täh, Pekka Himasella ei ole yhtään referee-artikkelia (hs:n juttu)
Mutta ihan kivasti on poitsulle rahaa tulossa. Ja miten voi päästä professoriksi missään maassa ilman artikkeleita?
"Professorina ja filosofina esiintyvä Pekka Himanen ei ole julkaissut lainkaan vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita, kertoo pitkää journalismia julkaiseva Long play -verkkojulkaisu. Kansainvälisen politiikan professori Heikki Patomäki tarkisti Himasen akateemisia ansioita Long Playn pyynnöstä.
Web of science -tietokannasta Himasen nimellä löytyi vain yksi tulos. Sekään ei osoittautunut varsinaiseksi artikkeliksi, vaan Suomea koskevaksi tiivistelmäksi osana laajempaa kokonaisuutta.
Vertaisarvioidut artikkelit ovat tavallisesti tutkijoille tärkeitä, sillä niiden perusteella päätetään akateemisten virkojen täyttämisestä ja tutkimusapurahojen jakamisesta. Heikki Patomäki arvioi, että aktiivinen ammattitutkija tuottaa 15 vuodessa noin parikymmentä tällaista artikkelia.
Himanen esittelee itsensä professoriksi muun muassa omilla verkkosivuillaan. Long playn haastattelussa hän sanoo käyttävänsä suurimman osan ajastaan akateemiseen perustutkimukseen.
"Olen julkaissut näitä esimerkiksi Oxford University Pressillä. [– –] Nimenomaan olen siis hyvin akateemisesti julkaissut", Himanen sanoo.
Oxford University Press on julkaissut Suomen tietoyhteiskuntamalli -kirjan, jonka Himanen teki sosiologi Manuel Castellsin kanssa. Castells oli teoksessa päätekijänä.
Ote Kestävän kasvun malli -tutkimushankkeen hankesuunnitelmasta.
Pekka Himasen ja työryhmän hallitukselle tekemä tulevaisuusselvitys Sininen kirja julkaistiin viime marraskuussa.
Kirja on osa Sitran, Tekesin ja Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimushanketta, jonka hintalappu on 700 000 euroa. Myös Himasen oma Sofos-yhtiö on investoinut tutkimukseen hankesuunnitelman perusteella 100 000 euroa.
Rahoitus on jo aiemmin herättänyt arvostelua, koska hanketta ei kilpailutettu. Menettelyä on perusteltu muun muassa sillä, että hanke rahoitettiin yhteisrahoituksella.
Himasen johtamassa Kestävän kasvun malli -tutkimushankkeessa on mukana seitsemän professoria eri puolilta maailmaa. Hankkeen on määrä valmistua tänä vuonna.
Tutkimuksen hankesuunnitelman mukaan "hankkeella on erityisen kunnianhimoisena suomalais-kansainvälisenä yhteishankkeena yliopistollisia hankkeita vastaavan tason mittava hallinnollinen työ". Hankesuunnitelman mukaan on siksi perusteltua että se toteutetaan "koordinoidusti yhden vastuullisen osapuolen kautta".
Tekesin entinen pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara sanoo kuitenkin Long Playlle, että hanketta ei kilpailutettu, koska valtioneuvoston kanslia oli jo päätynyt sopimukseen Himasen yhtiön kanssa.
Myös Suomen Akatemian hallituksen puheenjohtaja Arto Mustajoki vihjaa Long Playn haastattelussa, että tutkimusrahoitus saneltiin valtioneuvoston kansliasta. Mustajoen mukaan rahoitushakemus ei olisi menestynyt akatemian normaalissa menettelyssä.
Pääsihteeri Pekka Lindroos valtioneuvoston kansliasta huomauttaa, että akateemisuus ei ollut tulevaisuusselonteon hankkeessa ensisijainen kriteeri.
"Se on arvioiva työ enemmänkin kuin tieteellinen julkaisu", Lindroos kertoo Helsingin Sanomille.
Lindroos oli mukana neuvotteluissa, joissa hankeen teettämisestä tehtiin muodollinen päätös.
Suomen Akatemian puheenjohtajan vihjailuita rahoitushakemuksen menettelyprosessista Lindroos ei halua kommentoida.
Lindroosin mukaan hankkeen tilaamiselle ilman kilpailutusta oli lainmukainen peruste. Hän myös muistuttaa, että Sininen kirja ei ole hankkeen loppuraportti, vaan eräänlainen välityö." (HS 22.2.2013)
Kommentit (25)
Web of science on joidenkin tieteenalojen osalta puutteellinen mutta Google scholar on myös ihmistieteiden osalta erittäin kattava. Haulla "Pekka Himanen" ei scholar haku tuota yhtään ainutta referoitua artikkelia. Noilla meriiteillä ei menestytä kilpailussa, joten Himasen ei kannata yrittääkään kilpailla vaan etsiä muita keinoja "tutkimuksensa" rahoittamiseksi.
[quote author="Vierailija" time="22.02.2013 klo 19:02"]
Ette ymmärrä johtamisesta yhtään mitään. Onneksi pääministeri Katainen ymmärtää ja tajuaa Pekka Himasen kansainvälisen ryhmän työn arvon. Himasen kirja on tilattu Suomen tulevaisuuden vision ja strategian hahmottamiseksi. Ei taida onnistua keneltä tahansa, vaikka arvostelijoita löytyy joka puolelta. Lisäksi 700 000 euron hinta laajasta konsulttityöstä on erittäin halpa. Jos vajaalla miljoonalla saa ainutlaatuisen vision joka auttaa hahmottamaan Suomen tulevaisuuden mahdollisuudet, niin silloin se kannattaa maksaa, etenkin kun sitä ei ole mahdollista saada muilta kuin tohtori Himaselta.
[/quote]
Toivon totisesti että tämän mielipiteen oli tarkoitus olla ironiaa. Vertailun vuoksi: 700.000 eurolla olisi saanut Helsingin yliopistolta esimerkiksi neljän pätevän nuoren post doc -tutkijan useamman vuoden yhteenlasketun, tuhansien tuntien työpanoksen. Tai sitten rahoitus olisi voitu antaa suoraan tutkimusapurahana jonkun oikeasti ansioituneen professorin vetämälle tutkimusryhmälle. Sen sijaan nämä nyt aktuaalisesti käytetyt rahat olisi yhtä hyvin voitu vetää vessasta alas, sen verran huttua on lopputulos. Ja todettakoon vielä, että myös minulla on enemmän kansainvälisiä vertaisarvioituja julkaisuja kuin Pekka Himasella.
HS:n Uutispöytä: "Himas-raportin tilaaminen verrattavissa vaalirahakohuun"
Valtioneuvoston kanslian tapa tilata filosofi Pekka Himaselta satojen tuhansien eurojen tutkimushanke ilman kilpailutusta on verrattavissa vaalirahakohuun, arvioi HS:n politiikan ja talouden toimituksen varaesimies Anna Karismo HS:n Uutispöytä-keskusteluohjelmassa.
Suomessa on vaalirahoituksen vuoksi keskusteltu vuosia päätöksenteon ja rahankäytön avoimuudesta. Tähän ilmapiiriin kilpailuttamatta jäänyt tutkimushanke sopii huonosti, Karismo arvioi.
En kyllä luottaisi siihen mitä vasurilehti HS kirjoittaa. Tähän olisi tarvittu kansainvälinen tutkijaryhmä Himasen sijaan. Laki ei edellytä kilpauttamista tällaisessa tapauksessa, mutta varmaan olisi ollut paikallaan miettiä myös muita vaihtoehtoja.
Himanen oli väitellessään Suomen nuorin tohtori ja piti tätä ennätystä hallussaan noin vuoden, ennen seuraavaa. (Joka taisi olla ja lienee edelleen kemisti Tuomas Lukka.)