Lue keskustelun säännöt.
Pystyykö aikuiselle koiralle opettaa uusia tapoja/korjata vanhoja?
29.03.2026 |
Esim. jos hankin aikuisen kodinvaihtajan, joka on oppinut kerjäämään ruokaa pöydän vieressä jo useamman vuoden, saanko sitä enää kitkettyä pois? Kokemuksia?
Jouduimme luopumaan koiranpennusta, jolle olin opettanut alusta pitäen esim. tuon ettei kerjää. Opetin myös että syö ruuan vasta luvan kanssa ja että luun/lelun saa tarvittaessa ottaa kesken kaiken pois (ettei tulisi resurssiagressiivisuutta eli että ei alkaisi puolustamaan näitä). Opetin myös käymään isolla hädällä syrjemmässä pusikossa/puun juurella, ettei opi päästämään keskelle kulkuväyliä. Näin vaivaa erilaisten tapojen opettamiseen, koska tiedän, että jos oppii väärin, niin sitä on suurempi työ opettaa pois.
Olen pohtinut aikuisen kodinvaihtajan ottamista, mutta mietityttää, saanko nuo kaikki edellämainitut, joita pennullekkin opetin, opetettua aikuiselle koiralle, jossei vielä noita osaa? Paljon isompi työ varmasti on.
Mutta onko kokemuksia tai vinkkejä kellään?
Kommentit (20)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä siinä on oma hommansa siinä poisopettamisessa. Yleensä koirat toimivat aina oman etunsa mukaan ja sitä tietoa on hyvä käyttää koulutuksessa.
Opeta se paikka missä se saa olla. Sana, jolla se tietää mennä siihen ja motivaatio totella.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä siinä on oma hommansa siinä poisopettamisessa. Yleensä koirat toimivat aina oman etunsa mukaan ja sitä tietoa on hyvä käyttää koulutuksessa.
Opeta se paikka missä se saa olla. Sana, jolla se tietää mennä siihen ja motivaatio totella.
Näinhän se varmasti on.
-ap
Kellään lisää kokemuksia asiasta?
-ap
Vierailija kirjoitti:
Kellään lisää kokemuksia asiasta?
-ap
Itselläni on ollut yleensä hyviä kokemuksia. Koirat ovat kotiutuneet 2-4vkon kuluessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pystyy, mutta älä ota kun olet jo luopunut pennustakin. Aikuinen kodinvaihtaja on vaativampi kuin pentu, eikä niistä saa tehdä kiertolaista, kun et "jaksakaan"
Voisko joku kertoa mikä idea on antaa koiralle ruoka ja ottaa se kesken pois ? Yhdeltäkään koiralta ei ikinä ole otettu tarjottua ruokaa pois eikä yksikään ole ollut aggressiivinen ruokaansa kohtaan, päinvastoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voisko joku kertoa mikä idea on antaa koiralle ruoka ja ottaa se kesken pois ? Yhdeltäkään koiralta ei ikinä ole otettu tarjottua ruokaa pois eikä yksikään ole ollut aggressiivinen ruokaansa kohtaan, päinvastoin.
En ole koskaan ottanut ruokakuppia kesken syönnin pois. Ihan dorka ajatus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pystyy, mutta älä ota kun olet jo luopunut pennustakin. Aikuinen kodinvaihtaja on vaativampi kuin pentu, eikä niistä saa tehdä kiertolaista, kun et "jaksakaan"
Millä tavalla aikuinen kodinvaihtaja on vaativampi kuin pentu? Jos kyse on siis tasapainoisesta aikuisesta koirasta?
Olen nimenomaan kuullut, että usein se aikuinen, jo rauhallisempi koira, voi olla parempi vaihtoehto kuin pentu.
Meillä on aikuinen kodinvaihtaja, ja allekirjoitan sekä sen että on helpompi että on hankalampi. Pahoittelen esseetä.
Pennulle pitää opettaa ihan kaikki. Siis aivan kaikki mahdollinen ihmisasumuksessa elämiseen kuuluva. Jos ei opeta, se kasvaa millaiseksi sattuu sen vietit ohjaamaan. Täysin pitelemättömäksi siis. Rodusta riippuen joko raskaaksi ja ärsyttäväksi tai pahimmillaan vaaralliseksi ympäristölle.
Pikkupentu imee ympäristöään kuin sieni, hyvässä ja pahassa. Pientä pentua on siis todella helppo opettaa. Se vaatii lähinnä johdonmukaisuutta, aikaa js viitseliäisyyttä eli toistoja, toistoja, toistoja.
Kodinvaihtaja osaa jo ihmislaumassa elämisen perusteet, ellei sitten muuta uuteen kotiin pihan perältä, ei koskaan ihmiskontaktissa olleena. Aikuinen koira on yleensä sisäsiisti, tietää mikä on panta ja hihna eikä tarvitse kokoaikaista vahdintaa ja opettamista.
Toisaalta aikuinen koira on voinut oppia yksi paljon juttuja joita pitää sitten poisopettaa. Tässä on tosi iso vaikutus sillä, mitä edellinen omistaja on tehnyt, mitä opettanut koiralle ja millaisissa oloissa pitänyt.
Meillä on ollut useita pentukoiria ja nyt kodinvaihtaja. Pennuista on tullut juuri sellaisia kuin toivoimme (eli kasvatimme), mutta se vaati kaikkien kanssa ekat 1,5-2 vuotta kokoaikaista opettamista ja ohjaamista poispäin epätoivotuista toimintatavoista. Ihan oikeasti, muistan kun ihmettelin miten jotkut ulkoiluttaa koiraa kännykkä kädessä. Mulle ei ole koskaan tullut mieleenkään, koska katse on aina koirassa tai ympäristössä. Aikuisena nämä oli sitten kuin ihmisen mieli, pystyi ottamaan kaikkialle mukaan, toimivat tilanteessa kuin tilanteessa.
Kodinvaihtaja tuli meille allergian vuoksi hyvästä perheestä. On innokas, pentumaisen leikkisä, kontaktinhaluinen — näissä edellinen omistaja on tehnyt superhyvää työtä. Toisaalta remmissä riekkumista olemme kytkeneet pois ja nättiä ohittamista harjoitelleet kaikki nämä 3 v. kun koira on meillä ollut (tuli 2-vuotiaana).
Toinen juttu on rotumme haukkuherkkyys. Pentumme oppivat lähes poikkeuksetta milloin ja missä saa ja ei saa haukkua js osasivat lopettaa. Tämä kodinvaihtaja innostuu haukkumaan todella herkästi, tilanteessa kuin tilanteessa, ja lopettaminen vaatii yleensä useamman käskyn vuosien treenaamisesta huolimatta. Olen ajatellut asian niin, että haukkuminen on tyypillinen ja mieluinen ilmaisutapa, ja ns. saavutetuista eduista ei luovuta (vaikkei koira näin ajattelekaan). Vaikka tosi paljon edistystä on tapahtunut, tätä asiaa varmasti opettelemme koiran loppuiän.
Näitä rodulle tyypillisiä piirteitä, joita on vaikea opettaa pois, miettisin tarkkaan kodinvaihtajan rotua/mixiä/taustaa miettiessä. Haukkuherkkyys on ajoittain ärsyttävä piirre, kun taas esimerkiksi ylikorostunut vahtivietti voi saada aikaan paljon pahempaa jälkeä kuin kipeät korvat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ota kodinvahtija äläkä vaihtajaa. Pysyy paremmin kotonakin.
Vierailija kirjoitti:
Voisko joku kertoa mikä idea on antaa koiralle ruoka ja ottaa se kesken pois ? Yhdeltäkään koiralta ei ikinä ole otettu tarjottua ruokaa pois eikä yksikään ole ollut aggressiivinen ruokaansa kohtaan, päinvastoin.
Samaa mietin. Järjetöntä ottaa koiralta luu kesken syömisen.
Mulla on ollut 2 koiraa yhtä aikaa ja eka oli alusta asti resurssiagressiivinen sitä toista koiraa kohtaan. Ne söi eri huoneissa sen takia.
Samalla tavalla ne koulutettiin molemmat, ekalla vaan oli toi piirre. Ei tulis mieleenkään viedä miltään koiralta ruokaa pois kesken syömisen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisko joku kertoa mikä idea on antaa koiralle ruoka ja ottaa se kesken pois ? Yhdeltäkään koiralta ei ikinä ole otettu tarjottua ruokaa pois eikä yksikään ole ollut aggressiivinen ruokaansa kohtaan, päinvastoin.
Samaa mietin. Järjetöntä ottaa koiralta luu kesken syömisen.
Mulla on ollut 2 koiraa yhtä aikaa ja eka oli alusta asti resurssiagressiivinen sitä toista koiraa kohtaan. Ne söi eri huoneissa sen takia.
Samalla tavalla ne koulutettiin molemmat, ekalla vaan oli toi piirre. Ei tulis mieleenkään viedä miltään koiralta ruokaa pois kesken syömisen.
Tämä oli vain pentuvaiheen opettelua, että otin ihan muutamaksi sekunniksi pois ja annoin takaisin. Kyllä koiran pitää hyväksyä että omistaja tarvittaessa saa ottaa pois, niitä tilanteita voi tulla. Esim. turvallisuussyistä voi tällainen tilanne tulla, jos koira löytää jotain sopimatonta tai vaikka luu on jo liian pieneksi kaluttu. Ei sitä kiusallaan opeteta.
Näin opetetaan monessa paikassa.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Meillä on aikuinen kodinvaihtaja, ja allekirjoitan sekä sen että on helpompi että on hankalampi. Pahoittelen esseetä.
Pennulle pitää opettaa ihan kaikki. Siis aivan kaikki mahdollinen ihmisasumuksessa elämiseen kuuluva. Jos ei opeta, se kasvaa millaiseksi sattuu sen vietit ohjaamaan. Täysin pitelemättömäksi siis. Rodusta riippuen joko raskaaksi ja ärsyttäväksi tai pahimmillaan vaaralliseksi ympäristölle.
Pikkupentu imee ympäristöään kuin sieni, hyvässä ja pahassa. Pientä pentua on siis todella helppo opettaa. Se vaatii lähinnä johdonmukaisuutta, aikaa js viitseliäisyyttä eli toistoja, toistoja, toistoja.
Kodinvaihtaja osaa jo ihmislaumassa elämisen perusteet, ellei sitten muuta uuteen kotiin pihan perältä, ei koskaan ihmiskontaktissa olleena. Aikuinen koira on yleensä sisäsiisti, tietää mikä on panta ja hihna eikä tarvitse kokoaikaista vahdintaa ja opettamista.
Toisaalta aikuinen koira on voinut oppia yksi paljon juttuja joita pitää sitten poisopettaa. Tässä on tosi iso vaikutus sillä, mitä edellinen omistaja on tehnyt, mitä opettanut koiralle ja millaisissa oloissa pitänyt.
Meillä on ollut useita pentukoiria ja nyt kodinvaihtaja. Pennuista on tullut juuri sellaisia kuin toivoimme (eli kasvatimme), mutta se vaati kaikkien kanssa ekat 1,5-2 vuotta kokoaikaista opettamista ja ohjaamista poispäin epätoivotuista toimintatavoista. Ihan oikeasti, muistan kun ihmettelin miten jotkut ulkoiluttaa koiraa kännykkä kädessä. Mulle ei ole koskaan tullut mieleenkään, koska katse on aina koirassa tai ympäristössä. Aikuisena nämä oli sitten kuin ihmisen mieli, pystyi ottamaan kaikkialle mukaan, toimivat tilanteessa kuin tilanteessa.
Kodinvaihtaja tuli meille allergian vuoksi hyvästä perheestä. On innokas, pentumaisen leikkisä, kontaktinhaluinen — näissä edellinen omistaja on tehnyt superhyvää työtä. Toisaalta remmissä riekkumista olemme kytkeneet pois ja nättiä ohittamista harjoitelleet kaikki nämä 3 v. kun koira on meillä ollut (tuli 2-vuotiaana).
Toinen juttu on rotumme haukkuherkkyys. Pentumme oppivat lähes poikkeuksetta milloin ja missä saa ja ei saa haukkua js osasivat lopettaa. Tämä kodinvaihtaja innostuu haukkumaan todella herkästi, tilanteessa kuin tilanteessa, ja lopettaminen vaatii yleensä useamman käskyn vuosien treenaamisesta huolimatta. Olen ajatellut asian niin, että haukkuminen on tyypillinen ja mieluinen ilmaisutapa, ja ns. saavutetuista eduista ei luovuta (vaikkei koira näin ajattelekaan). Vaikka tosi paljon edistystä on tapahtunut, tätä asiaa varmasti opettelemme koiran loppuiän.
Näitä rodulle tyypillisiä piirteitä, joita on vaikea opettaa pois, miettisin tarkkaan kodinvaihtajan rotua/mixiä/taustaa miettiessä. Haukkuherkkyys on ajoittain ärsyttävä piirre, kun taas esimerkiksi ylikorostunut vahtivietti voi saada aikaan paljon pahempaa jälkeä kuin kipeät korvat.
Kiitos paljon kun toit näkökulmia molemmilta puolilta esiin. Nuo ovat kyllä asioita joita on hyvä huomioida.
Oletko kokenut, että kodinvaihtajaan on voinut kiintyä samanlailla kuin pentuna hankittuun? Tämä mietityttää itseäni.
-ap
Vierailija kirjoitti:
KYLLÄ PYSTYY!!!
Ihan niinkuin ihminenkin voi aikuisena/vanhana oppia mitä vaan uutta tietoa.
Ehei. Kyllä koira oppii huomattavasti paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisko joku kertoa mikä idea on antaa koiralle ruoka ja ottaa se kesken pois ? Yhdeltäkään koiralta ei ikinä ole otettu tarjottua ruokaa pois eikä yksikään ole ollut aggressiivinen ruokaansa kohtaan, päinvastoin.
Samaa mietin. Järjetöntä ottaa koiralta luu kesken syömisen.
Mulla on ollut 2 koiraa yhtä aikaa ja eka oli alusta asti resurssiagressiivinen sitä toista koiraa kohtaan. Ne söi eri huoneissa sen takia.
Samalla tavalla ne koulutettiin molemmat, ekalla vaan oli toi piirre. Ei tulis mieleenkään viedä miltään koiralta ruokaa pois kesken syömisen.
Tämä oli vain pentuvaiheen opettelua, että otin ihan muutamaksi sekunniksi pois ja annoin takaisin. Kyllä koiran pitää hyväksyä että omistaja tarvittaessa saa ottaa pois, niitä tilanteita voi tulla. Esim. turvallisuussyistä voi tällainen tilanne tulla, jos koira löytää jotain sopimatonta tai vaikka luu on jo liian pieneksi kaluttu. Ei sitä kiusallaan opeteta.
Näin opetetaan monessa paikassa.
-ap
Kyllä ilman eri opettelua on luut otettu pois, ruokakuppia ei ole mikään tarve ottaa pois, ulkona opetellaan sitten jättämään ne mitä ei suuhun tarvitse pistää. Takuulla koirasta tulee aggressiivinen kun härpitään sitä ruokakuppia edes takaisin. Se kun annetaan koira saa syödä rauhassa, ihan niin kuin ihmisetkin vai oletko lapsillekin tarjonnut ruokaa ja kun alkavat syömään, vedät lautasen pois "aprillia et saakaan"
Totta kai pystyy opettamaan. Palkkaa oikeasta tekemisestä / oikeaan suuntaan menosta ja jättää väärän käytöksen huomiotaa. Niin pystyy muokkaamaan kaikkia käytöksiä koiran koko elämän ajan. Toimii myös eläimiin joilla ei sinänsä ole "miellyttämishalua" kuten joillain koiraroduilla on. Itse kun opiskelin koirien kouluttamista, niin ensimmäiset opetettavat olivatkin kanoja. Siinäpä sitä oppi hyvin keinot, jotka ei ole riippuvaisia siitä että onko kyseessä laumaviettinen koira joka haluaa miellyttää laumanjohtajaa tms. Jos on jotain mistä eläin pitää ja jolla voi palkita, niin sitten kouluttaminen on aina mahdollista. Vaatii vain johdonmukaisuutta ja oikea-aikaista palkitsemista, ja sen varomista ettei palkitse väärästä.
Tietenkin pystyy, mutta lähinnä ihmettelen miksi edes mietit uuden koiran hankkimista kun kerran pennusta olet luopunut? Sitäpaitsi siihen on aina syy, miksimjokunon laittanut koiran kodinvaihtajaksi kiertoon. Se syy ei välttämättä ole se, mikä sinulle kerrotaan. Eli ongelmia voi tulla eteen ihan samalla tavalla kuin pennunkin kanssa, vieläpä sellaisia joita on vaikea kitkeä pois.
KYLLÄ PYSTYY!!!
Ihan niinkuin ihminenkin voi aikuisena/vanhana oppia mitä vaan uutta tietoa.