Lue keskustelun säännöt.
Mua on mitätöity lapsena (äiti) ja nyt harrastan mieheni mitätöintiä
06.12.2016 |
koska se ei ansaitse enempää. Koska se on kivaa. Mies ei suostu mitätöitymään, sen takia jatkankin, koska miksi hänellä on oikeus kokea itsensä arvokkaaksi ja mulla ei?
Kommentit (131)
Vierailija kirjoitti:
Mun on myös mitätöity lapsena mutten tunne tarvetta mitätöidä miestäni, joka on ihana, fiksu, ymmärtäväinen ja luotettava. Pystyn myös sujuvasti siivoamaan nämä 100m2 vähän yli tunnissa sekä tekemään muutkin kotityöt. Mun ja ap:n ero on se että olen työstänyt lapsuuteni traumat enkä tunne tarvetta kostaa niitä viattomille ihmisille.Ap ei edes halua työstää niitä koska sen psyyke ei kestäisi moista.
Eli sä alat sitten mitätöidä mua, että varmana ei ole mua mitätöity, kun säkin selvisit? Huomaatko? Sä just mitätöit minua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toi on niin last season...
Menneisyyden tietoinen käsittely ja terve käyttäytyminen ihmissuhteissa on nyt SE juttu.
Ei taida sulla rohkeus riittää?Mikä on last season? Terve käyttäytyminen jos se on vain teatteria? Mitä se auttaisi? Totta kai rohkeus riittää. Jos tää nyt siitä jäisi kiinni en anna itselleni anteeksi. Sillä paraneminen ei voi koskaan olla niin kauheaa kuin se tunne milloin minua kohdltiin väärin oli.
Sä et halua parantua koska sitten sulla ei ois enää syytä elää. Sun syysi elää on tuo uhriutuminen ja sillä varjolla läheistesi henkinen pahoinpitely. Jos oikeasti parantuisit tippuisit tyhjän päälle koska sun sisällä ei vihan poistumisen jälkeen ole mitään koska tuo viha on sun elämä.
Ja lopulta miehesi lähtee kun kyllästyy, jes.
Noh, saatpahan siitäkin sitten syyn rypeä itsesäälissä.
Booooooring....
Minä lähtisin lätkimään. En sietäisi tommosta ämmää.
Vierailija kirjoitti:
Mun on myös mitätöity lapsena mutten tunne tarvetta mitätöidä miestäni, joka on ihana, fiksu, ymmärtäväinen ja luotettava. Pystyn myös sujuvasti siivoamaan nämä 100m2 vähän yli tunnissa sekä tekemään muutkin kotityöt. Mun ja ap:n ero on se että olen työstänyt lapsuuteni traumat enkä tunne tarvetta kostaa niitä viattomille ihmisille.Ap ei edes halua työstää niitä koska sen psyyke ei kestäisi moista.
Minä en voi siivota, koska se muistuttaisi minua vain siitä, että yritän kelvata äidille. Ja mä en enää osta kenenkään hyväksyntää. Sen takia en siivoa. Ellen halua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Avauksestasi päätellen äitisi kohteli sinua ihan oikein. Sinähän olet mitätön :-)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun on myös mitätöity lapsena mutten tunne tarvetta mitätöidä miestäni, joka on ihana, fiksu, ymmärtäväinen ja luotettava. Pystyn myös sujuvasti siivoamaan nämä 100m2 vähän yli tunnissa sekä tekemään muutkin kotityöt. Mun ja ap:n ero on se että olen työstänyt lapsuuteni traumat enkä tunne tarvetta kostaa niitä viattomille ihmisille.Ap ei edes halua työstää niitä koska sen psyyke ei kestäisi moista.
Eli sä alat sitten mitätöidä mua, että varmana ei ole mua mitätöity, kun säkin selvisit? Huomaatko? Sä just mitätöit minua.
Mä olen sun ruikutuksiasi lukenut sen verran kauan että olen tajunnut kaiken olevan vain huomionkipeyttä vailla todellista pyrkimystä eteenpäin. Sori vaan. Sulle kelpaa ihan kaikenlainen huomio. Erona meissä on myös se että sulla on p-häiriö, mulla ei. Tsemppiä elämääsi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toi on niin last season...
Menneisyyden tietoinen käsittely ja terve käyttäytyminen ihmissuhteissa on nyt SE juttu.
Ei taida sulla rohkeus riittää?Mikä on last season? Terve käyttäytyminen jos se on vain teatteria? Mitä se auttaisi? Totta kai rohkeus riittää. Jos tää nyt siitä jäisi kiinni en anna itselleni anteeksi. Sillä paraneminen ei voi koskaan olla niin kauheaa kuin se tunne milloin minua kohdltiin väärin oli.
Sä et halua parantua koska sitten sulla ei ois enää syytä elää. Sun syysi elää on tuo uhriutuminen ja sillä varjolla läheistesi henkinen pahoinpitely. Jos oikeasti parantuisit tippuisit tyhjän päälle koska sun sisällä ei vihan poistumisen jälkeen ole mitään koska tuo viha on sun elämä.
Ei pidä paikkaansa van palaisin siihen elämään, joka minulla oli ennen kuin mitätöinti alkoi haitata elämässäni kuin laahusankkuri. Olin iloinen, itsevarma ja hauska. Mutta en tiedä mihin se itsevarmuus perustui kun se hävisi kuin tuhka tuuleen muiden (tai pikemminkin yhden ystävän tai jota luulin sellaiseksi) arvostellessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kerta äitisi mitätöi niin eise tarkoita sun pitää perinnetä jatkaa miestäsi kohtaan.
Vai tuntuiko susta mitätöinti aivan ihanalta?Otin sen niin, että KAIKKIA kohdellaan siten, että sen on pakko olla niin. Vähän niin kuin sanotaan kiitos jos saadaan jotain.
Kerta otit että kaikki kohdellaan mitättömästi, niin oletko koskaan ajatellut onko se tapa, jonka äitisi opetti ja lapsena tunsit silloin mitä......? Aikuisena mitötätöit miestäsi mitä tunnet?
Sun pitäisi käydä nämä lapsuuden kokemukset itseksesi koska huomaan että et siitä kovin paljoo nauti...
Kohta puoliin miestäsi ärsyttää sun mitätöintisi ja lähtee...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja lopulta miehesi lähtee kun kyllästyy, jes.
Noh, saatpahan siitäkin sitten syyn rypeä itsesäälissä.
Ei se "kyllästy" koska sen elämä ei koostu minusta 100%.
Miten voi ottaa vain itselleen oikeuden olla tahallaan ilkeä? Tai kokea olevansa ainoa maailmassa jolla on ollut vaikeaa tai jonka tunteilla on väliä?
Ei edes omien lasten kaltoinkohtelu saa kokemaan syyllisyyttä.
Miten joku voi olla noin kammottava
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun on myös mitätöity lapsena mutten tunne tarvetta mitätöidä miestäni, joka on ihana, fiksu, ymmärtäväinen ja luotettava. Pystyn myös sujuvasti siivoamaan nämä 100m2 vähän yli tunnissa sekä tekemään muutkin kotityöt. Mun ja ap:n ero on se että olen työstänyt lapsuuteni traumat enkä tunne tarvetta kostaa niitä viattomille ihmisille.Ap ei edes halua työstää niitä koska sen psyyke ei kestäisi moista.
Eli sä alat sitten mitätöidä mua, että varmana ei ole mua mitätöity, kun säkin selvisit? Huomaatko? Sä just mitätöit minua.
Mä olen sun ruikutuksiasi lukenut sen verran kauan että olen tajunnut kaiken olevan vain huomionkipeyttä vailla todellista pyrkimystä eteenpäin. Sori vaan. Sulle kelpaa ihan kaikenlainen huomio. Erona meissä on myös se että sulla on p-häiriö, mulla ei. Tsemppiä elämääsi!
Eli väistät itse katsomasta peiliin itseäsi siitä, että sinä juuri mitätöit toista ihmistä. Keitähän muita ihmisiä sinä mitätöit? Luvan kanssa? Itse sen luvan itsellesi luvaten? Vailla mitään oikeutta mitätöidä ketään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun on myös mitätöity lapsena mutten tunne tarvetta mitätöidä miestäni, joka on ihana, fiksu, ymmärtäväinen ja luotettava. Pystyn myös sujuvasti siivoamaan nämä 100m2 vähän yli tunnissa sekä tekemään muutkin kotityöt. Mun ja ap:n ero on se että olen työstänyt lapsuuteni traumat enkä tunne tarvetta kostaa niitä viattomille ihmisille.Ap ei edes halua työstää niitä koska sen psyyke ei kestäisi moista.
Minä en voi siivota, koska se muistuttaisi minua vain siitä, että yritän kelvata äidille. Ja mä en enää osta kenenkään hyväksyntää. Sen takia en siivoa. Ellen halua.
Ja siksi en voi myöskään hoitaa lapsiani. Siksi ammun itseäni jalkaan. Ja kyllä niitä sitten harmittaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli samaistut mielesi sisältöön.
Niinhän suurin osa ihmisistä tekee, ei mitään uutta auringon alla.
Vierailija kirjoitti:
Miten voi ottaa vain itselleen oikeuden olla tahallaan ilkeä? Tai kokea olevansa ainoa maailmassa jolla on ollut vaikeaa tai jonka tunteilla on väliä?
Ei edes omien lasten kaltoinkohtelu saa kokemaan syyllisyyttä.
Miten joku voi olla noin kammottava
Oisko vaikka siksi, että nämä tiedostamattaan mitätöijät eivät edes myönnä sitä? Miksi minä en sitten saisi? Ja aionkin päästä tavasta eroon heti, kun mahdollista. Noi ei pääse, koska tiedostaminen on nolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kerta äitisi mitätöi niin eise tarkoita sun pitää perinnetä jatkaa miestäsi kohtaan.
Vai tuntuiko susta mitätöinti aivan ihanalta?Otin sen niin, että KAIKKIA kohdellaan siten, että sen on pakko olla niin. Vähän niin kuin sanotaan kiitos jos saadaan jotain.
Kerta otit että kaikki kohdellaan mitättömästi, niin oletko koskaan ajatellut onko se tapa, jonka äitisi opetti ja lapsena tunsit silloin mitä......? Aikuisena mitötätöit miestäsi mitä tunnet?
Sun pitäisi käydä nämä lapsuuden kokemukset itseksesi koska huomaan että et siitä kovin paljoo nauti...
Kohta puoliin miestäsi ärsyttää sun mitätöintisi ja lähtee...
Niin kyllä se oli tapa, jonka äitini opetti, enkä osannut pitää sitä mitenkään sen pahempana, kuin että läksyt on ikäviä ja velvollisuudet täytyy hoitaa. Niin omia lapsia mitätöidään. Vasta rakkaus on alkanut opettaa minulle, että se on väärin. Jos rakastaa, ei halua mitätöidä. Mutta on hankalaa edes rakastaa, jos on mitätöity kovasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja lopulta miehesi lähtee kun kyllästyy, jes.
Noh, saatpahan siitäkin sitten syyn rypeä itsesäälissä.
Ei se "kyllästy" koska sen elämä ei koostu minusta 100%.
Ei mun kirjoituksena ollut tarkoitus siihen pitäisi takertuu vaa avata silmät, mutta okei jos tunnet oman miehesi paremmin kuin minä tai muut
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten voi ottaa vain itselleen oikeuden olla tahallaan ilkeä? Tai kokea olevansa ainoa maailmassa jolla on ollut vaikeaa tai jonka tunteilla on väliä?
Ei edes omien lasten kaltoinkohtelu saa kokemaan syyllisyyttä.
Miten joku voi olla noin kammottavaOisko vaikka siksi, että nämä tiedostamattaan mitätöijät eivät edes myönnä sitä? Miksi minä en sitten saisi? Ja aionkin päästä tavasta eroon heti, kun mahdollista. Noi ei pääse, koska tiedostaminen on nolla.
Onko yhtä paha potkaista vahingossa vai vakaasti harkiten?
Sinä olet harkitusti ilkeä kaikille. Sille ei löydy mitään oikeutusta
Miksi keskustelet täällä itseksesi? Viestiä vaan pukkaan aamutuimaan, vaikka kukaan ei sinulle vastaa.
Mikä näistä osuu lähimmäs?
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00…