Useimmat tietyillä maantieteellisillä alueilla esiintyvät sairaudet

löytyykö lähdettä muslimeiden alhaisesta älykkyysosamäärästä?

Olenkin jo pidemmän aikaa epäillyt uskonnon ja äö:n korrelaatiota, mutta olisi mielenkiintoista tutkia sen mekanismia. Kumpi on syy, kumpi seuraus? Jos rupean muslimiksi, laskeeko älykkyysosamääräni? Jos alan kristityksi, vaikuttaako se? Vaikuttikohan kirkosta eroamiseni minussa siihen älykkyyden lajiin, jota äo-testeillä mitataan?

lisäänny sillä, että sen kantajia tulee esim Suomeen. Päinvastoin, riskihän pienenee jos kansat sekoittuvat. Kertaapa mitä tarkoittaa resessiivinen ja mitä taas dominoiva periytyminen. Se tuntuu olevan eräälle kommentoijalle epäselvä.

Veljeni kuoli tähän sairauteen, joka periytyy siis vain jos molemmilla vanhemmilla on tämä geeni. Ja tosiaankaan ei kaikkiin, sillä meistä seitsemästä vain yksi sai tämän sairauden. Sukumme( äidin ja isän) tutkittiin, koska tautia kotiseudullani ei ollut esiintunyt. Epäilivät uutta mutaatiota, eli uutta geenivirhettä. Löytyi sitten se yhteinen esi-isä, pohjoisesta tullut, tautialueelta, 1700-luvulta.

Vaikka tuti on Suomessa harvinainen, on sitä muualla, Tauti on syntynyt useissa paikoissa eri puolilla maailmaa, siis kaikki eivät ole saman viallisen geenin periytyvää satoa.

Puolisoni ulkomaalaisuus tässä suhteessa ei todellakaan ollut pääsyy, mutta plussaa. Myös vahvasti allergiseen sukuuni oli hyvä saada muuta verta. Itse allerginen, lapsi ei.

ihan siitä lähikunnista. Siltikin huonolla tuurilla se sama piilevä sairaus voi olla molemmilla.

sitä enemmän sirppisoluanemiaa. Kahden kantajan lapsilla on 25%:n riski saada sirppisoluanemia.

Kansojen sekoittuminen ei tarkoita myöskään että sirppisoluanemian riski pienenee.

lisäänny sillä, että sen kantajia tulee esim Suomeen. Päinvastoin, riskihän pienenee jos kansat sekoittuvat. Kertaapa mitä tarkoittaa resessiivinen ja mitä taas dominoiva periytyminen. Se tuntuu olevan eräälle kommentoijalle epäselvä.

maasta, jossa se on harvinainen. Tuo sairaus ei taatusti lisäänny kansojen sekoittuessa. Päinvastoin.

jossa toinen vanhemmista on ulkomailta. Ja vähitellen nämä sairaudet ehkä katoaisivat kokonaan. Uusia tietenkin voisi ajan myötä tulla tilalle, mutta sitäkin voisi taas estää laajentamalla reviiriä.

mun sisko sai miehensä kanssa perinnöllistä sairautta sairastavan lapsen. Sairaus kuuluu suomalaiseen tautiperintöön, mutta sitä on kaikkialla maailmaa(muualla yleisempi kuin suomessa) Me siskon kanssa olemme geeneiltämme pohjalaisia ja siskon mies Ranskalainen.Huonoksi onnekseen kumpikin heistä omisti huonon geenin. Oma mieheni on naapuri kunnasta ja lapsemme ovat terveitä.

jossa toinen vanhemmista on ulkomailta. Ja vähitellen nämä sairaudet ehkä katoaisivat kokonaan. Uusia tietenkin voisi ajan myötä tulla tilalle, mutta sitäkin voisi taas estää laajentamalla reviiriä.

Jos sairaus on yleisempi muualla kuin Suomessa, se ei kuuluu suomalaiseen tautiperintöön. kerrotko mistä sairaudesta on kyse?

tuolta listalta, ei ole mikään tappava.

Onko myös sinulla tuo sairas geeni? Entä miehelläsi? Jos ei ole kummallakaan, niin tehän ette voi saada sitä sairautta sairastavaa. Tottahan toki aina on mahdollisuus saada sairas lapsi, mutta kyllä se vaan näiden "kansansairauksien" osalta pienee huomattavasti, jos toinen vanhempi on kauempaa. Ja joitakin suomalaisia sairauksia ei edes esiinny muualla.

Minunkin veljelläni ollut sairaus on harvinainen Suomessa, lähinnä Tornionjokilaaksossa ja Ruotsin puolella.Mutta se on esim yleinen itäjuutalaisten keskuudessa. Sitä esiintyy myös erillisenä mutaationa Etelä-Koreassa. Eli alueilla jotka ovet olleet suhteellisen suljettuja, eri syistä.

yleinen tapa mennä naimisiin oman serkkunsa kanssa aiheuttaa erittäin suuren riskin saada perinnöllisiä tauteja, epämuodostumia, oppimishäiriöitä ja monia, monia muita ongelmia. Termi englanniksi on inbreeding depression eli sisäsiittoisuus.



Tämä on käytännössä paljon, paljon suurempi ongelma kuin riski saada suomalaiselle tautiperimälle tyypillinen perinnöllinen tauti jonka esiintyvyys on ehkä 3/100 000, joka on käytännössä olematon riski. Sisäsiittoisuus on lisäksi tahallaan otettu riski.



Oletettavasti lapsen saaminen sellaisen henkilön kanssa jonka suvussa on satoja vuosia menty naimisiin lähisukulaisen kanssa pitää sisällään omat ylimääräiset riskinsä, liittyen juuri puolison sisäsiittoisuuteen.



Such marriages are often highly stigmatized today in the West,[1] but marriages between first and second cousins nevertheless account for over 10% of marriages worldwide.[2] They are particularly common in the Middle East, where in some nations they account for over half of all marriages.



Sitten on vielä perinnöllisyystiede identifioinut sellaisenkin ongelman kuin outbreeding depression eli ulkosiittoisuus jossa kaksi täysin erilaisesta ympäristöstä tulevaa saa jälkikasvua joka ei oikein sopeudu kumpaankaan ympäristöön.

Juuri tuo sisäsiittoisuus on syynä suomalaiseen tautiperimään. Liian pieneltä alueelta liian pitkään.

läheisempi sukulaisuussuhde, sitä suuremmat riskit eikä Suomessa ole serkkuavioliitto-traditiota. Pelkästään samalta geografiselta alueelta naiminen ei ole sellainen riski kuin lähisukulaisen naiminen. Ongelmat ovat ihan eri luokkaa.



Lisäksi geneettiset erot itä-ja länsisuomalaisten välillä ovat suuret.



"Itä- ja länsisuomalaisten välinen geneettinen ero on eurooppalaisittain suuri, ja myös Suomen maakuntien välillä on selviä, maantieteellisiä etäisyyksiä mukailevia eroja."



Mikä on eurooppalaisen mittapuun mukaan sisäsiittoista, ei sitä välttämättä lainkaan ole globaalisti katsoen erilaisista traditioista johtuen.

juuri siitä aikoinaan tapahtuneesta sisäsiitoksesta. Siitähän periytyvät sairaudet usein ovat saaneet alkunsa.

kuuluu noin 40 vakavaa, harvinaista tautia, joiden kunkin taustalla on geenivirhe yhdessä geenissä. Kun tautia kantavien potilaiden sukuja on tutkittu, on useiden sukupolvien takaa, jopa 1600-luvulta asti, löytynyt sama esi-isä sairaan isän ja äidin suvuista. Monasti aivan toisilleen vieraat ja jo nykyisin eri puolilla maata asuvat sairaat ovat usein osoittautuneet samaan sukuun kuuluviksi, kun sukututkimuksessa on edetty riittävän kauan historiaan.

http://www.verkkoklinikka.fi/?id=0820598&page=1571403

läheisempi sukulaisuussuhde, sitä suuremmat riskit eikä Suomessa ole serkkuavioliitto-traditiota. Pelkästään samalta geografiselta alueelta naiminen ei ole sellainen riski kuin lähisukulaisen naiminen. Ongelmat ovat ihan eri luokkaa. Lisäksi geneettiset erot itä-ja länsisuomalaisten välillä ovat suuret. "Itä- ja länsisuomalaisten välinen geneettinen ero on eurooppalaisittain suuri, ja myös Suomen maakuntien välillä on selviä, maantieteellisiä etäisyyksiä mukailevia eroja." Mikä on eurooppalaisen mittapuun mukaan sisäsiittoista, ei sitä välttämättä lainkaan ole globaalisti katsoen erilaisista traditioista johtuen.

ihan laaketieteellisesti tunnettu ongelma ympari maailmaa, esim. Finnish type CNS jne. Olemme saaneet siita tuta, kun yhta lapsistamme on tutkittu muualla Euroopassa yliopistosairaalassa, ja aina kun kuulevat, etta olemme Suomesta, ruetaan miettimaan kaikkia noita suomalaiseen tautiperimaan kuuluvia sairauksia. Suomi, ja mm. Aamilaisten lahko Yhdysvalloissa (the Amish), seka Quebecin ranskankieliset, kuuluvat kaikki naihin pienen geneettisen pohjan omaaviin ja kauan eristyksessa muusta maailmasta (toki eristyskin on suhteellista) olleisiin yhteisoihin, joiden tautiperima on todellakin monessa mielessa uniikki.

70. suomalainen ja Acu-taudin geeniä joka 65. suomalainen. Muualla maailmassa nämä ovat hyvin harvinaisia sairauksia.

Ei se ole mikään yhden kansan sairaus.

maasta, jossa se on harvinainen. Tuo sairaus ei taatusti lisäänny kansojen sekoittuessa. Päinvastoin.