Kirjastonhoitajan bruttopalkka 2351 euroa, tekisitkö työksesi korkeakoulututkinnon suorittanut?
Esim. filosofian maisterin tutkinnon suorittanut, suostuisitko työskentelemään noin järkyttävän huonolla palkalla?
Kommentit (73)
Ei kukaan ole valmis maksamaan todistuksista vaan tuottavuudesta.
Jos ylipistossa saisi maisterinpaperit ojankaivuusta, niin maksaisitteko siitä 5000 euroa kuukaudessa?
Apurahatutkijat tekevätkin töitä tuolla palkalla, kirjaston työntekijällä kuitenkin vakituinen työsuhde, toisin kuin vaikka apurahatutkija, jonka rahoitus on korkeintaan vuoden.
Ja kirjastossa työskeentely on oikeasti aika lunkkia.
Koulukaverini haki opiskelemaan informaatiotieteitä. Pidin valintaa jotenkin hienona omien DI-opintojen rinnalla. Opintojen jälkeen kuitenkin pian lopetti hommat ja lähti opiskelemaan it-alaa.
Olin valtion hallinnossa maisterin tutkinnolla juurikin 2361/kk bruttopalkalla. Nousi siitä kyllä 2800 euroon parissa vuodessa kun vaihdoin tehtävään, jossa sai kielilisän.
Tekisin.
20 000 + euroa opintolainaa maksettavana, joten moni pienempikin palkka voittaa työmarkkinatuen, asumistuen ja toimeentulotuen yhdistelmän heittämällä, vaikka rahaa ei jäisi lainan lyhennyksen jälkeen yhtään enempää. Jonain päivänä olisi kuitenkin velaton.
Vierailija kirjoitti:
En tiennytkään, että kirjojen hyllytys vaatii korkeakoulutuksen.
Näin meillä Suomessa.
Et taida tietää paljonkaan mitä töitä kirjastossa päivän aikana on. Nykyään kirjastot muutenkin sisältää kaikenlaisia palveluja kaupunkilaisille lähtien erilaisten tarvikkeiden (ompelukoneet, iskuporakoneet ym) lainaamisesta runonlausuntailtoihin.
Vierailija kirjoitti:
Minä teen töitä, jotta voin elää hyvää elämää ja minun hyvään elämään kuuluu vähintään 3000 euron nettopalkka. Eli en haluaisi työskennellä kirjastotyöntekijänä noin pienellä palkalla.
Paljonko tuohon täytyy tienata bruttona? 4600€? Aika harva noin paljon saa, jotkut toki.
Keskibruttopalkka on 3600 tienoilla ja mediaani sitäkin vähemmän, varmaankin 3000 luokkaa. Jotta tienaisi yli 50% yli mediaanin, täytyy kuulua varmaankin top 10% palkansaajista.
Mitä pyörii päässä, kun kouluttautuu tuollaiseen ammattiin. Pitäisi vähän miettiä ensin.
Jos palkka on huono. täytyy tehdä töitä alalla, jossa se on hyvä.
Hirveän yksinkertaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on kirjastonhoitajan koulutus, mutta en viihtynyt työssäni ja vaihdoin alaa, vielä matalampaan palkkaan mutta mukavampaan työhön. Opiskeluaikoina toimin myös kirjastovirkailijana ja siitä työstä tykkäsin, kun ei tarvinnut pitää oppitunteja tarha- ja kouluryhmille. Harmittaa, etten aikoinaan hankkinut kirjastovirkailijan pätevyyttä. Kirjastovirkailijankin toimeen vaadittiin ainakin ennen kirjastovirkailijan koulutus, joka on ihan erilainen kuin kirjastonhoitajan koulutus. Kirjastovirkailijan ja kirjastonhoitajan palkoissa ei kauhean iso ero ole, vaikka kirjastonhoitajalta vaaditaan korkeakoulututkinto. Itse olen FK ja sen lisäksi suoritin informaatiotutkimuksen aineopinnot.
Jos sinulla on kirjastonhoitajan pätevyys, sillä pääsee virkailijankin paikkoihin. Toisinpäin ei toimi. Eli ei tarvi erillistä koulutusta. Suuri osa virkailijoistakin on korkeakoulun käyneitä, sillä erot virkailijan ja hoitajan töissä ovat niin minimaalisia ja palkassakin maksimissaan parin sadan euron ero.
Harmi, että koulun käymällä ei näköjään opi sisälukutaitoa. Hänhän kertoi, että teki kirjastovirkailijan töitä, vaikka myöhemmin sai kirjastonhoitajan pätevyydenkin. Sairaanhoitajakin voi tehdä jo opiskelijana lähihoitan sijaisuutta, mutta ei silti saa lähihoitajan pätevyyttä JulkiTerhikkiin.
Mutta oppii ainakin sen ettei koskaan tarvi olla ilkeä :) ymmärsin, että hän kertoi tehneensä sekä kirjastonhoitajan että kirjastovirkailijan hommia mutta hoitajan hommat olivat raskaita, ja hän harmitteli, ettei hankkinut erikseen virkailijan pätevyyttä (joka oli mukava työ, lihavoin kohdan vielä tuolta aiemmasta viestistä). Tähän erilliseen virkailijakoulutukseen kommentoin vain, että jos on pätevä kirjastonhoitajaksi, on pätevä virkailijaksi: sopivan yliopistotutkinnon tai ammattikorkeakoulututkinnon lisäksi ei tarvi hankkia mitään "virkailijan pätevyyttä" kuten ilmeisesti mainitsemallasi hoitoalalla? Hoitoalan rinnastus ei toimi tässä tapauksessa.
Palkka työn vaativuuden mukaan. Kirjastotyö on mielenkiintoista ja palkitsevaa, ja vaatii tietämystä ja osaamista. Mutta mitään hirveää ei tapahdu jos kirja on hyllyssä väärässä paikassa tai kirjan varannut saa kirjansa päivää myöhemmin. Kukaan ei kuole eikä sairastu jos kirja on hyllyssä nurinpäin tai kirjasuositusta ei osata antaa. Toisin on esim. lääkärin, hoitajan, rakentajan ja bussikuskin työssä.
Vierailija kirjoitti:
Palkka työn vaativuuden mukaan. Kirjastotyö on mielenkiintoista ja palkitsevaa, ja vaatii tietämystä ja osaamista. Mutta mitään hirveää ei tapahdu jos kirja on hyllyssä väärässä paikassa tai kirjan varannut saa kirjansa päivää myöhemmin. Kukaan ei kuole eikä sairastu jos kirja on hyllyssä nurinpäin tai kirjasuositusta ei osata antaa. Toisin on esim. lääkärin, hoitajan, rakentajan ja bussikuskin työssä.
Tällä logiikalla siivoojalle pitäisi maksaa sairaalassa huippupalkkaa. Hirveitä tapahtuisi ilman siivousta, ruumiita tulisi. Samoin välinehuoltajille. Yhtään hoitotoimenpidettä kun ei voi tehdä ilman asianmukaisesti puhdistettuja välineitä ilman että ruumiita tulee runsaasti.
Voisin olla kirjastovirkailija, jos minulla olisi rikas puoliso, joka maksaa elämisen kulut ja saisin pitää koko palkan itsellä käyttörahana.
Tekisin. Olen maisterina tehnyt pienemmälläkin palkalla töitä. Kirjastotyö olisi itselle unelma-ammatti.
Olen työskennellyt kirjastoapulaisena mutta päätin kuitenkin jatkaa puutarha-alalla, nettopalkka n. 1500€. Jotenkin se homma vei innon omasta kirjoittamisesta, mitä harrastan talvisin työttömänä oikein mieluusti. Raha on toissijaista.
Minkälaisessa todellisuudessa ihmiset elävät, jos tuo on jotenkin ertyisen matala palkka.
Vierailija kirjoitti:
Olin valtion hallinnossa maisterin tutkinnolla juurikin 2361/kk bruttopalkalla. Nousi siitä kyllä 2800 euroon parissa vuodessa kun vaihdoin tehtävään, jossa sai kielilisän.
Mikä ammattinimike?
Vierailija kirjoitti:
Apurahatutkijat tekevätkin töitä tuolla palkalla, kirjaston työntekijällä kuitenkin vakituinen työsuhde, toisin kuin vaikka apurahatutkija, jonka rahoitus on korkeintaan vuoden.
Ja kirjastossa työskeentely on oikeasti aika lunkkia.
Apurahatutkija saa tuon verottomana, eli sekä brutto että netto on 2500 € /kk...
Vierailija kirjoitti:
Palkka työn vaativuuden mukaan. Kirjastotyö on mielenkiintoista ja palkitsevaa, ja vaatii tietämystä ja osaamista. Mutta mitään hirveää ei tapahdu jos kirja on hyllyssä väärässä paikassa tai kirjan varannut saa kirjansa päivää myöhemmin. Kukaan ei kuole eikä sairastu jos kirja on hyllyssä nurinpäin tai kirjasuositusta ei osata antaa. Toisin on esim. lääkärin, hoitajan, rakentajan ja bussikuskin työssä.
Et näköjään tunne suomalaista kansanluonnetta jos joku havaitsee että kirja on väärässä paikassa siitä seuraa sellainen paskamyrsky ja sen 9 euron orjan elämän tuhoaminen ettei muusta väliä. Toisaalta firmat saa tehdä ihan mitä vaan eikä kukaan puutu.
Yliopistokoulutuksella ei tehdä rahaa. Itse olen fm ja bruttopalkka alan työssä 2100 €
Palkkakeskustelu on vääristynyt hoitoalan lakkoilujen myötä kun on alettu luulla että hoitotyö 3500 € keskipalkalla olisi muka matalapalkkaista työtä.