Lue keskustelun säännöt.
Uskaltaisitko asua yksin todella syrjässä jossa lähimpään naapuriin on
Kommentit (83)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En enää. Asuin noin, mutta mulle tuli stalkkeri. Mies jota en ollut koskaan tavannut,alkoi kiusaamaan.
Miten se tuntematonta kiusasi? Mistä löysi sut?
Koputteli ikkunaan, laittoi pornolehtiä postilaatikkoon, uhkaili tekstiviestein. Ihan sattumalta vissiin löysi. Kiusasi useampaa naista. Raiskauksista aina hetken aikaa ollut vankilassa
Oliko Timo Siiri joka häiriköi yksinäisiä maaseudun naisia jossain pohjois-pohjanmaalla jopa taloihin sisään murtautuen?
Oli.
Tuo sama hyypiö stalkkasi meilläkin, vaikka asutaan kaupungin keskustaajamassa omakotitaloalueella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En.
Tai pitäisi olla hälytysjärjestelmä ja muutama rottweiler kaverina.Luottamus ihmisiin ei ole korkealla. Jos ei ole liikkeellä rikollisia, niin sitten pöpejä tai muuten outoja hiippareita. Eläimiä en pelkää.
Ja kaikki eivät ole kokeneet mitä on olla syksyllä tai talvella jossain syrjässä, ilman katuvalojen turvaa.
Mitä sillä hälytysjärjestelmällä tekee? Jos vartioliikkeeltä/ häkeltä menee vähintään puoli tuntia saada joku paikalle, sinä olet jo kilon kappaleina kellarissa
Kuinka nopeasti kaupungissa tai edes taajamassa muun sivilisaation ja katuvalojen keskellä saa nykyään apua?
Riippuu vähän ehkä siitä millainen hätäkeskuspäivystäjä sattuu vastaamaan. Voi olla ettei laita mitään apua. Ei se mikään tilauskeskus enään ole.
Eli onko sillä sitten lopulta mitään väliä missä asuu, kun apua ei saa ajoissa kuitenkaan.
Ei mulla ois varaa semmoiseen. Pitäisi olla auto, ja kun siellä muita ei kerran lähellä ole niin traktorikin tai lumityöt tulisivat kalliiksi sille pitkälle metsätiepätkälle, yms. mitä nyt käytännön asioita voi olettaa olevan työläitä tuollaisessa paikassa.
Nyt on naapureihin jotain 250m matkaa kaikkiin, enkä näe valoja kämpästäni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En enää. Asuin noin, mutta mulle tuli stalkkeri. Mies jota en ollut koskaan tavannut,alkoi kiusaamaan.
Miten se tuntematonta kiusasi? Mistä löysi sut?
Koputteli ikkunaan, laittoi pornolehtiä postilaatikkoon, uhkaili tekstiviestein. Ihan sattumalta vissiin löysi. Kiusasi useampaa naista. Raiskauksista aina hetken aikaa ollut vankilassa
Oliko Timo Siiri joka häiriköi yksinäisiä maaseudun naisia jossain pohjois-pohjanmaalla jopa taloihin sisään murtautuen?
Oli.
Tuo sama hyypiö stalkkasi meilläkin, vaikka asutaan kaupungin keskustaajamassa omakotitaloalueella.
Tuo kävi meilläkin. Onneksi on sakemanni.
Vierailija kirjoitti:
Ei mulla ois varaa semmoiseen. Pitäisi olla auto, ja kun siellä muita ei kerran lähellä ole niin traktorikin tai lumityöt tulisivat kalliiksi sille pitkälle metsätiepätkälle, yms. mitä nyt käytännön asioita voi olettaa olevan työläitä tuollaisessa paikassa.
Nyt on naapureihin jotain 250m matkaa kaikkiin, enkä näe valoja kämpästäni.
Mille pitkälle metsätiepätkälle?
Meilläkin lähin naapuri 3km päässä ja silti maantielle 50m.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsena oli vielä jo varttuneita kulkumiehiä ja entisiä muonamiehiä jotka kulki nurkissa ja nykyään jo aivan toisin.
En uskaltaisi missään tapauksessa. Ajatuskin puistattaa. Olen joskus ollut yksin tosi syrjäisellä suvun huvilalla ja kas, juuri sinä yönä n klo 2-3 koputeltiin oveen ja askeleet kiersivät huvilaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En uskaltaisi missään tapauksessa. Ajatuskin puistattaa. Olen joskus ollut yksin tosi syrjäisellä suvun huvilalla ja kas, juuri sinä yönä n klo 2-3 koputeltiin oveen ja askeleet kiersivät huvilaa.
Siellä huvilalla kannattaa olla ladattu haulikko sängyn alla. Silloin olo on oikein turvallinen.
En uskaltaisi. Lapsuuden asuin metsän keskellä, jossa karhut kävelivät lähellä. Hirviä pelkäsin myös tosi paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En uskaltaisi missään tapauksessa. Ajatuskin puistattaa. Olen joskus ollut yksin tosi syrjäisellä suvun huvilalla ja kas, juuri sinä yönä n klo 2-3 koputeltiin oveen ja askeleet kiersivät huvilaa.
Siellä huvilalla kannattaa olla ladattu haulikko sängyn alla. Silloin olo on oikein turvallinen.
En tiedä, enkä tahdokaan tietää aseista mitään. Ainoa "ase", jota osaan välttävästi käyttää, on leipäveitsi, sekin tosin lipsahtaa joskus muuhun kuin leipään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä pelättävää on pimeydessä? Ei siellä mitään mörköjä ole. Mulla on kylläkin liikkeeseen reagoiva ulkovalo joka syttyy jos auto tai ihminen tulee pihaan. Toistaiseksi ei ole ollut ketään vainoajaa eikä juuri muutakaan kulkijaa. Jokunen ns. hihhuli koputellut oveen ja halunnut keskustella uskosta. Valvontakamera on koska olen osan viikosta pois mökistäni ja kauempana on käynyt varkaita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En uskaltaisi missään tapauksessa. Ajatuskin puistattaa. Olen joskus ollut yksin tosi syrjäisellä suvun huvilalla ja kas, juuri sinä yönä n klo 2-3 koputeltiin oveen ja askeleet kiersivät huvilaa.
Siellä huvilalla kannattaa olla ladattu haulikko sängyn alla. Silloin olo on oikein turvallinen.
En tiedä, enkä tahdokaan tietää aseista mitään. Ainoa "ase", jota osaan välttävästi käyttää, on leipäveitsi, sekin tosin lipsahtaa joskus muuhun kuin leipään.
...siis lipsahtaa omiin sormiini
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloittaja taisi kysyä että uskaltaisitko, ei että haluaisitko/pystyisitkö. Kyllä mä uskaltaisin mutta ei muuten olisi mukavaa asua yksin ilman yhtäkään naapuria lähistöllä.
Nytkin asun omakotitaloa yksin, kissa on seurana, mutta mulla on naapurit lähellä, asvalttitie 50m päässä ja kirkonkylään reilu kilometri. Metsää kyllä ympärillä. En pelkää, tiedostan kyllä että jotain voi aina sattua mutta niinhän voi kaupungissakin.
Pystyisin, mutta en halua.
Olen asunut maalla syrjässä lapsena. Kaikki palvelut olivat kaukana. Pimeys, lumityöt jne. Ei se ole pelkkää romantiikkaa kuin kauniina kesänä.
Nyt vanhana nautin palveluista, sopivassa määrin ihmisistä, katuvaloista, mukavuuksista.
Saan olla halutessani yksin, halutessani en
Muuten, nytkin liikkuu karhuja ja susia siellä missä asuin. En haluaisi törmätä niihin kun menen ulos pimeällä. Enkä kyllä päivälläkään.
En sinällään pelkää, muttei se mukavaakaan nykyään olisi. Koskaan ei tiedä jos olisi häiriintynyt yksilö.
Tuosta Siiristä lueskelin, niin onhan tuo ihan järkyttävää. Vuosikymmeniä tuollaista ja saa jatkaa, jos pari kk linnassa välillä käväisee. Ja ihan ihme ninja tuntuu olevan kun ylistä lukee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mulla ois varaa semmoiseen. Pitäisi olla auto, ja kun siellä muita ei kerran lähellä ole niin traktorikin tai lumityöt tulisivat kalliiksi sille pitkälle metsätiepätkälle, yms. mitä nyt käytännön asioita voi olettaa olevan työläitä tuollaisessa paikassa.
Nyt on naapureihin jotain 250m matkaa kaikkiin, enkä näe valoja kämpästäni.Mille pitkälle metsätiepätkälle?
Meilläkin lähin naapuri 3km päässä ja silti maantielle 50m.
No en mä sitä 50 metriäkään itse auraisi. Enkä auraa tuota n 300 metriä mikä mulla on maantielle.
Ajattelin että on riittävän hyvä arvaus että usein se ihan korvessa oleva kämppä on myös vähän kauempana tiestä, vaikka toki jossain se valtatie kulkeekin 2 metrin päässä yksinäisen talon nurkasta.
Haluaisin, mutta en ole varma uskallanko. En pelkää pimeää enkä eläimiä, mutta hulluja ihmisiä kylläkin. Ehkä parin ison koiran kanssa. Tai ihan vanhanaikaisesti aviomiehen. 🙂
Tosin tilastollisesti juuri se aviomies olisi suurin uhka miulle.
Oli.