Minkälainen on moukkamaisin vieras, joka sinulla on käynyt kylässä/ kenellä sinä olet käynyt kylässä?

Vierailija kirjoitti:

Kaveriporukkaamme tuli uusi tyttö, ihan mukava, mutta jatkuva sometus oli vähän ärsyttävää. Olimme viettämässä iltaa meillä ja tämä tyyppi keksi yhtäkkiä, että hän ei ole päivittänyt jotain tiliään, pitää saada äkkiä hyvä kuva! Päätti siirtää ison peikonlehden parempaan paikkaan kun me muut olimme vielä saunassa ja pudotti koko ruukun siinä tohinassa. Olimme ihan ihmeissämme kun menimme katsomaan mikä kolina se oli ja tämä somettaja oli pahoillaan vain siitä että kuva ei onnistunut, ei edes pyytänyt anteeksi että kasvistani katkesi useampi lehti ja ilmajuuri. Käskin hänen häipyä asunnostani, en muutenkaan tykkä että tavaroitani ja kotiani kuvataan jonkun muun sometilille.

         Olisin heittänyt Sometusvälineen tiskialtaaseen Ja liottanut epäonnistuneen kuvan roskapostiin.

Tämä tuliaiskysymys on kyllä vähän kiistanalainen, ei kaikki tykkää. Minusta on ainakin vaivaannuttavaa jos olen kutsunut hyviä ystäviä(tapaamme usein) poikkeamaan kahville iltapäivällä niin tullaan kalliiden tuliaisten kanssa. Tulee sitten itselle semmoinen olo ettei uskalla piipahtaakaan ellei ole etukäteen varustautunut tuliaisilla, aina vielä pitäisi jotain erilaista keksiä. Kukkakimppuakaan ei saa ihan matkan varrelta.  Usein tuliainen vielä on joku kiertoon pistetty lahjaesine (!) tai suklaata jota haluan vältellä tai jotain imelää alkoholijuomaa. 

Totta kai tuliaiset on paikallaan jos mennään juhliin tai illalliselle tai yökylään, mutta arkisempiin tapahtumiin pelkästään kiusallista touhua. Vastustan kaikenlaista turhaa kuluttamsta ja tämä lahjojen ostelu on juuri sitä. Te jotka kuulutatte ettei koskaan saa kyläilemään mennä tyhjin käsin, miksi? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

demari, vei kaiken minkä irti sai ja vittuili päälle.

 

Persu, pulttipoissit paljasti.

Eikös siinä esiinny vihreiden ex-kansanedustaja.

Silloin, kun *pulttipoissit* tuli, persut olivat vain marginaalipuolue.

En kutsu vieraita.           Sähköisestä ovisilmästä näkee saapuvan.                                                                                                                                                  

                                                                                                                                                                                    BAKKK

Näin kesällä on kiva kun ihmiset istuu sohvalla, ei nostaa koipia sohvan päälle. Moni on avonjaloin, tenavat hyppii sohvilla likasilla jaloilla. Kotona kerrotaan miten kylässä ollaan.

Ei norkoilla toisten pöydän ääressä, kysytään lupaa tai kutsutaan syömään. Kauniita tapoja pitää opettaa lapsille.

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="07.02.2015 klo 11:00"]

[quote author="Vierailija" time="07.02.2015 klo 10:39"]

Eräs mies jota tapailin toi aina halpaa viiniä! Tai tarjosi sitä..! Ja tiesi kuitenkin että juon viinejä ja itse aikarajan tai toin jotain hyvää viiniä, edullisempia ja vähän tyyriimpiä. Kuitenkin yleensä mielestäni lahjaksi tai illanistujaisiin tuodaan se pari euroa kalliimpi viini. Eikä 5-6e alahyllyn pulloa. Joka. Kerta. Ja yritti aina väittää kuinka hyvää se ja se viini on. No ehkä boolinpohjana...

[/quote]



Öm... Taidan olla moukka, mutta ei tämä nyt niin paha juttu mielestäni ole? Hän ei nyt vain ollut sitten niin viineihin päin kuin mitä itse olet.

[/quote]

 

Ei paha mutta hieman noloa on aikuisen miehen tuoda/tarjota aina jotain halvinta teiniviiniä. Ja esittää osaavansa viineistä nauttia. Hyvin kuitenkin kelpasi kalliimmat viinit jos ei itse tarvitse ostaa.

Viinit ovat kaikki happsmia litkuja ja lähes kaililta viininkittaajilta puuttuu makuaisti.

Vierailija kirjoitti:

Kun tyttäreni oli pieni, vietimme sukuni kanssa aikaa veneellä saaressa. Tyttö kompastui pahasti rantakiville halvat (minun ostamat) kiikarit kaulassa. Mitäpä siitä, että lapsi sai syvän tilattavan haavan - isosiskoni välitön kommentti oli "Ei kai kiikarit hajonnut?"

Sama sisko suuttui, kun isäni lähti minun kanssani viemään tyttöä ensiapuun, kun sisko olisi halunnut paistaa yhdessä makkaraa. Sisko puhui pitkään siitä miten me pilattiin koko reissu, ja nyt jo 12-vuotias tyttärenikin on kuullut jo monta kertaa asiasta. "Varo sitten kiviä, ettet taas pilaa kaikkien päivää! on siskon vakiovaroitus.

Hassua kyllä, sisko on muutoin ja muualla ok, mutta vene/saari/mökki nostaa hänestä esiin saman kiukuttelijan ja kyttääjän mitä hän lapsena oli. 

Sille vois huomauttaa tuosta saari-taantumisesta. Jos tiedostaa itse, saattaa lopettaa.

Meidän ylioppilasjuhlissa kävi yksi sukulainen, joka päätti ilmoittaa kovaan ääneen kaikkien kuullen, että "nämähän on ihan turhat juhlat, kun ei tuo tutkinto nykyään mitään takaa". Väitti myös, että "kaikki ne pääsevät läpi, jotka vain jaksavat istua koulussa". Onneksi meidän ylioppilas osasi ottaa kommentin huumorilla, mutta tilanne oli silti kiusallinen.

Juuri luin muuten hyvän artikkelin aiheesta: "Ylioppilasjuhlat iloa vai itkupotkuraivareita?" sivustolla onnellinenparisuhde.fi. Siellä käsitellään juuri näitä haastavia ihmissuhteita juhlissa ja miten niistä voi selvitä. Suosittelen lukemaan, jos on juhlat tulossa tai on ollut vieraana hankalissa tilanteissa. Löytyy osoitteesta https://onnellinenparisuhde.fi/ylioppilasjuhlat-iloa-vai-itkupotkuraivareita/

..

Jos on itse juuri syöty niin kuin normaalisti tehtäisiin ja kylään tullaan eikä ilmoiteta kellonaikaa ja sitten tokaistaan että ei meille olisi tarvinnut mitään tehdä kun tarjotaan syötävää. Ihan kuin ois vain heitä vartan ruokaa tehty...

Myöhään illalla kyläilijät, jotka on iltakymmeneen saakka ja sitten ne vielä notkuu tunnin eteisessä.

Ilmoittamatta kyläilijät, jotka aina onnistuu tulemaan silloin kun siivoaa tai tekee jotain muuta.

Vierailija kirjoitti:

Kaverini pyyteli moneen otteeseen minua ja miestäni kylään noin 200 km päähän, mihin hän oli muuttanut. Sovittiin, että lähdetään perjantaina suoraan työpäivän jälkeen ajelemaan heille muutamaksi tunniksi kylään. Nälkä oli kova kun päästiin määränpäähän. Kaveri oli varannut tarjottavaksi yhden wienerpitkon ja kahvia. Jos oltaisiin etukäteen tiedetty tarjottavat, oltaisiin käyty Hesessä tankkaamassa ennen vierailua.

Kävitkö grillillä?

Tyyppi tuli kylään kuin omaan kotiinsa ja hääräsi omiaan heti kun vähänkin silmä vältti. Otti ja lainaili omin luvin, mitään sanomatta ja kysymättä. Kerran otti vaatekaapista vyön ja laittoi sen housuihinsa. "Mä otin sulta yhen vyön." sanoi sitten kyllä jo otettuaan, vaikka pitäisi ensin kysyä lupa, että voinko lainata sulta yhden vyön? Sitten kun sille jostain äkkiliikkeestä sanoi ja huomautti, että hei et sä nyt noin voi tehdä toisen kotona, niin siitä tämä loukkaantui ja suuttui. Sitten sillä, asunnoton kun oli, oli tapana jumittua kyläpaikkaan vähän pidemmäksi aikaa. Kun sille sanoi, vihjasi, että nyt voisit lähteä pois täältä, niin suuttui. Aivan kuin häntä olisi omasta kodista häädetty. Tyyppi kun tuli kylään, niin se meinasi, että nyt mä muutan tänne ja tää on mun koti. Tykkäsi kyttyrää myös, jos oli tulossa käymään ja en sattunutkaan olemaan kotona just silloin. Ihan kuin minulla olisi ollut jokin velvollisuus häntä ilmaiseksi majoittaa ja olla kotona 24/7 päivystämässä, että milloin herra on tulossa "käymään". 

Oli tosi outo ja sekopäinen kaveri. Semmonen oikein omissa maailmoissaan elävä. Patologinen valehtelija ja kleptomaani. Jonkun diagnoosinhan se oli saanut, koska oli päästään eläkkeellä. Mutta mitään lääkkeitä ei hän ottanut, mitä oli määrätty, ja sen kyllä huomasi. Alkoholia vaan ja ei mitään että olisi hommannut oman kämpän vaikka sossuhan sen olisi hänelle maksanut. Mieluummin eli kiertolaisena, kulkurina ja majaili milloin kenenkin nurkissa. Toivottavasti on verkostonsa menettänyt ja on nyt jossain suljetulla, jossa se hänen paikkansa on. 17 vuoteen en ole tyyppiä nähnyt enkä kuullut mitään. Mahtaako olla hengissäkään enää, kun se sen elämäntapa oli sellaista kuin oli. 

Nää on jääneet kyllä hyvin mieleen: elettiin vappua 82, kun kävin faijan kanssa eräässä kyläpaikassa, jossa mulle, 10 v pojalle, tarjottiin simaa ja tippaleipä. Ei tässä vielä mitään epänormaalia. Mutta sitten vähän myöhemmin tuo kolmekymppinen pariskunta muutti samaan taloon asumaan, missä me asuttiin ja siitä ne ihmeellisyydet alkoivat. Melkein joka viikko tuo pariskunta vieraili meillä ja sama kaava toistui. Ukko semmoinen vähäpuheinen, jolla viikset ja naama aina semmoisessa vittumaisessa hymyssä. Se oli kuin liimattu sen naamalle. Välillä sanoi jotain johonkin lyhyesti kommentoiden ja sitten taas hiljaa ja ärsyttävä virne päällä. Ihan outo ukko. Se nainen oli enemmän äänessä ja se sanoi aina kaikkeen, että ihan oikeesti ja pyöritteli silmiään. 

Kahvipöydässä oli kääretorttua, ja äiti siihen sanoi, että tarjouksesta ostin. Siihen nainen, että ihan oikeesti? Ja pyöritteli silmiään. Ukko virnuili ja sanoi, että no, onks hyvää torttua? No, maistetaas nyt, onks hyvää torttua. Ja sitten naama sille pirun virneelle. Kohta nainen sanoi, että Aaaa. Onpas hyvää kahvia ja sitten teki semmosen yökkäysilmeen. Oikeesti, ja silmien pyörittelyä. Ukko katseli ja virnisteli. Ikinä se nainen ei aloittanut puhumista mistään. Puhui vain, jos sille jotain sanoi ensin, ja sitten se oli sitä oikeesti ja silmien pyörittelyä. Molemmat sellaisia piilovittuilijoita. Yks aamu lähdin kouluun kasilta ja tuo nainen oli rapun oven luona tupakalla. Katsoi minua ja sanoi sitten, että muistitkos ottaa koulurepun kouluun mukaan? Vaikka näki mulla olevan reppu selässä. Jatkoin matkaani ja nainen jäi jotain hymyilemään sellainen vittumainen hymy kasvoilla. Kun tulin koulusta, niillä ei ollut enää verhoja ikkunoissa ja kotona kuulin, että olivat muuttaneet. Olivat lähtiessään huudelleet pihalla kaikkea outoa, kuten onneks päästään pois täältä ja sitten oli kaikista naapureista jotain haukkumista. Niillä on se Fiatin paska, ne on outoja, se tekee paskahommaa paskalla palkalla menis töihin, jotain vikaahan silläkin täytyy olla päässä. Siis oikeesti. Tämmösiä. Kyllä sillä ukolla nyt siinä se suu kävi. Puhui pitkästi vain jos haukkui jotakuta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anopillani on kaksi koiraa, joista toinen on ärsyttävän käytöstavaton. Todellakin hyppii vieraita päin, on kurannut monet vaatteeni ja meinannut kaataa kun ollaan puettu/riisuttu ja lapsenkin kaataisi tuosta noin vain. Kerran kun tultiin eteiseen, koiran hypätessä minua päin taivutin napakasti polveani eteenpäin ja se osui koiraa leukaan niin että se ulahti ja poistui. Kuin taikaa, enää ei minun päälle hypi. 

Tätä alapeukuttaneet: miten tuollaista koiraa pitäisi teidän mielestänne käsitellä? Kenelläkään ei ole oikeutta tunkea toisen iholle, olkoon se koskemista, tönimistä, sotkemista, naaman nuolemista jne. Tämä koskee karhuja, miehiä ja myös niitä lutulutuhauvoja joita ei ole koulutettu kohtaamaan vieraita nätisti. 

 

Tän ei pitäis olla noin hankala tilanne tajuta miten toimia. Koiraa ei todellakaan potkita leukaan vaan san

Mitä jos mä vähän vaan potkaisen sun lapsia kun ne tunkee liian lähelle? 

Aikoinaan silloisen mieheni kanssa kutsuttiin ystäväpariskunta syömään tiettyyn kellonaikaan. Nää ilmoittaa, kun ruoka on jo lähes valmiina, että käyvät vielä parturissa. Kaksi tuntia myöhässä tulivat, ruoka olikin tosi hyvää ja hyvin tekeytynyttä... voi h...tti. Yritettiin vielä toisenkin kerran. Samaa säätöö. Syötiin kaksistaan ja saivat sitten jämät tullessaan. Sen jälkeen ei enää kutsuttu. 

Toinen ketju suurin piirtein samasta aiheesta. Molemmat todella silmiä aukaisevia.

https://www.vauva.fi/keskustelu/2728956/omituisintatorkeinta-mita-viera…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on aina vähän tukala olo, kun mieheni paras ystävä tulee tuoreen tyttöystävänsä kanssa kylään. Ystävämies itse on tosi mukava, hauska ja kova puhumaan, mutta tyttis on hiljaista sorttia. Miehet häipyvät aina keskenään autotalliin tai jonnekin, ja olettavat tietenkin että kyllä naisväki porisee keskenään naisten juttuja. Mutta kun ei. Tämä naisystävä istuu hiljaa ja tuijottaa minua, ja itse höpötän mitä sattuu kun en kestä niitä vaivaantuneita hiljaisia hetkiä. Olen puhunut läpiä päähäni lukemattomia kertoja, kun vaivaa se että toinen ei koskaan aloita keskustelua tai juurikaan edes kommentoi siihen mitä itse yritän jutella. Kun miehet istuvat kanssamme, niin silloin kyllä avaa suunsa, mutta minun kanssani ei keksi juteltavaa.

 

Tuo on todella kiusallista. Mä varmaan lähtisin lajittelemaan ja pesemään

Miksi pitää koko ajan lässyttää?

x

Kämpän arvostelu aina siitä lähtien kun asuu vuokralla.

Olin kerran tuttuni luona. Siellä juoppo "isäntä" heilutteli onnellisena sukukalleuksiaan alastomana ja huusi, että hän saa olla omassa kotonaan miten haluaa. Olisi mielenkiintoista tietää mitä tyypin päässä liikkui. Lähdin nopeasti pois.