaesimerkin selittää vain se, että markka-aikana osti kahvin ja viineri itselleen ja nyt 5 hengen perheelle eikä oikein sekään. Muistan huoltoasemalla kahvin ja munkin maksaneen 12 mk (tai 10 mk) erikseen. Nyt näyttää olevan jotain 3.90e tarjouksia näille yhteensä.
Mun mielestäni hintojen kaksinkertaistuminen on aika kova juttu vain 16 vuodessa. Onko palkat kaksinkertaistuneet? No ei. Akateemisen alkupalkka 90-luvun lopulla noin 15 000 mk. Jos palkat olisivat nousseet samassa suhteessa kuin hinnat, pitäisi maisterin alkupalkan olla nyt 5000 e.
Jos kerta yksittäinen kahvi/munkki maksoi 10-12 mk (20-24 mk yhteensä) ja nyt maksaa 2 € erikseen (4 € yhteensä), niin miten tästä tulee hinnan kaksinkertaistuminen?
Ja keskipalkkahan ON noussut kaksinkertaiseksi 90-luvun lopusta.
Kahvi maksoi viel vuonna 2001 5 markkaa. 2002 kahvi maksoi 1 euroa.
Munkki ja kahvi oli 10 markkaa ja seuraavana vuonna 2 euroa.
Nyt huoltoasemalla kahvi on 2,7 euroa noussut koronan jälkeen tuon 70 senttiä.
Munkkikahvit saa ehkä tarjouksesta 5 eurolla, joka vastasi vuonna 2002 30 markkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun markka vaihtui euroksi, oli kuukausipalkkani 10 000 mk (1600 €), ja kaljatuoppi suositussa baarissa noin 30 mk (5 €). Ostin omakotitalon järven rannalta 1995 600 000 markalla (100 000 €). Viimeinen markka-aikaan hankkimani uusi auto oli Volvon V40 Classic mallia -2003. Maksoikohan 180 000 mk (30 000 €)?
Nyt palkka on 6500 euroa (nelinkertainen) duuni on sama. Baareissa käynti on loppunut, mutta tuskin se tuoppi yli kymmentä euroa maksaa (kaksinkertainen). Talosta saisi ehkä 400 000 € (nelinkertainen). V40 vastaavan auton saa hintaan 40 000-50 000 (alle kaksinkertainen).
Talo on siis suhteessa samanhintainen, kalja halvempaa, autot ihan ratkaisevasti halvempia. Myös ruoka halpeni euron myötä selvästi. Korot laskivat euron myötä myös kertalaakista.
Vuonna 2001 suomalaisten palkansaajien säännöllisen työajan keskiansio oli heinä-syyskuussa noin 12 200 markkaa (n. 2 050 €) kuukaudessa. Miesten keskiansio oli 13 300 markkaa (n. 2 240 €) ja naisten 10 900 markkaa (n. 1 830 €).
tilastokeskus: https://stat.fi/ajk/tiedotteet/v2001/031pals.html
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla numerot lähes samat mitä eka työpaikassa vuonna -80. Bensa ei vielä samoissa kun silloin maksoi 3,33mk/litra. Eli tuohon verrattuna bensa on nyt halpaa.
Minä sain ensimmäisen autoni 1989 20 markalla sai hyvällä tuurilla neljä litraa bensaa
Vierailija kirjoitti:
Minä olin asuntosäästäjä 1990-luvun lopulla ja asunnon neliöhintä oli 7 000 mk. (Hki)
Jotkut tosiaan muistavat väärin!
Hertsikassa sai kaksioita halvimmillaan laman aikana reilulla neljällä tonnilla neliö, mistä hinnat lähtivät sitten taas kipuamaan ylös päin. Varmaan toi 7000 oli ihan normaali hinta jo sitten vuosikymmenen loppupuolella ennen siirtymistä euroon etenkin hiemankaan arvostetummilla alueilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Markka-aikaa kaipaava kirjoitti:
Markka-aikana Helsingin keskustassa lounaan sai lounaspaikasta kuin lounaspaikasta 25 markalla. Se oli "standardihinta" siihen aikaan. Ateriakorvaus oli kuitenkin n. 39 markkaa eli rahaa jäi säästöön 14 markkaa päivässä millä silloin sai vaikka mitä. :)
Nykyään ateriakorvauksella ei hirveästi herkutella, kun euro on nostanut syömisen hinnan ihan pilviin, mutta ateriakorvaus on jäänyt jälkeen.
Olut maksoi 90-luvun loppupuolella 55mk ravintolassa.
6mk kaupassa, siihen ei euro ole paljon vaikuttanut.
Tulin 18 vuotiaaksi 90-luvun loppupuolella ja iso tuoppi maksoi tyypillisesti 15 mk. Joskus sai kympillä ja kalliossa femmalla.
Varmaan noin. Itse muistan tuopin maksaneen normipaikassa laman aikoihin jossain vaiheessa tasan kympin. Saman kuin kossuvissy.
Alue: Aihe vapaa
Olin kassalla markka-aikaan ja muistaakseni oli jotain 1200 markkaa kuussa.