Miksei rikkaat halua olla yhtäviä köyhien kanssa?
Olen siis ns köyhä. Eli kaikkien pakollisten kulujen jälkeen käteen jää 50-200e riippuen kuusta ja veden/sähkön kulutuksesta.
Jo kolme kertaa minulle on käynyt niin, että olen ystävystynyt toisen naisen kanssa ja meillä on ollut mukavaa. Aina kun tulee puheeksi raha asiat niin nämä ystäcät ovat kaikonneet.
Eli siis. Ystävä nro 1) tutustuttiin lasten harrastuksen kautta, köytiin kahvilla ja oli mukavaa. Tuli sitten puheeksi asuminen ja asuttiin aika lähekkäin, kun sitten vielö tarkensin että se on se kerrostalo siellä omakotialueen laidalla niin naisen silmistä näki että hän jätkyttyi. Ei enää halunnut kahville, juttelee kyllä jos poikien harrastuksissa nähdään mutta ei muuta.
Nro2)
Yhteisen tuttavan kautta tutustuttiin. Kahviteltiin ja vietettin aikaa yhdessä pari viikkoa. Pyysi meitä mukaansa kylpylään, kun kaverinsa ei päässyt. Kysyin paljonko maksaisi niin hinta oli reilu 100e yhdeltä yöltä. Ei ollut varaa ja sen kerroinkin. Nähtiin vielä kerran, mutta ei ole sen jälkeen halunnut nähdä.
Nro3
Lasten harrastuksen kautta tämäkin. Lapsellaan merkkivaatteet ja kaikki tavarat uusia, meillä mennään aikalailla kirppari vaatteilla ja käytetyillä jutuilla. Tuli puheeksi lasten vaatteet ja kun kerroin ostavani ison osan kirpparilta, järkyttyi hön hirveästi. Kerroin ettei ole varaa laittaa 50e housuihin, jotka ovat puolen vuoden päästä jo pienet. Ei olla kavereita enää.
Eli miksei voi olla kavereita vaikka on wri rahatilanne? Miksi huonompituloiset pelottavat?
Kommentit (84)
Oikeasti on laittaneet välit poikki jostain muusta syystä, sinä vain kuvittelet että johtuu raha-asioista.
Köyhillä tuttaa olemaan kaikenlaisia ongelmia, joista osa on köyhyyden syy, osa seuraus.
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti on laittaneet välit poikki jostain muusta syystä, sinä vain kuvittelet että johtuu raha-asioista.
Mutta joka kerta aina sen jälkeen, kun rahat on tulleet syystö tai toisesta esiin, on ystävyys lopahtanut. Oltiin olru nro 2 kanssa reilu 2kk jo kavereita kun en enää kelvannut ja nro 3 yli puoli vuotta.
Minulla on muitakin ystäviä, että ei näiden menetys ollut kamalaa, mutta jotenkin mietin miksi se rahan määrä vaikuttaa ystävyyteen
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti on laittaneet välit poikki jostain muusta syystä, sinä vain kuvittelet että johtuu raha-asioista.
Mutta joka kerta aina sen jälkeen, kun rahat on tulleet syystö tai toisesta esiin, on ystävyys lopahtanut. Oltiin olru nro 2 kanssa reilu 2kk jo kavereita kun en enää kelvannut ja nro 3 yli puoli vuotta.
Minulla on muitakin ystäviä, että ei näiden menetys ollut kamalaa, mutta jotenkin mietin miksi se rahan määrä vaikuttaa ystävyyteen
Ap
Koska se vaikuttaa kaikkeen siihen, mitä voitte yhdessä tehdä. Aina pitää tekemiset valita siten, että sinullakin olisi siihen varaa. Toinen voi tuntea olonsa epämukavaksi ja jopa noloksi, jos ehdottaa jotain yhteistä tekemistä ja sitten selviääkin, ettei sulla ole varaa. Vaikka asia olisi sinulle itsellesi ihan ok, voi se ehdottajasta tuntua kiusalliselta ja hän kokee olleensa epäkohtelias.
Ne ruinaa rahaa. "sä varmaan tarjoot taas hehe! Mul ei just nyt oo kyl yhtään.. Hei ostaks samalla mulle.."
Naiset ovat niin pinnallisia. Raha ja status omn kaikki kaikessa.
Rahasta ei pidä keskustella kavereiden kanssa ylipäätään.
En ole kiinnostunut toisten taloudellisesta tilanteesta, enkä ehdottomasti jaksa tai halua keskustella omasta rahankäytöstäni. Missään nimessä en halua tulla hyväksikäytetyksi.
Jonkun sämpylän tai aterian tarjoaminen tutun lapselle retkellä on tietysti ihan ok, mutta monen päivän ilmaisen ylityön tekeminen tutulle tai vippailu alkaa ärsyttää.
On siksi ehkä käytännössä helpompaa olla samassa tilanteessa elävien kanssa.
Mutta kyllä tuttavapiiriini kuuluu ihan kaikenlaisia ihmisiä, todella rikkaita ja köyhiä yksinhuoltajia.
Jos on kovalla työllä itselleen hankkinut omaisuutta tai elintasoa, ei sitä jaksa koko ajan yrittää piilotella tai selitellä.
Ostan just niin kalliita asioita kun huvittaa. En ehdi käyttää aikaani kirpputoreihin enkä halua vapaa-ajallani juosta niissä.
Ja lomalla tai vapaa-ajalla haluan mukavuutta ja hyvät yöunet, maksoi mitä maksoi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti on laittaneet välit poikki jostain muusta syystä, sinä vain kuvittelet että johtuu raha-asioista.
Mutta joka kerta aina sen jälkeen, kun rahat on tulleet syystö tai toisesta esiin, on ystävyys lopahtanut. Oltiin olru nro 2 kanssa reilu 2kk jo kavereita kun en enää kelvannut ja nro 3 yli puoli vuotta.
Minulla on muitakin ystäviä, että ei näiden menetys ollut kamalaa, mutta jotenkin mietin miksi se rahan määrä vaikuttaa ystävyyteen
Ap
Koska se vaikuttaa kaikkeen siihen, mitä voitte yhdessä tehdä. Aina pitää tekemiset valita siten, että sinullakin olisi siihen varaa. Toinen voi tuntea olonsa epämukavaksi ja jopa noloksi, jos ehdottaa jotain yhteistä tekemistä ja sitten selviääkin, ettei sulla ole varaa. Vaikka asia olisi sinulle itsellesi ihan ok, voi se ehdottajasta tuntua kiusalliselta ja hän kokee olleensa epäkohtelias.
No miksi yksi kaveri ei voi olla sellainen, jonka kanssa käydään vain kahvilla ja kävelyllä? Kai rikkailla muitakin kavereita on. Onhan ap:llakin, joten ei hän halua kaikkea vapaa-aikaansa yhden rikkaan seurana olla.
En koskaan puhu raha-asioista ystävieni kanssa, en rikkaiden enkä köyhien.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti on laittaneet välit poikki jostain muusta syystä, sinä vain kuvittelet että johtuu raha-asioista.
Mutta joka kerta aina sen jälkeen, kun rahat on tulleet syystö tai toisesta esiin, on ystävyys lopahtanut. Oltiin olru nro 2 kanssa reilu 2kk jo kavereita kun en enää kelvannut ja nro 3 yli puoli vuotta.
Minulla on muitakin ystäviä, että ei näiden menetys ollut kamalaa, mutta jotenkin mietin miksi se rahan määrä vaikuttaa ystävyyteen
Ap
Koska se vaikuttaa kaikkeen siihen, mitä voitte yhdessä tehdä. Aina pitää tekemiset valita siten, että sinullakin olisi siihen varaa. Toinen voi tuntea olonsa epämukavaksi ja jopa noloksi, jos ehdottaa jotain yhteistä tekemistä ja sitten selviääkin, ettei sulla ole varaa. Vaikka asia olisi sinulle itsellesi ihan ok, voi se ehdottajasta tuntua kiusalliselta ja hän kokee olleensa epäkohtelias.
No miksi yksi kaveri ei voi olla sellainen, jonka kanssa käydään vain kahvilla ja kävelyllä? Kai rikkailla muitakin kavereita on. Onhan ap:llakin, joten ei hän halua kaikkea vapaa-aikaansa yhden rikkaan seurana olla.
Miksi pitäisi olla yksi sellainen kaveri, jonka kanssa käydään vain kahvilla ja kävelyllä? Kahvilla ja kävelyllähän voi käydä myös niiden kanssa, joilla on varaa muuhunkin.
Ei kannata vaan puhua raha-asioista. Mulla on eräs ystävä joka yrittää urkkia raha-asioita. Todella tympeää. Lisäksi hirveän katkera omasta köyhyydestään vaikka hänen kohdallaan se on selvästi onaakin syytä.
Vierailija kirjoitti:
En koskaan puhu raha-asioista ystävieni kanssa, en rikkaiden enkä köyhien.
Kaikki siis omissa kuplissaan? Eikö olisi parempi tutustua toisenlaisiinkin elämiin kuin oma. Lisäksi rikkaiden elämästä köyhät voisivat ottaa oppia. Ei ole mikään häpeä olla köyhä eikä rikastumisen tarvitse olla itsetarkoitus sen enempää kuin että tulee toimeen omillaan. Ideologisista syistä jumittaminen köyhyydessä on typerää ja muiden (veroja maksavien) hyväksikäyttöä. Samoin tuilla elävä on köyhä, samankokoisilla ja jopa pienemmillä ansio- ja pääomatuloilla elävä ei ole sitä.
Mulle tulee mieleen, että eivät enää kehtaa käyttää rahaa nähtesi, koska heille tulee painetta, että pitäisi tarjota omasta hyvästään. Mutta koska eivät voi lähteä tarjoamaan, eihän he ole sinusta vastuussa, niin syntyy ikävä tunne, kun kuitenkin kokee, että pitäisi. Miettivät, että ehkä pidät heitä ahneina (kuten minusta rivien välistä kuulostaakin. Syytit heitä että hieno okt ja väitit, että sait heiltä sanatonta paheksuntaa että asut kerrostalossa), eivätkä halua miettiä, syytätkö todella, vai tuntuuko heistä vain siltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En koskaan puhu raha-asioista ystävieni kanssa, en rikkaiden enkä köyhien.
Kaikki siis omissa kuplissaan? Eikö olisi parempi tutustua toisenlaisiinkin elämiin kuin oma. Lisäksi rikkaiden elämästä köyhät voisivat ottaa oppia. Ei ole mikään häpeä olla köyhä eikä rikastumisen tarvitse olla itsetarkoitus sen enempää kuin että tulee toimeen omillaan. Ideologisista syistä jumittaminen köyhyydessä on typerää ja muiden (veroja maksavien) hyväksikäyttöä. Samoin tuilla elävä on köyhä, samankokoisilla ja jopa pienemmillä ansio- ja pääomatuloilla elävä ei ole sitä.
Eli hyötysuhde, jossa rikkaan pitäisi opettaa köyhää vaurastumaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti on laittaneet välit poikki jostain muusta syystä, sinä vain kuvittelet että johtuu raha-asioista.
Mutta joka kerta aina sen jälkeen, kun rahat on tulleet syystö tai toisesta esiin, on ystävyys lopahtanut. Oltiin olru nro 2 kanssa reilu 2kk jo kavereita kun en enää kelvannut ja nro 3 yli puoli vuotta.
Minulla on muitakin ystäviä, että ei näiden menetys ollut kamalaa, mutta jotenkin mietin miksi se rahan määrä vaikuttaa ystävyyteen
Ap
Koska se vaikuttaa kaikkeen siihen, mitä voitte yhdessä tehdä. Aina pitää tekemiset valita siten, että sinullakin olisi siihen varaa. Toinen voi tuntea olonsa epämukavaksi ja jopa noloksi, jos ehdottaa jotain yhteistä tekemistä ja sitten selviääkin, ettei sulla ole varaa. Vaikka asia olisi sinulle itsellesi ihan ok, voi se ehdottajasta tuntua kiusalliselta ja hän kokee olleensa epäkohtelias.
No miksi yksi kaveri ei voi olla sellainen, jonka kanssa käydään vain kahvilla ja kävelyllä? Kai rikkailla muitakin kavereita on. Onhan ap:llakin, joten ei hän halua kaikkea vapaa-aikaansa yhden rikkaan seurana olla.
Aloittajan rahatilanteessa en tuhlaisi vähiä rahojani edes kahvilassa käymiseen enkä oikeasti kehtaisi edes ehdottaa hänelle kahvilaan lähtemistä kuin korkeitaan lapsilisäpäivänä. Jos silloinkaan. Aloite kahvilaan lähtemisestä pitäisi siis aina tulla aloittajalta, koska en voisi tietää, milloin hänellä on siihen varaa ja milloin ei.
Lisäksi tavastasi kertoa ostavasti kirpputorilta ei tullut mieleen tasavertainen kokemusten jako siitä, mistä kukakin ostaa mitä, vaan tuputus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En koskaan puhu raha-asioista ystävieni kanssa, en rikkaiden enkä köyhien.
Kaikki siis omissa kuplissaan? Eikö olisi parempi tutustua toisenlaisiinkin elämiin kuin oma. Lisäksi rikkaiden elämästä köyhät voisivat ottaa oppia. Ei ole mikään häpeä olla köyhä eikä rikastumisen tarvitse olla itsetarkoitus sen enempää kuin että tulee toimeen omillaan. Ideologisista syistä jumittaminen köyhyydessä on typerää ja muiden (veroja maksavien) hyväksikäyttöä. Samoin tuilla elävä on köyhä, samankokoisilla ja jopa pienemmillä ansio- ja pääomatuloilla elävä ei ole sitä.
Millä tavalla ottaa oppia? Ei rikkaan kävely poikkea köyhän kävelystä. Jos rikas tilaa kahvilassa latten, köyhän ei todellakaan kannata ottaa siitä oppia vaan juoda kahvinsa kotona. Rikkaat eivät yleensä puhu rahasta kuin korkeintaan toistensa kanssa esim keskustellessaan sijoittamisesta. Köyhän kanssa sijoittamisesta puhuminen tuntuisi omalla varallisuudellaan leveilyltä.
Vierailija kirjoitti:
Mulle tulee mieleen, että eivät enää kehtaa käyttää rahaa nähtesi, koska heille tulee painetta, että pitäisi tarjota omasta hyvästään. Mutta koska eivät voi lähteä tarjoamaan, eihän he ole sinusta vastuussa, niin syntyy ikävä tunne, kun kuitenkin kokee, että pitäisi. Miettivät, että ehkä pidät heitä ahneina (kuten minusta rivien välistä kuulostaakin. Syytit heitä että hieno okt ja väitit, että sait heiltä sanatonta paheksuntaa että asut kerrostalossa), eivätkä halua miettiä, syytätkö todella, vai tuntuuko heistä vain siltä.
Tämä. Lisäksi rikkaan pitää aina varoa sanojaan, koska hänen oman elämänsä ihan arkipäiväisistäkin asioista kertominen voi köyhän mielestä olla leveilemistä.
Varakkaampi pelkää huonompituloisen ryhtyvän pummimaan pikkuhiljaa. Toisen vähävaraisuus ei ole ongelma mutta pummiminen on ärsyttävää!