Kakkujen tuputus

No on sulla ongelma, Ap! Omaan napaan tuijottelu noin kivaa? Opettele sanomaan ,,Ei kiitos,,  ja sillä selvä. 
 

Mun mielestä siitä voi sanoa ihan neutraalisti. Mulla on useampi tuttu, joka ei syö makeaa, ja kyllä muut jo tietävät, että heille ei sitä kannata tarjota.

Tuputtaminen on niin kiusallista. Tekisi mieli sanoa, että painu helv... niiden pullies kanssa. 

Käyn tätini luona kahvilla kerran kuussa. Aina sanon etukäteen ettei sitten mitään herkkuja. Herkkuja toki syön ajoittain, mutta olen nirso ja se herkku pitää olla just oikea tuote. Eilen sitten yhtäkkiä nenän edessä oli Runebergintorttu lautasella ja käsky "nyt kyllä otat". No söin tortun, mutta ei ollut sellainen mistä tykkään. Oli kuiva koppura. Ei sellainen kostea ja tuore. Siksi ostan itse leivonnaiseni konditoriasta. Tuo oli jossain kaupan pakkauksessa. 

Joka kerta tätini myös tuputtaa otatko limsaa, otatko vichyä, mulla olisi jäätelöä pakkasessa. Tähän päivään mennessä en ole ottanut. Vuosia vain jaksa tyrkyttää. 

Se on ihan normaalia mun mielestä tuputtaa. Tai sit ite olen vaan käyny paikoissa joissa sanotaan, et ota vaan. Ja hae lisää. Sit mä joko otan tai en ota. Otan lisää tai en ota. Ja on muitakin jotka ottaa tai ei ota,ottaa lisää tai ei ota. Mut sit taas ihmisille joilla on ongelmia ylipäätään mennä minnekään kahvi/kakku tai ruokakutsulle, ei vaan mene. Tai ilmoittaa jo kutsun saapuessa, että voi tulla mut tarjottavaa ei tarvitse hänelle varata.

Vierailija kirjoitti:

Tuputtaminen on niin kiusallista. Tekisi mieli sanoa, että painu helv... niiden pullies kanssa. 

 

Käyn tätini luona kahvilla kerran kuussa. Aina sanon etukäteen ettei sitten mitään herkkuja. Herkkuja toki syön ajoittain, mutta olen nirso ja se herkku pitää olla just oikea tuote. Eilen sitten yhtäkkiä nenän edessä oli Runebergintorttu lautasella ja käsky "nyt kyllä otat". No söin tortun, mutta ei ollut sellainen mistä tykkään. Oli kuiva koppura. Ei sellainen kostea ja tuore. Siksi ostan itse leivonnaiseni konditoriasta. Tuo oli jossain kaupan pakkauksessa. 

 

Joka kerta tätini myös tuputtaa otatko limsaa, otatko vichyä, mulla olisi jäätelöä pakkasessa. Tähän päivään mennessä en ole ottanut. Vuosia vain jaksa tyrkyttää. 

Lisäksi vielä  tiivaaminen "miksi et ota" ja se mutina "ei taas kelpaa mikään". Ihan uskomatonta. Tätä siis vuositolkulla. Minä en voi ymmärtää että ei mene päähän se, että kaikki eivät tykkää. 

Tämä on sellainen ongelma mitä ei voi ymmärtää jos itse ei ole kokenut. Minulle se on viimeisen 40 vuoden aikana tullut niin tutuksi. Pahimmillaan on käynyt niin, että on ollut mukava mennä kylään ja jutellaan ja nauretaan. Kahvit valmiiksi ja kakut pöytään. Sitten alkaa se tarjoaminen ja kun kieltäytyy niin tuputus. Pahimmillaan tilanne on mennyt todella kiusalliseksi eli selvästi tyrkyttäjä loukkaantuu ja tulee hiljaisuus. Joskus tuollaisen jälkeen on ollut minuutin puhetauko. 

Kun olin ensimmäisiä kertoja tapaamassa ex appivanhempiani niin kahvipöydässä anoppi tyrkytti tarjolla olevia viinereitä. Sanoin, että "ei kiitos". Siihen sainkin vastaukseksi motkotuksen, että nykynuoret lihoo, kun syövät herkkuja. Ennen kulutettiin työllä.

Appivanhemmat olivat jo iäkkäitä ja tiesin, että anoppi on aika tyly. Tuo kyllä yllätti. 

Luin vahingossa "kakkojen taputus" ja mietin, että siis joku suoritusta arvosteleva vessaraati vai ihan että taputellaan p*skaa ja minkä tähden?

Vierailija kirjoitti:

Tämä on sellainen ongelma mitä ei voi ymmärtää jos itse ei ole kokenut. Minulle se on viimeisen 40 vuoden aikana tullut niin tutuksi. Pahimmillaan on käynyt niin, että on ollut mukava mennä kylään ja jutellaan ja nauretaan. Kahvit valmiiksi ja kakut pöytään. Sitten alkaa se tarjoaminen ja kun kieltäytyy niin tuputus. Pahimmillaan tilanne on mennyt todella kiusalliseksi eli selvästi tyrkyttäjä loukkaantuu ja tulee hiljaisuus. Joskus tuollaisen jälkeen on ollut minuutin puhetauko. 

 

Kun olin ensimmäisiä kertoja tapaamassa ex appivanhempiani niin kahvipöydässä anoppi tyrkytti tarjolla olevia viinereitä. Sanoin, että "ei kiitos". Siihen sainkin vastaukseksi motkotuksen, että nykynuoret lihoo, kun syövät herkkuja. Ennen kulutettiin työllä.

Appivanhemmat olivat jo iäkkäitä ja tiesin, että anoppi on aika tyly. Tuo kyllä yllätti. 

Kyse tosiaankin vanhoista ihmisistä , eivät millään usko, kun sanon ettei maistu. Olen siis yrittänyt kyllä kertoa. Kavereiden kanssa ei ole tätä ongelmaa, kun he tietävät kyllä tilanteen, mutta jossain sukulaistädin 80-vuotispäivillä tms. on tosi vaikeaa, kun ei uskota, että en halua. ap.