Lue keskustelun säännöt.
Opiskelu oli elämäni suurin virhe
07.02.2025 |
Luonnontieteiden opiskelu oli elämäni suurin virhe. Opiskelemaan oli melko helppoa päästä, ja opiskelu oli mielekästä ja yhteishenki oli hyvä fuksivuotena. Fuksivuosi olikin opiskeluajan ainoa hyvä asia. Tulevaisuus oli valoisa ja ura auki.
Mitä pidemmäksi opintoja edettiin, niin sitä ahdistavammaksi koko opiskelu muuttui. Opinnot muuttuivat paljon stressaavammaksi kun tajusi, että alan työpaikkoja on oikeastaan todella vähän siihen nähden kuinka paljon meitä koulutetaan. Kesätyöhauissa en koskaan päässyt ensimmäistä haastattelukierrosta pidemmälle. Keskiarvoni oli 3.8, ja hylkäyskirjeissä sanottiin aina, että olit hyvä ehdokas, mutta valintamme ei kohdistunut teihin.
Nyt olen maisterin papereita vaille valmis, ja ainoa työkokemus kaikesta vaivannäöstä huolimatta on kurssiassistentin ja jouluapulaisen työt kaupassa. Velkaa tutkinnosta on noin 20 000 €.
Pitää varmaan keväällä hakea sairaanhoitajaksi.
Kommentit (120)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän tunteen. Jätin sikseen, kun pohjalla oli jo hyvin työllistävä sotealan AMK-tutkinto. On täysin käsittämätöntä, että aloituspaikkoja ei vähennetä. Ainoa työ, mihin voi työllistyä, on väitöskirjatutkijan työ.
Ihan mielenkiinnosta kysyn: ettekö te ole etukäteen tienneet alan työtilannetta, kun olette hakeneet ko. opintoihin? Osahan hakee silti vaikka tietää ettei duuneja varmaan tule juuri yhtään. Mutta nämä perustelevat että täytyy hakea siihen mikä kiinnostaa.
No sitten käy näin.
Mutta silti älytöntä kurssittaa lisää ja lisää akateemisia työttömiä. Ei ole kenenkään etu :(
Sanottiin, että kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle niin Suomeen tulee massiivinen työvoimapula, ja että nuoret voivat valita työpaikkansa.
Väärin meni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinun syntymäsi olu suuri virhe, ja sen tekivät vanhempasi.
Vierailija kirjoitti:
Sairaanhoitajat ja lähihoitajat revitään töihin. Niistä on kova tarve.
Hyvinvointialueilla ei ole rahaa palkata hoitajia, vaikka haluja olisi.
Ei sairaanhoitajilla ole töitä, todella moni saanut potkut kun hyvinvointialueet säästävät.
Vierailija kirjoitti:
Minullakin on kohta maisterin paperit kasassa luonnontieteelliseltä alalta. Työkokemusta ei ole samalta alalta kuin pari päivää sijaistamista, opiskelujen ohella olen ollut töissä siivoojana. Opintolainaa on yli 30 000e. Ikääkin on kohta 30v.
Siltikään en koe että olen opiskellut turhaan koska ala on intohimoni ja rakkauteni. Koen että juuri tämä homma on se minun tarkoitukseni täällä maapallon päällä.
Kolmekymppinen valmistumisvaiheessa oleva maisteri jolla ei ole päivääkään työkokemusta.
Voi hyvää päivää. Mihin olet kaikki nämä vuodet hukannut? On se hyvä, että osaat siivota sentään. Osaatko myös tehdä ruokaa? Soveltuvin uravaihtoehto noilla spekseillä olisi nimittäin kotirouva.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huonoiten työllistää bioteknologia, bioinformatiikka ja biokemia. Ei näitä töitä vaan Suomessa enää ole.
Onko ulkomailla?
On hyvinkin. Kouluttaudu ensin dosentiksi ja hae sen jälkeen lääkefirmoihin töihin.
Miten kouluttaudutaan dosentiksi?
Taidan jättää ajatukset tekniikan opiskelusta, lääkis on ainoa varma valinta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi te naiset aina haksahdattennäihil huuhaa-koulutuksiin??
Kokeile seuraavaksi vaikka humanistiksi....😀
Niinpä. Itse humanistina olin haluttua riistaa työurallani. Toki kaikki työpaikat ovat enimmäkseen julkisella sektorilla ja pätkätöitä.
Yhdessä paikassa vakituiset työntekijät olivat vihaisia koska palkkaluokkani oli niin korkea vaikka olin uusi ja nuorempi työntekijä. Mutta he olivat ikityöntekijöitä joilla joku merkonomitutkinto vuosikymmenten takaa. Minulla oli ko. alan erityisosaamista, maisterin paperit humanistisesta tdk:sta sekä ulkomaankokemusta ja kielitaitoa. Niistä kaikista pääsi valtiolla parempaan palkkaluokkaan.
Kerran menin erääseen työhaastatteluun ja haastattelija suunnilleen haukkui minut pystyyn, kun en ollut tullut heille aikaisemmin töihin, koska olisivat tarvinneet osaamistani. No siitä aukeni sitten yli 6 vuoden työputki ja tutkijan ura.
Ihan hyvin pärjäsin alalla siihen asti kun Sipilän hallitus iski yliopistoon ja kulttuuriin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan, kun telkkarissa haastateltiin noin 7-10 vuotta sitten biologian tohtoria, joka opiskeli laborantiksi (tms) . koska töitä ei ollut.
Biologia on ollut vuosikymmenet ala jolta on ollut vaikea työllistyä ja kilpailu harvoista työpaikoista on ollut kovaa. Varsinaisia työpaikkoja ei taida juuri olla teollisuudessa vaan lähinnä valtion tutkimuslaitoksissa ja yliopistoilla. Opettajan ammatti on ollut monen valinta kun vaihtoehtoja ei ole oikein ollut.
Jos on lähtenyt väitöskirjatutkijaksi niin rahaa löytyy yleensä sen tekemiseen mutta valmistumisen jälkeen työoaikan löytäminen on vaikeaa. Tilanne lienee sama monella luonnontieteen alalla. Tohtorintutkinto e tuo autuutta todellakaan kun osaamisalue jää aika kapeaksi.
Mulla on päinvastainen kokemus eri aineesta tosin. Siis että nimenomaan hyvin spesifi osaamisala auttoi työllistymään.
Lisäksi muistelen että yksi opiskelukaveri (opiskeli historiaa) ei saanut valmistuttuaan töitä Suomesta muuta kuin hissanopena koulussa. Kyllästyi sitten ja muutti ulkomaille, nyt on erässä maailman johtavassa yliopistossa proffana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huonoiten työllistää bioteknologia, bioinformatiikka ja biokemia. Ei näitä töitä vaan Suomessa enää ole.
Onko ulkomailla?
On hyvinkin. Kouluttaudu ensin dosentiksi ja hae sen jälkeen lääkefirmoihin töihin.
Miten kouluttaudutaan dosentiksi?
No pitää tehdä tutkimus- ja opetustyötä, saada ansioita. Sitten haetaan dosentin arvonimeä. Se ei ole kuitenkaan työpaikka eikä sillä arvonimellä saa palkkaa, ellei saa yliopistolta jotain työtehtäviä.
Helvetti että minua kaduttaa alavalintani. Voisinpa vain palata ajassa taaksepäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
aikalailla sama homma täällä, tammikuussa tulee kaksi vuotta työttömyyttä täyteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä masennu. Norjassa on töitä. Suomessa on vain huono työtilanne. Opiskelen sairaanhoitajaksi.
Kannattaa katsella olisiko työmahdollisuuksia ulkomailla? Jos on niin suosittelen jättämään tämän uppoavan suomilaivan
Opiskella ei kannata lainalla. Lainalla alistaa itsensä firmojen sylkykupin rooliin. Jos sinulla ei ole suhteita ja tiedossa harkkapaikat ja mahdollinen työllistymispaikka opintojen jälkeen, etkä pysty opiskelemaan ilman lainaa, älä tee sitä.
Tiedän 50v ukkoja, joilla on edelleen opintolainaa ja jotka kirjaimellisesti huijaavat naisilta elatusta, koska elämä meni luuseroinniksi. Monilla näistä kulissifirmoja, mutta rahaa nolla.
Perusta firma. Firmoissa on rahaa. Jos et tiedä firman perustamisesta tai liikeideoista, kysy vaikka ChatGPT:ltä.
Missä on oma vastuu? Kyllä se pitää osata itse etsiä tietoa, mitkä on työmarkkinat. Kannatan nykyään maksullista yliopistoa. Maksut voi sitten vähentää veroista. Laittaisi vähän miettimään sitä, mitä opiskelee.
Vierailija kirjoitti:
Missä on oma vastuu? Kyllä se pitää osata itse etsiä tietoa, mitkä on työmarkkinat. Kannatan nykyään maksullista yliopistoa. Maksut voi sitten vähentää veroista. Laittaisi vähän miettimään sitä, mitä opiskelee.
Omavika omavika, tiedätkö mikä oli oma vikasi? Se kun synnyit tänne, hokemaan ja muiden vaivaksi. Se oli oma vikasi.
Ihan mielenkiinnosta kysyn: ettekö te ole etukäteen tienneet alan työtilannetta, kun olette hakeneet ko. opintoihin? Osahan hakee silti vaikka tietää ettei duuneja varmaan tule juuri yhtään. Mutta nämä perustelevat että täytyy hakea siihen mikä kiinnostaa.
No sitten käy näin.
Mutta silti älytöntä kurssittaa lisää ja lisää akateemisia työttömiä. Ei ole kenenkään etu :(