Lue keskustelun säännöt.
TAAS RAJU PETTYMYS: 96,6% ensisijaisista hakijoista ei päässyt ammattikorkeakouluun! :( Onpa rima korkealla.
Rima liian korkealla
12.07.2019 |
https://yle.fi/uutiset/3-10868141
Esimerkiksi Laurean Sosionomi-koulutuksiin otettiin vain 3,4% ensisijaisista hakijoista. Metropolian fysioterapeutin koulutukseen ei päässyt 95,3% ensisijaisista hakijoista. Lukemissa siis vain ensisijaiset hakijat. Jos toissijaisetkin lasketaan mukaan, ulos jää lähes 100% kaikista hakijoista.
Eli ei sinne ammattikorkeakouluun noin vain mennäkään. Pitää olla hyvä todistus ja pääsykokeessakin pitää onnistua.
Kommentit (35)
Vierailija kirjoitti:
Pääkaupunkiseudun kouluihin vaikeinta päästä. Kannattaa hakeutua muille paikkakunnille.
Kuka muka ottaa vakavasti jostain nevöhööd maalaisyliopistosta napatun tutkintolappusen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käytännössä ammattikorkeakouluun ei pääse. Vaikeaksi käynyt tämäkin. :(
No monet ammattikorkeakouluun pääsevät eivät ole hakeneet sinne ensisijaisena vaihtoehtona vaan se on ollut korkeakoulu. Ne jotka hakevat AMK:hon ensisijassa ovat monesti niitä joilla on heikompi todistus joten eivät edes hae muualle.
No mikä pakko on just Stadissa opiskella? Hae muualle.
Tämähän muuttuu vielä rajusti kun korkeakoulujen tulokset tulevat. Moni joka on nyt AMK:hän valitujen joukossa pääseekin sitten korkeakouluun tai ei ota AMK-paikkaa vastaan koska ei sinne oikeastaan niin kovasti halua.
Joten peruutuspaikkoja tulee tarjolle vielä paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei kaikkien tarvitse olla korkeasti koulutettuja
Tämä on totta, ja kun nuorilla useimmiten ei ole omaa perhettä vielä, niin opiskelupaikan- ja työnhakualueena voi pitää koko EU.ta. Vapaa liikkuvuus.
Vierailija kirjoitti:
Käytännössä ammattikorkeakouluun ei pääse. Vaikeaksi käynyt tämäkin. :(
Tätä se on ollut jo 90-luvulta lähtien. Peruskouluhan on aina ollut vähintään yhtä paljon lasten säilytyspaikka kuin näiden sivistämispaikka. Lapset on työnnettävä jonnekin siksi aikaa kun vanhemmat ovat töissä. Massatyöttömyys on tuonut uusia ikäryhmiä tämän säilömisongelman piiriin, jonnekin on työnnettävä myös se ylimääräinen työvoima joka tulee työikään, mutta jota ei voida työllistää. Erilaisten oppilaitosten säilömiskapasiteetille tulee usein nopeasti raja vastaan. Tämä ongelma on "atkaistu" eri maissa eri tavoin. Suomen ratkaisu on ollut se, että luodaan pääsykokeita, joiden tarkoituksena ei ole testata soveltuvuutta alalle, vaan yksinkertaisesti karsia pois 85-98% hakijoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kaikkien tarvitse olla korkeasti koulutettuja
Ei tarvitsekaan, mutta sitten kun valittaa paskaduuneista, niiden puutteesta, surkeasta palkasta ja huonosta työstä, niin tokaistaan vain että miksi ei hankkinut koulutusta, oma vika.
Kettuilut koulutuksen puutteesta ovat naurettavia kun töitä ei löydy edes tohtoreille.
Vierailija kirjoitti:
No mutta AMK:han on ihan päiväkoti, kuka tahansa pääsee. Eikä se ole korkeakoulukaan. Sisäänpääsy itsestäänselvyys. Koulutus vain tyhmille jotka eivät muuhun kykene.
Tätähän täällä toitotetaan.T. Sh amk, joka av-raadin silmissä on tyhmä, turha ja aivoton.
Se, että johonkin on paljon hakijoita, tarkoittaa vaikeaa koulutusta suositun sijaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan hyvä, että ihan kuka tahansa ei pääse.
Itse voisin päästä kyllä ammattikorkeaan ihan todistuksella, minulla ei vain ole varaa opiskella nykysuomessa. Jos se edes takaisi töitä, mutta kun ei. Tiedän että luokaltani moni jolla koulu ei ollut täysin hallussa haki ammattikorkeaan. Uskoisin että hylkyprosentti on ihan linjassa osaamisen suhteen. Tietenkin kaikki sinne haluavat, mutta sitten pitäisi oikeasti kiinnostua opiskelusta eikä kaikesta muusta hauskasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sosionomeja ja fysioterapeutteja... Mikäs oli prosentti esim konetekniikkaan? Pääsis sosionomithakijatkin palkan makuun.
Samaa olin tulossa kommentoimaan. Pikkasen yliampuva otsikko kun kyse kahdesta koulutusohjelmasta ei koko amk.
Fyssariksi oli muuten vaikea päästä opiskelemaan jo 90-luvulla. Itse en ole koskaan ymmärtänyt mikä alassa houkuttaa.
Tradenomi -koulutukseen pääsi 30 vuotta sitten kaikki, jotka halusi. Töihin taas ei juuri kukaan niillä papereilla pääse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloittaja ei selvästikään ymmärrä mitä ensisijainen hakija tarkoittaa ja mitä se vaikuttaa noihin prosentteihin.
Matala ensisijaisten sisäänpääsijöiden määrä tarkoittaa käytännössä että tuo koulutus ei ole suosittu ensimmäisenä valintana. Sen sijaan se on monilla toisena tai kolmantena vaihtoehtona joten he pääsevät sisään kun eivät tule valituksi siihen ensisijaiseen paikkaansa.
Paikan ensisijaiseksi laittaneet taas ovat sitten olleet heikompia oppilaita ja he eivät pääse kun nuo muut menevät edelle.
En päässyt ammattikorkeaan sosionomikoulutukseen, jonne ensisijaisesti hain. Pääsin Itä-Suomen yliopistoon. Eli joissain tapauksissa yliopistoon voi olla helpompi päästä, kun joillekin aloille ammattikorkeaan.