Lue keskustelun säännöt.
KEVÄÄN YHTEISHAKU 2025 - seuranta & jännitys
12.03.2025 |
Tämän kevään yhteishaku korkeakouluihin aukesi eilen!
Minne itsekukin on hakemassa ja millä fiiliksillä? :)
Kommentit (6750)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten Vipusen tilastoja oikein tulisi tulkita?
Katsoin, että Haaga-Helian liiketalouden opinnoissa jos valitsee "Valintajonon tyypiksi" "Koepisteet", järjestelmä antaa "Valitut" ja "Paikan vastaanottaneet" lukumääriä, vaikka valintakokeet olivat vasta viime viikolla. Ei kai kukaan vielä ole saanut valintakokeista tuloksia? Mitä nuo luvut siis oikein ovat? En ymmärrä.
Katsot viime vuoden tuloksia.
Ei, kyllä ne ovat 2025 vuodelta, eikä siis paikan vastaanottaneita ole vielä kuin joitan kymmeniä - ei siis kaikkia paikkoja vastaavaa määrää
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä oon amistodistusjonossa niin ei pitäisi yo-pisteiden vaikuttaa tähän jonoon
Vierailija kirjoitti:
Mä oon amistodistusjonossa niin ei pitäisi yo-pisteiden vaikuttaa tähän jonoon
Onko jono sama? Jos olet ensikertalainen, jonotat sekä ensikertalaisten että kaikkien kiintiön jonossa. Kun ensikertalaisten jono tulee täyteen, jäljelle jää vain kaikkien kiintiön jono, ja silloin varasija usein laskee. Näkyvillä on aina se paras varasija.
Jos ei siitäkään ole kyse, jollain on sitten amistodistuksessa ollut jotain häikkää, ja se on korjattu.
Vierailija kirjoitti:
Diakista tullut tänään tulokset!
Mulle ei ollut tullut. Siis kokeesta? Todistusvalinnat oli jo tullut aiemmin.
Jamk Johtamisen Yamk tulokset valmiit ja paikka tuli!!! Ihan käsittämätön tunne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä oon amistodistusjonossa niin ei pitäisi yo-pisteiden vaikuttaa tähän jonoon
Onko jono sama? Jos olet ensikertalainen, jonotat sekä ensikertalaisten että kaikkien kiintiön jonossa. Kun ensikertalaisten jono tulee täyteen, jäljelle jää vain kaikkien kiintiön jono, ja silloin varasija usein laskee. Näkyvillä on aina se paras varasija.
Jos ei siitäkään ole kyse, jollain on sitten amistodistuksessa ollut jotain häikkää, ja se on korjattu.
Eikös ne ollu juuri amiksia, joilta oli monelta jääny koulun puolesta joku täppä laittamatta, että nämä on valmistunu? Nyt on saatu oikaistua ja joku näistä (tai toisesta koulusta) on tullu siihen jonoon
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Diakista tullut tänään tulokset!
Mulle ei ollut tullut. Siis kokeesta? Todistusvalinnat oli jo tullut aiemmin.
Tarkoitin yamk:ta, siinä oli valintakurssi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kukaan menossa G-valintakokeeseen torstaina? Yhteiskuntatieteet, viestintä, oikis?
Joo.
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni aika v***umaisia nuo D-pääsykokeen ennakkomateriaalit. Ymmärrän että psykan takia ilmeisesti pitää olla ylivaikea koe, mutta millaisia nuo terveys- ja liikuntapuolen kokeet on olleet aiemmin, onko olleet yhtä hankalia? Olen osallistunut kerran aikaisemmin psykologian pääsykokeeseen ja samantyyppistä aineistoahan siellä on aikaisemminkin ollut. Mietin vain, kuinka vaikeaksi koe voidaan vääntää nyt kun sitä käyttää aiempaa useampi hakukohde.
En voi oikein ymmärtää, miksi ennakkomateriaaliksi valitaan aineistoa, joka on suoraan lukiosta tulleelle aivan liian vaikea. Tuollaisen tekstin täydelliseen ymmärtämiseen vaaditaan aika pitkälle edistyneitä yliopisto-opintoja. Toki on selvää, että yliopistoissa aineisto on monesti englanninkielistä, mutta että heti mennään syvään päätyyn ja luettavaksi annetaan jonkin tutkijatohtorin tuottama tieteellinen artikkeli, joka ei ehkä ole englanninkieltään kovin oikeaoppista / helposti ymmärrettävää luettavaa. No motivaatiota tuo ainakin testaa, jos ei muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samaa mieltä. Usein koukeroisen aineiston lisäksi aineistopohjaiset kysymykset täyttä detaljien tihertämistä. B-koetta dominoi lääkis, D:tä psykologia ja G:tä oikis. Muiden alojen hakijat sitten selviytyvät kuten parhaiten taitavat. Voi myös kysyä, onko jonkun tilastonöherryksen pänttääminen paras tapa mitata psykologian hakijoiden parhautta... Oleellisia varmasti nuokin taidot, mutta nyt valinta tapahtuu matikan arvosanan ja tilastoaineistojen perusteella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä oon amistodistusjonossa niin ei pitäisi yo-pisteiden vaikuttaa tähän jonoon
Onko jono sama? Jos olet ensikertalainen, jonotat sekä ensikertalaisten että kaikkien kiintiön jonossa. Kun ensikertalaisten jono tulee täyteen, jäljelle jää vain kaikkien kiintiön jono, ja silloin varasija usein laskee. Näkyvillä on aina se paras varasija.
Jos ei siitäkään ole kyse, jollain on sitten amistodistuksessa ollut jotain häikkää, ja se on korjattu.
Tää jonosysteemi on kyllä jotenkin sekava. Miltähän varasijoilta opiskelupaikan käytännössä voi vielä saada?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni aika v***umaisia nuo D-pääsykokeen ennakkomateriaalit. Ymmärrän että psykan takia ilmeisesti pitää olla ylivaikea koe, mutta millaisia nuo terveys- ja liikuntapuolen kokeet on olleet aiemmin, onko olleet yhtä hankalia? Olen osallistunut kerran aikaisemmin psykologian pääsykokeeseen ja samantyyppistä aineistoahan siellä on aikaisemminkin ollut. Mietin vain, kuinka vaikeaksi koe voidaan vääntää nyt kun sitä käyttää aiempaa useampi hakukohde.
En voi oikein ymmärtää, miksi ennakkomateriaaliksi valitaan aineistoa, joka on suoraan lukiosta tulleelle aivan liian vaikea. Tuollaisen tekstin täydelliseen ymmärtämiseen vaaditaan aika pitkälle edistyneitä yliopisto-opintoja. Toki on selvää, että yliopistoissa aineisto on monesti englanninkielistä, mutta että heti mennään syvään päätyyn ja luettavaksi annetaan jonkin tutkijatohtorin tuottama tieteellinen artikkeli, joka
Samaa ihmettelen minäkin. Olen koulutukseltani maisteri kovalla kvantiosaamisella ja terveysasioista kiinnostunut, eikä tuo materiaali houkuttanut ollenkaan lukemaan. Myös ällän enkusta saanut lapseni kummasteli aineistoa ja sen vaikeutta. Onneksi emme kumpikaan ole hakemassa tuolla kokeella mihinkään, mutta lapsen kaveri on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä oon amistodistusjonossa niin ei pitäisi yo-pisteiden vaikuttaa tähän jonoon
Onko jono sama? Jos olet ensikertalainen, jonotat sekä ensikertalaisten että kaikkien kiintiön jonossa. Kun ensikertalaisten jono tulee täyteen, jäljelle jää vain kaikkien kiintiön jono, ja silloin varasija usein laskee. Näkyvillä on aina se paras varasija.
Jos ei siitäkään ole kyse, jollain on sitten amistodistuksessa ollut jotain häikkää, ja se on korjattu.
Tää jonosysteemi on kyllä jotenkin sekava. Miltähän varasijoilta opiskelupaikan käytännössä voi vielä saada?
Se riippuu täysin alasta, koulusta - ja siitä jonosta. Isoihin kaupunkeihin suosituille aloille, esim. kyberturvallisuus tai toimintaterapia, on vaikea päästä, mutta koska ensikertalaisille ylioppilaille on paljon paikkoja, heille ihan tehtävissä oleva juttu. Kaikkien kiintiössä pisterajat voivat olla kymmeniäkin pisteitä korkeimmat. Amistodistuksille on niin vähän paikkoja, että ensikertalaisellakin pitää olla hyvä todistus, ja kaikkien kiintiössä paikkoja on ehkä pari.
Jos alalle on suora vastine yliopistossa, kuten tradenomeilla ja insinööreillä, ensikertalaisylioppilaiden varasijat liikkuvat isoissakin kaupungeissa tosi paljon, ja pienemmissä vielä enemmän.
Kaiken kukkuraksi oma jono voi vaihtua vielä sisäänpääsyn jälkeenkin! Itselle sillä ei tietenkään ole mitään merkitystä, mutta näin saadaan viimeiset paikat täytettyä oikeista jonoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni aika v***umaisia nuo D-pääsykokeen ennakkomateriaalit. Ymmärrän että psykan takia ilmeisesti pitää olla ylivaikea koe, mutta millaisia nuo terveys- ja liikuntapuolen kokeet on olleet aiemmin, onko olleet yhtä hankalia? Olen osallistunut kerran aikaisemmin psykologian pääsykokeeseen ja samantyyppistä aineistoahan siellä on aikaisemminkin ollut. Mietin vain, kuinka vaikeaksi koe voidaan vääntää nyt kun sitä käyttää aiempaa useampi hakukohde.
En voi oikein ymmärtää, miksi ennakkomateriaaliksi valitaan aineistoa, joka on suoraan lukiosta tulleelle aivan liian vaikea. Tuollaisen tekstin täydelliseen ymmärtämiseen vaaditaan aika pitkälle edistyneitä yliopisto-opintoja. Toki on selvää, että yliopistoissa aineisto on monesti englanninkielistä, mutta että heti mennään syvään päätyyn ja luettavaksi annetaan jonkin tutkijatohtorin tuottama tieteellinen artikkeli, joka
Koska vastaavia artikkeleita tulee opinnoissa paljon. Jos ei jaksa edes tuon vertaa lukea, kannattaa mennä opiskelemaan jotain leikkiä ja laulua. Mielestäni onnistunut valinta pääsykokeen laatijalta ainakin näin aineiston puolesta. Katsotaan sitten huomenna mitä kysyvät.
eri
Vierailija kirjoitti:
Samaa mieltä. Usein koukeroisen aineiston lisäksi aineistopohjaiset kysymykset täyttä detaljien tihertämistä. B-koetta dominoi lääkis, D:tä psykologia ja G:tä oikis. Muiden alojen hakijat sitten selviytyvät kuten parhaiten taitavat. Voi myös kysyä, onko jonkun tilastonöherryksen pänttääminen paras tapa mitata psykologian hakijoiden parhautta... Oleellisia varmasti nuokin taidot, mutta nyt valinta tapahtuu matikan arvosanan ja tilastoaineistojen perusteella.
Tilastomatikan osaaminen ennustaa parhaiten sitä ketkä pärjäävät psykan opinnoissa ja ketkä eivät.
Vierailija kirjoitti:
Samaa mieltä. Usein koukeroisen aineiston lisäksi aineistopohjaiset kysymykset täyttä detaljien tihertämistä. B-koetta dominoi lääkis, D:tä psykologia ja G:tä oikis. Muiden alojen hakijat sitten selviytyvät kuten parhaiten taitavat. Voi myös kysyä, onko jonkun tilastonöherryksen pänttääminen paras tapa mitata psykologian hakijoiden parhautta... Oleellisia varmasti nuokin taidot, mutta nyt valinta tapahtuu matikan arvosanan ja tilastoaineistojen perusteella.
B:ssä ja G:ssä on omat eriytyvät osionsa noille Tärkeille Aloile, eikä me G:n sisällöstä tiedetä vielä mitään muuta kuin eriytyvän osan ennakkomateriaali. Se oli vähän pitkä ja kuivakka, mutta sillä selvästi halutaan karsia pois ne, jotka eivät hiffaa, että oikiksessa opiskelu on pitkien ja kuivakoiden tekstien lukemista. Siellä ei sentään osaamisvaatimukset ole menneet alaspäin. Samoja kirjoja luetaan kuin ennenkin, ei ole korvattu diaseteillä.
Lukion psykaan pohjautuva monivalintakoe (että voi tarkistaa koneella) olisi liian helppo, ei erottelisi psykan hakijoita tarpeeksi. Samalla, tarkoittaen tai tarkoittamatta, tuli tasonnostoa terveys- ja liikunta-aloille.
Vierailija kirjoitti:
Samaa mieltä. Usein koukeroisen aineiston lisäksi aineistopohjaiset kysymykset täyttä detaljien tihertämistä. B-koetta dominoi lääkis, D:tä psykologia ja G:tä oikis. Muiden alojen hakijat sitten selviytyvät kuten parhaiten taitavat. Voi myös kysyä, onko jonkun tilastonöherryksen pänttääminen paras tapa mitata psykologian hakijoiden parhautta... Oleellisia varmasti nuokin taidot, mutta nyt valinta tapahtuu matikan arvosanan ja tilastoaineistojen perusteella.
Psykologia on tieteellinen ja myös lääketieteellinen koulutus, joten siinä kertakaikkiaan tarvitsee ymmärtää tilastotiedettä. Jollei tilastotiede nappaa tarpeeksi, niin sitten ei pysty siitä valmistumaankaan. Siitä on sitten vähintään kaksi kurssia ja niitä pitää sitten osata opinnoissa soveltaa, tehdä itsekin tilastotieteellistä tutkimusta ja tulkita tutkimuksia. On parempi, että ajoissa karsitaan ne, jotka ei tilastotieteestä motivoidu, kuin se, että sellaisia tulee koulutukseen ja keskeyttää. Se ei ole kenenkään etu, että menee koulutuspaikkoja hukkaan.
Vierailija kirjoitti:
Jos valintakokeen materiaali on ihan kauheaa, ehkä pisterajat joillain kokeen suorittavilla aloilla jää ainakin tänä vuonna alhaisiksi. Etenkin jos loikka viime vuoden kokeesta tähän vuoteen on tosi suuri eikä osallistujilla ole välttämättä valmiuksia suoriutua mitenkään erityisen loistavasti.
Tietoa, milloin lääkiksen tulokset tuli viime vuonna? B-kokeesta kiinnostavaa nähdä, miten pisterajat koetta käyttäneiden alojen kohdalla jakautuu.
Lääketieteessä piti vastata myös fysiikkaan, joten ei oikein pysty vertailemaan muiden alojen kanssa pisteitä. Käytännössähän nyt lääketieteessä jyvät erotellaan akanoista juuri fysiikalla. Kemia ja biologia olivat suhteellisen helppoja, jotta soveltuvat kaikille hakukohteille edes jotenkin. Näistä taitaa lääketieteeseen pääsijät saada varsin paljon pisteitä. Näin siis erot saadaan aikaan fysiikan osuudella. Tyhmää sinäänsä, koska fysiikan osaaminen lääketieteessä on pienimmässä roolissa näistä kolmesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa mieltä. Usein koukeroisen aineiston lisäksi aineistopohjaiset kysymykset täyttä detaljien tihertämistä. B-koetta dominoi lääkis, D:tä psykologia ja G:tä oikis. Muiden alojen hakijat sitten selviytyvät kuten parhaiten taitavat. Voi myös kysyä, onko jonkun tilastonöherryksen pänttääminen paras tapa mitata psykologian hakijoiden parhautta... Oleellisia varmasti nuokin taidot, mutta nyt valinta tapahtuu matikan arvosanan ja tilastoaineistojen perusteella.
Tilastomatikan osaaminen ennustaa parhaiten sitä ketkä pärjäävät psykan opinnoissa ja ketkä eivät.
Varmaan opinnoissa, mutta mites kentällä. Monelle valmistuvalle psykologille perinteinen asiakastyö kai edelleen työn perusta.
En ollut pääsykokeissa, mutta kiinnostaa tietää miten olette kokeneet ne ja mihin suuntaan ne menivät entiseen verrattuna?
Oliko siellä Mensan tyyppisiä tehtäviä ja hyötyivätkö ehkä he jotka ovat lapsesta saakka harrastaneet tietynlaisia ratkaisutehtäviä, joihin oppii, jolloin se ei enää kerro niinkään älykkyydestä ja hoksottimista?