Jokin mättää, mikä mättää ammattiopinnoissa?
Onko yleistäkin, että oppilaat laitetaan suorittamaan kursseja etänä? Amikseen on hakeutunut juurikin tyyppejä, jotka eivät ole niin lukuihmisiä ja sitten pitäisi itseohjautuvasti suorittaa etänä osa opinnoista. Työssäoppimispaikkaa ei löydy, eikä sen hakemisessa auteta. Harmittaa nuorten puolesta. Tämä voi olla tietysti koulutusala- tai koulukohtaista, miten menee ja toimitaan, tai opettajakohtaista, mutta että oppilaat, jotka tarvitsisivat ohjausta, jätetään ihan tuulten vietäviksi. Oppilaitoksilla on kuitenkin lakiin perustuva vastuu auttaa opiskelijoita löytämään harjoittelupaikat tai järjestettävä työssäoppiminen muulla tavoin.
Kommentit (33)
Vierailija kirjoitti:
Taitaa olla nelipäiväinen kouluviikko. Ja ne neljä päivää muutama hassu tunti opetusta.
Tähän tapaan 2 nuorta eri aloilta on kuvaillut. Kun pitää olla koululla, se on usein vaan käytävässä istumista, kun ei ole opetusta.
Vierailija kirjoitti:
Taitaa olla nelipäiväinen kouluviikko. Ja ne neljä päivää muutama hassu tunti opetusta.
Kyllä meillä on 5 päivää viikossa ja 6 tuntia per päivä aktiivista opetusta.
Vierailija kirjoitti:
Opettajat eivät saisi olla pääkaupunkiseudulta jotka eivät itse osaa käytännön hommia. Miksi tämmöiset ovat opettajia ?
Kerro lisää. Tällaista väitettä en ole ennen kuullutkaan, mutta totta, että amiksen ope ei saa olla kädetön.
Meidän nuorella keskeytyi amis juuri aloituksessa mainituista syistä. Ei ole itseopiskelija-tyyppi ja työssäoppimispaikkaa ei löytynyt. Siinä ei autettu koulun puolelta myöskään.
Nyt Kela painosti uuteen koulutukseen. Lisää lainaa, ei tukea opintojen eteenpäin saattamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Meidän nuorella keskeytyi amis juuri aloituksessa mainituista syistä. Ei ole itseopiskelija-tyyppi ja työssäoppimispaikkaa ei löytynyt. Siinä ei autettu koulun puolelta myöskään.
Nyt Kela painosti uuteen koulutukseen. Lisää lainaa, ei tukea opintojen eteenpäin saattamiseen.
Ikävä kuulla. Toivottavasti uusi koulutus hoituu loppuun asti ja kaikki menee muutenkin hyvin. Saa nähdä, kauanko koulu antaa meidän tapauksessa roikkua opiskelijana.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ylipäätään yleisaineita opetetaan?
Nehän on käyty jo peruskoulussa eivätkä liity mitenkään tutkintoon.
Yleisaineiden opetuksen taustalla on kaunis ajatus, että amis antaa yhtä lailla mahdollisuuden jatkaa opintoja, eli amiksesta voi hakeutua sekä AMK:iin että yliopistoon. Ettei olisi koulutuksessa sellaisia pussinperiä, kuten ennen vanhaan. Mutta kieltämättä on käynyt mielessä että onko tuo kuitenkaan aivan tarpeen, kun eihän läheskään kaikki halua jatkaa. Riittäisikö jos amiksen voisi halutessaan suorittaa nopeasti 2 vuodessa ilman yleisaineita, ja olisi mahdollisuus tehdä joskus myöhemmin ne yleisaineet, jos haluaa jatkaa opintoja?
Vierailija kirjoitti:
AMK on sitä mitä amis oli ennen. Nykyajan amis on vain päivähoitopaikka vähemmän kyvykkäälle ainekselle. Saavat päiviinsä sisältöä ja rutiinia eivätkä ole pahanteossa.
No ei, ei AMK ole sitä mitä amis oli ennen. AMK:ssa on kyllä käytäntöäkin, mutta kun tähtäimessä on erilaiset työtehtävät, niin se niihin liittyvä käytäntö on erilaista, ja toisaalta AMK:ssa vaaditaan teoriapuolella paljon enemmän, ja pohjavaatimuksenakin on lukio tai amis. Amiksesta tulee esimerkiksi putkimiehiä tai sähkömiehiä ja AMK:sta tulee sähköinsinöörejä tai LVI-insinöörejä.
Vaihtelee varmaan eri aloilla ja paikkakunnilla, mutta yleensä ainakin isommissa kaupungeissa on niin, että jos amiksesta aikoo päästä jatkamaan AMK:hon, pitää amiksen käytännössä olla erinomaisesti suoritettu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ylipäätään yleisaineita opetetaan?
Nehän on käyty jo peruskoulussa eivätkä liity mitenkään tutkintoon.
Yleisaineiden opetuksen taustalla on kaunis ajatus, että amis antaa yhtä lailla mahdollisuuden jatkaa opintoja, eli amiksesta voi hakeutua sekä AMK:iin että yliopistoon. Ettei olisi koulutuksessa sellaisia pussinperiä, kuten ennen vanhaan. Mutta kieltämättä on käynyt mielessä että onko tuo kuitenkaan aivan tarpeen, kun eihän läheskään kaikki halua jatkaa. Riittäisikö jos amiksen voisi halutessaan suorittaa nopeasti 2 vuodessa ilman yleisaineita, ja olisi mahdollisuus tehdä joskus myöhemmin ne yleisaineet, jos haluaa jatkaa opintoja?
Voisi olla ihan hyvä vaihtoehto, jos toimii oikeasti. Ei kaikkia kiinnosta "turha" pänttääminen. Toisaalta yleissivistys ei ole koskaan pahitteeksi. Joskus kuulin sellaista, että yleisaineista saa helpommin hyviä arvosanoja kuin suorittamalla ammattilukiota, jonka kurssit korvaavat yleisaineita, ja niillä helpoilla hyvillä arvosanoilla pääsisi helpommin jatko-opintoihin. Vähän erikoista. Jatko-opinnoissa ei ehkä sitten olekaan aina niin helppoa.
Harmillisinta on, kun ja jos ihmiset joutuvat ottamaan isoja opintolainoja tai maksamaan Kelalle opintotukea takaisin ja valmistuminen jää. Rakenna siinä sitten tulevaisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Koulutuksesta on säästetty. Ei enää ole varaa maksaa opettajille palkkaa. Olin eräässä elämänvaiheessa ammatillisen koulutuksen opettajana. En olisi missään saanut niin paljon rahaa niin vähällä työllä, jos olisin jatkanut siinä pitempään niin, että ei olisi tarvinnut valmistella tunteja aina uudestaan.
Silloin oppilaat olivat noin 36 x 45 minuuttia viikossa oppitunneilla. Käytännön opetuksessa oli täysiä 60 minuutin tunteja.
Syy ei edes ole rahassa. Digimössö vie rahaa enemmän kuin lähiopetus ja ihan paperikirjat. Kaikki kouluasteet on pilattu digillä ja koronan jälkeen jäi etäopinnot vakioksi ilman perusteita. Opettajat ei opeta, jakavat tehtäviä, joita ei käydä yhdessä läpi. Etänä ei tarvii kohdata oppilaiden perseilyä ja voi istua vaikka kotona kahvikupin ääressä. Mutta kukaan ei opi mitään.
Oppilaat, yksin ja ryhmissä, googlailee ja tekee esityksiä tai kirjallisia vastauksia, joiden taso on surkea. Eihän kukaan opi itsekseen yrityksen ja erehdysten kautta uutta tai ammattilaiseksi, jos ei saa ohjausta, tukea ja opetusta,. Osa oppilaista ei vaivaudu edes paikalle, ja tätä ei edes valvota, läpi pääsee silti.
Up. Asioitten on muututtava, koulutukseen löydyttävä lisää paukkuja ja lopetettava amisopintojen dissaaminen säästämällä aina vain lisää.
Ammattikouluilla ei ole nykyään resursseja antaa tukiopetusta ja erityistä tukea. Jatkuvan haun puolella on helppo painostaa oppilasta keskeyttämään, kun toinen on tulossa tilalle. Joillain aloilla vaaditaan, että ihan kaikki tehtävät on tehtävä, ja sairauspäivien työt tehtävä rästipäivinä. Näyttöihin ei edes lasketa, jotteivat työpaikat antaisi huonoa palautetta ja jättäisi ottamasta seuraavaa oppilasta. Ei ole enää mikään helppo tutkintoväylä kyseessä. Nuoria käy sääli, kun ei tueta. Liikaa vaaditaan keskenkasvuisilta omatoimisuutta. Sama ongelma lukioissa.
Sipilän amisleikkaukset ja Orpon amisleikkaukset, siinä vastaus. Opettajia on liian vähän ja edelleen suunnitellaan, miten saadaan opetus toteutettua halvemmalla.
Ryhmät ovat isoja. Et saa käytännössä hylätä kurssia, koska valmistuneita opiskelijoista saa rahaa. Alojen opetusta ulkoistetaan työpaikoille.
Puolet ajasta menee kursseilla huonoa käytöstä suitsiessa, koska aloille hakeutuu jengiä, joille koulutus itsessään aiheuttaa vastareaktion. Raskasta hommaa, kun järjestelmää on ajettu alas vuosikausia, eikä reilua nuorille.