Tanskassa on ymmärretty ettei aina voi leikata vain pienituloisilta
Tällainen sinne tänne moottorisahalla ja saksilla sohiminen alkaa hyvin nopeasti kääntyä itseään vastaan, kuten kaikki par aikaa näemme suomessa. Vähävaraisimmilta ottamalla valtion menot lopulta kasvavat enemmän, kuin niitä säästyy. Nämä jo valmiiksi eu:n komitean mukaan laittoman aliresursoidut palvelut ovat ihmisille elintärkeitä. Ja ilman hyvinvoivia ihmisiä kun ei ole valtiotakaan. Vaihtoehtoina voisi leikata yritystukia, joita asiantuntijat ovat päivästä toiseen hallitukselle ehdottaneet. Mutta ei käy. Tai poistaa löperösti jaetut veroalet kaikista varakkaimpaan tuloluokkaan asti. Luulisi, että oikeistollekin vastuullinen taloudenpito ja velan vähentäminen olisi edes hiukan tärkeämpää, kuin oman ja rikkaiden kavereiden tilipussien lihottaminen velkarahalla tulevien sukupolvien piikkiin.
Kommentit (157)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä sitten voi leikata? Rikkaat harvemmin nauttivat tukia ja nekin vähät mitä saavat menevät talouskasvun ja työpaikkojen luomiseen.
Sori kulta. Rikkaiden rahat katoavat ulkomaille verottajalta piiloon...
Ja miksi katoavat? Miksi Finlayson, Arabia ja Wallila teettävät "suomalaiset" tuotteensa Thaimaassa, Pakistanissa ja Bangladeshissa? Koska Suomessa on liian korkea verotus ja liian tiukka laki. Verohelpotukset ja lainsäädännön höllentäminen toisivat rahat ja työt Suomeen.
Vierailija kirjoitti:
Mistä sitten voi leikata? Rikkaat harvemmin nauttivat tukia ja nekin vähät mitä saavat menevät talouskasvun ja työpaikkojen luomiseen.
No nehän voi sitten tarpeettomana vaikka lakkauttaa. Firmassa on jotain vikaa jos töitä tehdään yhteiskunnan tuella eikä edes palkata sitä 9e harjoittelijaa vaan valitaan jälleen uusi harjoittelija jottta voisi välttää palkanmaksua viimeiseen saakka.
Pienituloisten verotusta voisi tosiaan nostaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tanskassa pitkäaikaistyöttömät pakotetaan kunnan töihin. Tämä on syy sikäläisten "työttömien" suuriin tuloihin, jotka ovat siis oikeasti palkkoja. Tanskalla on öljymaana varaa maksaa pienituloisimmillekin reilusti, Suomella taas ei ole vastaavaa loputonta tulonlähdettä; ja jos olisi, se olisi jo annettu ilmaiseksi ulkomaisille yhtiöille.
Tanska öljymaa? Tarkoitat ehkä norjaa.
En tarkoita, Tanska on myös öljyntuottaja ja -viejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tanskassa pitkäaikaistyöttömät pakotetaan kunnan töihin. Tämä on syy sikäläisten "työttömien" suuriin tuloihin, jotka ovat siis oikeasti palkkoja. Tanskalla on öljymaana varaa maksaa pienituloisimmillekin reilusti, Suomella taas ei ole vastaavaa loputonta tulonlähdettä; ja jos olisi, se olisi jo annettu ilmaiseksi ulkomaisille yhtiöille.
Tanska öljymaa? Tarkoitat ehkä norjaa.
En tarkoita, Tanska on myös öljyntuottaja ja -viejä.
Tanskan öljy
Öljyn tuonti 68% kulutuksesta
Öljyn vienti 31% tuotannosta
Nettotuonti 51% kulutuksesta
https://www.worldometers.info/fi/oljy/tanska-oljy/
Leikata pientuloisilta? eli keneltä? meillä esim työssäkäyvät pientuloiset nauttii olematonta veroprosenttia. Jos taas tarkoitetaan tukien varassa eläviä niin rahojen ollessa vähissä tukia on pakko leikata.
Samaan aikaan täytyy tehdä eroa tukien suuruuteen ja nettopalkan väliin. Nykyään ero on liian pieni, moni valitsee kotia jäämisen jos nettohyöty on ykkössatanen. Se satku häviää herkästi työmatkakuluihin.
Ja tämä toki auttaa parhaiten sitten kun työllisyystilanne paranee.
On myös väärin ajatella että niiltä jotka yhä käy töissä pitäisi riistää aina vain enemmän veroja eikä mistään voi tinkiä kulupuolella. Kohta täällä ei kannata tehdä kuin pimeitä hommia. Mistäs ne verotulot sit otetaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tanskassa pitkäaikaistyöttömät pakotetaan kunnan töihin. Tämä on syy sikäläisten "työttömien" suuriin tuloihin, jotka ovat siis oikeasti palkkoja. Tanskalla on öljymaana varaa maksaa pienituloisimmillekin reilusti, Suomella taas ei ole vastaavaa loputonta tulonlähdettä; ja jos olisi, se olisi jo annettu ilmaiseksi ulkomaisille yhtiöille.
Tanskassa ei kyllä "pakoteta" ketään töihin. Tanskassa ansiosidonnainen työttömyysturva on yleisesti ottaen korkeampi ja joustavampi kuin Suomessa, ja se on osa laajempaa "flexicurity"-mallia (joustoa ja turvaa). - yle.
Eikös oikeistologiikan mukaan kireä verotus ja laaja julkinen sektorin pitänyt olla ennemminkin syy taloudelliseen ahdinkoon, kuin seuraus? Miten Tanska kireämmän verotuksen maana ei kuitenkaan ole lähelläkään velkasaneerausta, pikemminkin päin vastoin? Voisiko laadukkaammilla, tavallisille ihmisille tarkoitetuilla peruspalveluilla jopa olla osaa talouskasvun boosterina?
Tanskassa voi ansiosidonnaisen loputtua nostaa enää toimeentulotuen kaltaista tukea, joka edellyttää kunnan työllistämisohjelmiin osallistumista.
Ruotsi ja Tanska verottavat myös suurituloisia ja yrityksiään huomattavasti kireämmin, kuin Suomi. OECD:maiden kirein verotus onkin Tanskassa, jota ekonomistit jatkuvasti kiittelevät vastuullisesta taloudenpidosta, jota täällä ei ole osattu hoitaa. lähde: taxfoundation
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tanskassa pitkäaikaistyöttömät pakotetaan kunnan töihin. Tämä on syy sikäläisten "työttömien" suuriin tuloihin, jotka ovat siis oikeasti palkkoja. Tanskalla on öljymaana varaa maksaa pienituloisimmillekin reilusti, Suomella taas ei ole vastaavaa loputonta tulonlähdettä; ja jos olisi, se olisi jo annettu ilmaiseksi ulkomaisille yhtiöille.
Tanska öljymaa? Tarkoitat ehkä norjaa.
En tarkoita, Tanska on myös öljyntuottaja ja -viejä.
Tanskan öljy
Öljyn tuonti 68% kulutuksesta
Öljyn vienti 31% tuotannosta
Nettotuonti 51% kulutuksesta
https://www.worldometers.info/fi/oljy/tanska-oljy/
Kyllähän tuo kansantuloa siis nostaa Suomen tilanteeseen verrattuna
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tanskassa pitkäaikaistyöttömät pakotetaan kunnan töihin. Tämä on syy sikäläisten "työttömien" suuriin tuloihin, jotka ovat siis oikeasti palkkoja. Tanskalla on öljymaana varaa maksaa pienituloisimmillekin reilusti, Suomella taas ei ole vastaavaa loputonta tulonlähdettä; ja jos olisi, se olisi jo annettu ilmaiseksi ulkomaisille yhtiöille.
Tanskassa ei kyllä "pakoteta" ketään töihin. Tanskassa ansiosidonnainen työttömyysturva on yleisesti ottaen korkeampi ja joustavampi kuin Suomessa, ja se on osa laajempaa "flexicurity"-mallia (joustoa ja turvaa). - yle.
Eikös oikeistologiikan mukaan kireä verotus ja laaja julkinen sektorin pitänyt olla ennemminkin syy taloudelliseen ahdinkoon, kuin seuraus? Miten Tanska kireämmän verotuksen maana ei kuitenkaan ole lähelläkään velkasaneerausta, pikemminkin päin vastoin? Voisiko laadukkaammilla, tavallisille ihmisille tarkoitetuilla peruspalveluilla jopa olla osaa talouskasvun boosterina?
Tanskassa voi ansiosidonnaisen loputtua nostaa enää toimeentulotuen kaltaista tukea, joka edellyttää kunnan työllistämisohjelmiin osallistumista.
Niinhän se on suomessakin? Ansiosidonnaisen porrastamisen ja leikkaamisen seurauksena vastaavasti toimeentulotukimenot ovat kasvaneet, sillä jollain ihmisen täytyy elää - myös sen työttömän. Ei ketään nälkään voi tappaa. Suomessa te-toimiston aktivointitoimien laiminlyönti johtaa välittömästi karenssiin eli tuen katkaisemiseen.
Tanskassa on gini-kertoimen mukaan suuremmat tuloerot kuin Suomessa. Tanskan talous pelastettiin tanskan työmarkkinamallilla, jossa helpotettiin irtisanomista huomattavasti. Alakohtaisesti voidaan irtisanoa parin päivän varoitusajalla.
Sen jälkeen kasvavat pk-firmat alkoivat palkata uusia työntekijöitä, kun riskit vähenivät
Alkaa pikkuhiljaa ihan tosissaan vtuttamaan tämä tukiloisten vinkuminen! Olkaa stana tyytyväisiä siihen mitä annetaan älkääkö koko ajan valittako jotain!!! Vero'ale' on ainoastaan sitä että peremmin tienaavilta RYÖSTETÄÄN vöhemmön kuin ennen! Tasaveroprosentti kaikista tuloista olisi ainut reilu ja kannustava verotusmuoto! LOPETTAKAA STANA SE VALITUS!
Vierailija kirjoitti:
Tanskassa pitkäaikaistyöttömät pakotetaan kunnan töihin. Tämä on syy sikäläisten "työttömien" suuriin tuloihin, jotka ovat siis oikeasti palkkoja. Tanskalla on öljymaana varaa maksaa pienituloisimmillekin reilusti, Suomella taas ei ole vastaavaa loputonta tulonlähdettä; ja jos olisi, se olisi jo annettu ilmaiseksi ulkomaisille yhtiöille.
Suomessa maksetaan eläkkeitä 40 miljardia ja työttömyyskorvauksia 4 miljardia.
Perikuntien asuntoja ei saa myytyä. Se on nyt huono puoli, kun on jatkuvasti leikattu työikäisiltä.
Vierailija kirjoitti:
Ruotsi ja Tanska verottavat myös suurituloisia ja yrityksiään huomattavasti kireämmin, kuin Suomi. OECD:maiden kirein verotus onkin Tanskassa, jota ekonomistit jatkuvasti kiittelevät vastuullisesta taloudenpidosta, jota täällä ei ole osattu hoitaa. lähde: taxfoundation
Ruotsissa on matalampi kokonaisveroaste kuin Suomessa. Lisäksi ovat keventäneet yli 80 k€ tienaavien verotusta
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/e59e02d3-1bc4-464e-9b44-c29aca324…
poistaneet perintöveron ja alentaneet mm. yritysverotusta. Ruotsissa on selkeästi suuremmat tuloerot GINI-indeksin perusteella kuin Suomessa nykyään. Näin on myös Tanskassa.
Ruotsissa on vahva kansankapitalismi, jonka avulla yksityinen sektori kukoistaa investointeineen. Se luonut kestävän maksupohjan myös julkistaloudelle. Ruotsin velkasuhde on n. 30 %:ia, Suomen yli 80 %:ia.
Tanskassa on ymmärretty, että ei pidä jakaa loisimisen mahdollistavia tukia ilman velvotteita. Tanskassa ei ole myöskään minkäänlaista irtisanomissuojaa eli kenkää tulee välittömästi jos lusmuilet duunissa. Juuri tuon ansiosta Tanskan työmarkkinat ovat joustavat ja työttömyysaste merkittävästi alempi kuin Suomessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tanskassa pitkäaikaistyöttömät pakotetaan kunnan töihin. Tämä on syy sikäläisten "työttömien" suuriin tuloihin, jotka ovat siis oikeasti palkkoja. Tanskalla on öljymaana varaa maksaa pienituloisimmillekin reilusti, Suomella taas ei ole vastaavaa loputonta tulonlähdettä; ja jos olisi, se olisi jo annettu ilmaiseksi ulkomaisille yhtiöille.
Tanskassa ei kyllä "pakoteta" ketään töihin. Tanskassa ansiosidonnainen työttömyysturva on yleisesti ottaen korkeampi ja joustavampi kuin Suomessa, ja se on osa laajempaa "flexicurity"-mallia (joustoa ja turvaa). - yle.
Eikös oikeistologiikan mukaan kireä verotus ja laaja julkinen sektorin pitänyt olla ennemminkin syy taloudelliseen ahdinkoon, kuin seuraus? Miten Tanska kireämmän verotuksen maana ei kuitenkaan ole lähelläkään velkasaneerausta, pikemminkin päin vastoin? Voisiko laadukkaammilla, tavallisille ihmisille tarkoitetuilla peruspalveluilla jopa olla osaa talouskasvun boosterina?
Tanskassa voi ansiosidonnaisen loputtua nostaa enää toimeentulotuen kaltaista tukea, joka edellyttää kunnan työllistämisohjelmiin osallistumista.
Vanhuuseläkkeellä on miljoona neljäsataatuhatta.
Kenelle kuvittelet myyväsi perikunnan asunnon?
Tuttu on myynyt sisarensa kanssa perikunnan asuntoa jo 9 kuukautta. Joka kuukausi maksavat puoliksi yhtiövastikkeen ja rahoitusvastikkeen putkiremontista. Laskivat jo hintaakin, mutta ei auta. Asuntokauppa ei käy.
Vierailija kirjoitti:
Tanskassa on ymmärretty, että ei pidä jakaa loisimisen mahdollistavia tukia ilman velvotteita. Tanskassa ei ole myöskään minkäänlaista irtisanomissuojaa eli kenkää tulee välittömästi jos lusmuilet duunissa. Juuri tuon ansiosta Tanskan työmarkkinat ovat joustavat ja työttömyysaste merkittävästi alempi kuin Suomessa.
On meilläkin ollut työkokeilu jo yli 10 vuotta.
Yhteiskunnalla ei ole rahaa ylläpitää pohjoismaista perusturvaa, mutta yhteiskunnalla RAHAA ON:
- Yritystukiin (n.4 miljardia)
- Ministerien omiin veroalennuksiin (2,5 miljardia, kun huomioidaan koko hallituskauden velka-alennukset kaikkein hyvätuloisimmille)
- Kalliiseen yhteisöveroalennukseen (2 miljardia)
- Turun tunnin junaan (n. 3 mrd)
- Listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennukseen (n. 800 miljoonaa)
- Yksityisten lääkärifirmojen kelakorvauksiin julkisella rahalla (n. 650 miljoonaa, asiantuntijoiden mukaan pääasiassa Mehiläisten katteisiin ja omiin osinkosijoituksiin valunutta velkarahaa)
- Oluen veroaleen (n. 30 miljoonaa)
- Turkistarhauksen tukiin (40 miljoonaa)
- Eduskunnan joululahjarahoihin (n. 50 miljoonaa)
- Kansanedustajien sopeutumisrahaan (n. 5 miljoonaa)
- Ampumaratojen valtiontukiin (n. 3 miljoonaa)...."?
Jos hallitus ymmärtäisi antaa maan matosille rakkautta ja substraalia talouskasvu voisi käynnistyä.