Yhden ja kolmen lapsen isän ja äidin seurustelu
Onko täällä muita yhden ja kolmen lapsen seurustelevia äitejä ja isiä? Miten teillä sujuu seurustelu, onko ainoa lapsi täysin hemmoteltu ja tapahtuuko hänen vanhemmallaan kaikki lapsen määräämänä. Itse olen seurustellut yhden lapsen isän kanssa ja alan olla täysin valmis eroamaan. Mikään ei koskaan muutu, vaikka mies aina niin lupaa. Hänen lapsensa hereillä ollessa ei voi edes puhua puhelimessa ja lapsella on vapaa kasvatus, joten saa mm. valvoa mihin haluaa ja minun pitäisi sitten arki-iltaisinkin vain odottaa valvomassa miehen puheluita....En taida enää jaksaa tätä ja muutoksen odotusta. Enkä kyllä tällä kokemuksella enää ala seurustelemaan yhden lapsen isän kanssa, vaan joko lapsettoman miehen tai miehen, jolla häntään kaksi lasta.
Kommentit (99)
Ei muutu, kokemusta on moisesta ainoakisen eroisästä... Suosittelen eroa.
No omalla kokemuksella nuo ainoat lapset, erityisesti eroisien, ovat kyllä järjestään ihan hemmoteltuja ja rajatta kasvaneita, joissa kaikki pyörii vain prinsessan/prinssin ehdoilla,
Mikä ihmeen vika on siinä, että meillä yhden lapseen perheissä se ainoa lapsi todella on ensisijalla? Kun voimme niin elää aivan hyvin (riittää aikaa, energiaa ja rahaa) ja toiseksi emme kuitenkaan mitään Jeesusta (saati narsistista psykopaattia) kasvata. Annamme vain aikaamme ja huomiota lapsellemme. Itse elän ydinperheessä, jossa on yksi lapsi. Tuntuisi hullulta, jos eroperheessä ei jatkettaisi sitä samaa kasvatustapaa ja elämäntyyliä, mitä tehtiin jo ydinperheessä. Monilapsiset perheet eivät varmastikaan voi näin elää, mutta monille meille yksilapsisille lapsen huomioiminen on tosi tärkeää. Hän on meidän kallein aarteemme :)
No kyllä tuosta miehen prinsessasta on kyllä kasvamassa niin kauhea ja ylimielinen maailmaa pyörittävä narsisti kuin olla ja voi.
Ap
Seurusteletko Putous-Lavikaisen kanssa?
En seurustele, vaan kuulkaa vielä paljon pahemman! Miehen, jonka lapsi vetää herkkuja kaksin käsin aamusta iltaan joka päivä, sanoo mihin haluaa mikäkin päivä mennä, milloin menee nukkumaan, mitä syö, muiden lasten kanssa ei osaa olla ollenkaan (ekaluokkalaisenakin repii kaiken toisten käsistä (koska hän haluaa!), lyö tai puree jos ei saa haluamaansa, ei osaa mitään (siis kaatuilee esim. metsäpolulla koko ajan eikä pääse kiipeilytelineeseen), kun lapsen kanssa vaan istutaan huvipuistoissa, teattereissa yms. ja mässytetään herkkuja.
ap
Kuulostaa tuskallisen tutulta. Nykyään lähetän miehen lapsensa kanssa isovanhemmille viikonlopuksi, kun on isä-viikonloppu. En jaksa katsella omassa kodissani mitään murjottavaa pikkuprinsessaa, joka huudattaa lastenohjelmia, kiukuttelee ja vetää karkkia kaksin käsin ja yökkäilee tavalliselle ruualle.
Numero 10, no noin minäkin olen viime ajat toiminut eli olen sanonut miehelle, että vietän hänen lapsiviikonloput omassa kodissa omien lasteni kanssa. Mies kyllä jatkuvasti haluaisi, että oltaisiin lasten kanssakin viikonloput yhdessä, mutta minä en sitä enää jaksa enkä halua omien lasteni saavan vaikutteita hänen lapsestaan. Lapseni ovat myös aina kuoleman väsyneitä, jos olemme olleet yhdessä, koska hänen lapsensa ei anna lasteni nukkua ja lapsen pitää nukkua valo päällä ovet levällään jne. Mutta itse kaipaan enemmän eli haluaisin miehen, jonka kanssa voisi elää tiiviimmin yhdessä, jopa asua.
ap
No, nämä on näitä. Ap saattaa itse olla vaikka minkälainen tyranni. Mitä tarkoitat, ettei ole nukkumaanmenoaikoja? Eli kun tulee viikonloppuna, niin saa isän kanssa valvoa myöhempään? Taitaapi olla niin, että ap:ta ärsyttää, että mies laittaa tyttärensä hänen edelleen näissä tilanteissa.
Tilastojen mukaan ainoat lapset ovat hyvinvoivia ja menestyvät elämässään hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa tuskallisen tutulta. Nykyään lähetän miehen lapsensa kanssa isovanhemmille viikonlopuksi, kun on isä-viikonloppu. En jaksa katsella omassa kodissani mitään murjottavaa pikkuprinsessaa, joka huudattaa lastenohjelmia, kiukuttelee ja vetää karkkia kaksin käsin ja yökkäilee tavalliselle ruualle.
Itse lähden hoteliin tai tyttökaverille kyseisinä viikonloppuina, kun ei ole enää noita isovanhempia.
Jos ap mies on sen arvoinen, että haluat hänet elämässäsi pitää, ulkoista se lapsi! Lapsi kasvaa ja kohta sitä ei voi isä kiinnostaa vähempään niin lapsesta pääsee.
Kyllä näissä haiskahtaa todella paljon se, että isän uusi puoliso ei vain kestä ylipäätään sitä uutta lasta. Tosi sääli, että monet aikuiset ovat niin kyvyttömiä, etteivät saa kapinoivaa lasta kuriin. Eihän se lapsi moitteilla ja vihalla muutu, vaan luomalla hyvän suhteen, antamalla aikaa ja tilaa. Aikuinen, joka sanoo, että alle 15v. lapsi on "pilalla" tai yltiöhemmoteltu, ei oikein aikuiselta vaikuta.. Aikuisen tehtävä on nimenomaan kasvattaa sitä lasta hyvällä. Ei pahalla, toista lytäten ja isän+lapsen suhdetta hankaloittaen.
Tytöllä ei ole nukkumaanmenoaikoja koskaan, mene arkenakin nukkumaan koska huvittaa, nukkuu päivällä jos huvittaa ja saattaa sitten herättää koko talon esim. viideltä yöllä. Mutta varmasti tulee tosi menestyjä, kun ei ole minkäänlaisia sosiaalisia taitojakaan, puhumattakaan muista ikäistensä taidoista. Jokainen kavereistani joka on lapsen tavannut, on ällistyneenä kauhistellut millaiseksi mies on voinut antaa lapsensa kasvaa...
ap
Vierailija kirjoitti:
Numero 10, no noin minäkin olen viime ajat toiminut eli olen sanonut miehelle, että vietän hänen lapsiviikonloput omassa kodissa omien lasteni kanssa. Mies kyllä jatkuvasti haluaisi, että oltaisiin lasten kanssakin viikonloput yhdessä, mutta minä en sitä enää jaksa enkä halua omien lasteni saavan vaikutteita hänen lapsestaan. Lapseni ovat myös aina kuoleman väsyneitä, jos olemme olleet yhdessä, koska hänen lapsensa ei anna lasteni nukkua ja lapsen pitää nukkua valo päällä ovet levällään jne. Mutta itse kaipaan enemmän eli haluaisin miehen, jonka kanssa voisi elää tiiviimmin yhdessä, jopa asua.
ap
Tuo on varmaan hyvä järjestely. Ei ihme, että lapsi on kiintynyt isään jne, jos yhtäkkiä vieras nainen raijaa jonkin lapsilauman sinne. Miksi edes omat lapsesi raahaat sinne? Kuulostaa lapsille epäreilulta reissuelämältä. Niin se vain on, että ku lapsia on mukana suhteessa, eivät asiat aina mene kuten aikuinen haluaa. Siitä et voi miehen lasta syyllistää.
Eroa, tietysti. Kuka tuollaista hulluutta elämäänsä haluaa. Suurin osa uusperheistä menee pieleen siksi, että mies on nössö, joka ei osaa laittaa rajoja ja ottaa huomioon uutta puolisoaan ja puhaltaa yhteen hiileen. Tai siksi, että se miehen ex on raivohullu (av-)mamma, joka kontrolloi ja määrää ja lasten kautta kiusaa ja kiristää miestä. ja yleensä tämäkin mies on aika nössö, ei hän muuten olisi koskaan ryhtynyt lisääntymäänkään minkään pirttihirmun kanssa. Joten. Uusperheen onnistumisen edellytys on selkärankainen mies, joka kaikessa laittaa uuden puolison ja yhteisen perheen etusijalle, osaa kasvattaa lapsiaan ja laittaa exälle rajat. No, joskus tietysti voi olla niinkin että ex on jo lähtökohtaisesti fiksu ihminen, joka kunnioittaa miehen uutta perhettä. Sehän se olisi lastenkin paras. Mutta lasten paras ei ole kovin suosittu toimintamalli eron jälkeen.
Minkä hiton takia sen miehen pitäisikään joka arki-ilta soittaa tai viettää aikaa sinun kanssasi? Isä viikko tai isä viikonloppu on isän lapsen välistä aikaa ja sinä keskityt silloin itseäsi kehittäviin asioihin ja annat heille tilaa, vai mitä? Sinun ei ole mikään pakko olla tuon lapsen kanssa missään tekemisissä, jos hän ei sinulle kelpaa ja ole sinun arvoisesi.
Ongelma on, että lapsi asuu vanhemmillaan vuoroviikoin eli on isällään joka toisen koko viikon. Näin olen siis viime ajat jo yrittänyt toimia, että ulkoistan lapsen ja näen miestä vain joka toinen viikko. Mutta pidemmän päälle tämä ei oikein tunnu toimivalta, vaan haluaisin enemmän.
ap
Näinhän se aina menee. Oma kolmen lapsen lauma on siisti ja hiljainen eikä syökään paljon mitään, mutta se poikaystävän yksi lapsi on liikaa.
No henk.koht. en ainakaan alkaisi tuollaisen kurittoman ipanan tahtiin tanssimaan!