Miksi koliikkivauvat ovat säilyneet evoluutiossa?
Olen usein ihmetellyt, miten voi olla olemassa niin paljon koliikkivauvoja. Luulisi, että ajan mittaan olisivat evoluutiossa jääneet pois. (Vanhemmilta olisi vuosisadat ja tuhannet mennyt suurperheessä hermo. Jätetty jonnekin verannalle huutamaan ja kohdeltu kaltoin.)
Tietysti vauvan on huidettava, jotta saa hoivaa, mutta nuo jatkuvasti huutavat ovat varmaan olleet ennnen muinoin nykyistäkin ongelmallisempia hoitaa, kun on niitä muitakin lapsia.)
Kommentit (42)
Luin jostain, että koliikki-itku on nimenomaan säilynyt evoluutiossa siksi, että itkevä ja vaativa vauva on saanut paremmin tarpeensa tyydytetyksi, kuin hiljainen. Koliikkivauvat ovat siis olleet vaativien olojen selviytyjiä. Liekö totta, mutta ainakin ajatus lohdutti minua omaa koliikkivauvaa hyssytellessä.
Kyllä se koliikki on ainakin jossain määrin periytyvää. Ainakin tuossa linkissä oli päteviä lähteitä.
Vierailija kirjoitti:
Luin jostain, että koliikki-itku on nimenomaan säilynyt evoluutiossa siksi, että itkevä ja vaativa vauva on saanut paremmin tarpeensa tyydytetyksi, kuin hiljainen. Koliikkivauvat ovat siis olleet vaativien olojen selviytyjiä. Liekö totta, mutta ainakin ajatus lohdutti minua omaa koliikkivauvaa hyssytellessä.
Teillä on vaativat olot.
Juuri luin evoluutiopsykologian kirjasta, että eräässä kriisialueella (sota) tehdyssä tutkimuksessa huomattiin, että 4-5 kk ikäisten vauvojen kahdesta ryhmästä koliikkivauvoista kuoli 2/10 vauvaa kun ns. helppojen vauvojen ryhmässä tilanne oli päin vastoin eli henkiin jäi 2/10 vauvaa.
Vierailija kirjoitti:
Mieheni tädillä oli koliikki. Vanhemmat eivät vissiin sitä jaksaneet. Tädin kasvattivat isovanhemmat viisivuotiaaksi. Pikkusisaruksensa kasvattivat itse. Sillä ei ollut koliikkia. Isänsä rakasti tätä pikkusisarusta enemmän ja äitinsä molempia yhtä paljon.
Eihän koliikki nyt viisivuotiaaksi kestä. Muutaman kuukauden kestää. Muutakin mahtanut olla siinä takana jos isovanhemmat viisivuotiaaksi kasvattaa.
No kyllä mua on ihmetyttänyt ihan sä.a juttu. Että luulisi, että tauotta infernaalista kiduttavaa rääkyä tuottavat vauvat kohtaavat satakertaisesti väkivaltaa hoitajiensa toimesta: ravistelua, heitteillejättöä, parvekkeilta heittämisiä, hukuttamisia - ihan mitä vaan, millä saa sen melun loppumaan. Ymmärrän kyllä, että tarpeensa ei-vittumaisella tavalla eli kohtuullisella melutasolla ilmaiseva vauva jää eloon mykkää vauvaa todennäköisemmin, mutta nämä sirkkelinterä-ääniset tai palopillinomaiset ylireagoijat... En oikeasti ihmettele, että näiden hoitajilla napsahtaa yli, jos itsellenikin tulee tarve potkaista vaunut ulos ovesta ei-niin-hellävaraisesti kuunneltuani tätä helvetillistä rääkymistä kymmenen minuuttia bussissa.
Eli: Jos tosiaan koliikki olisi periytyvää, olisivat koliikkivauvat jo ajat sitten kuolleet sukupuuttoon. (Ja hyvä niin.) Kaikille koliikkivauvojen vanhemmille suosittelen lämpimästi omien mittojen mukaan valmistettuja korvatulppia, ne vievät rääkymisen ärsyttävyydeltä pahimman terän. Käytän flamencoharrastusta varten teetättämiäni korvatulppia itse aina bussissa, kun sattuu koliikkivauva tai vastaava rääkyjä bussiin.
26 saivat sitten uuden lapsen ja keskittyivät siihen täysillä. Olivat sitten varmaan tottuneet jo siihen, että se koliikkivauva asustaa siellä mummonsa luona. Voihan se olla, että oli koliikin jälkeenkin hankala yöherättelijä tms. En tiedä tarkemmin. Viisivuotiaana tosiaan se esikoinen muutti takaisin vanhemmilleen.
Tätä nuorempaa lasta kuvattiin toisenlaiseksi kuin tätä ensimmäistä koliikkilasta. Nuorempi lapsi oli kuulemma aina hyväntuulinen. Jotenkin kammottaa, että se vanhempi tietää, että isänsä rakasti tätä aurinkoista kuopusta enemmän.
Ap
25 ohhoh. Selitettiinkö siinä syytä moiselle. Olisi luullut, että niitä koliikkivauvoja olisi kuollut enemmän.
25 riensivätköhän useat muut äidit auttamaan tätä koliikkivauvaa äänen kuultuaan, jolloin sai tarpeeksi ravintoa.
(Siis sodassa tuntemattomat eivät ehkä tienneet tuota tyhjänhuutajaksi, vaan luulivat sen tarvitsevan vaan hädissään ravintoa ja auttoivat. Hiljainen ei saanut ventovierailta apua ja kuoli herkemmin?)
Ennenmuinoin huutavalle vauvalle annettiin kermaa, ternimaitoa ja kalakeittoa. Loppu se mäkinä.
Niin tai oliko jopa niin, että kastettiin sormi konjakkiin pari kertaa ja annettiin koliikkivauvan imeä? Näin muistan mummuni kertoneen. Oli ihan normaali tapa.
Vierailija kirjoitti:
26 saivat sitten uuden lapsen ja keskittyivät siihen täysillä. Olivat sitten varmaan tottuneet jo siihen, että se koliikkivauva asustaa siellä mummonsa luona. Voihan se olla, että oli koliikin jälkeenkin hankala yöherättelijä tms. En tiedä tarkemmin. Viisivuotiaana tosiaan se esikoinen muutti takaisin vanhemmilleen.
Tätä nuorempaa lasta kuvattiin toisenlaiseksi kuin tätä ensimmäistä koliikkilasta. Nuorempi lapsi oli kuulemma aina hyväntuulinen. Jotenkin kammottaa, että se vanhempi tietää, että isänsä rakasti tätä aurinkoista kuopusta enemmän.
Ok/ 26.
Ja sinä flamencoaja joka korvatulppia pidät bussissa jos "koliikki"vauva itkee; koliikki alkaa iltasella ja se on ihan pienellä vauvalla. Tuskin tällaisen vauvan vanhempi vie vauvan sitten iltasella koliikin alettua aina bussiin itkemään. Lapset itkevät joskus kovasti, tuskin on koliikista kyse.
Öh. Siis huutavat vauvathan juuri ovat säilyneet hengissä todennäköisimmin. Rasittunut äiti ei tule yhtä helpolla raskaaksi ja huutava vauva ei unohdu mihinkään. Toki marginaali osa äideistä on agressiivisia huutavaa vauvaansa kohtaan, mutta suurin osa ei - päinvastoin.
Rokotteiden vaikutus koliikin puhkeamiseen olisi varmasti aika mielenkiintoinen tutkimusasetelma.
Ruokavalio on toinen tekijä.
Herkät yksilöt saattavat juuri reagoida herkemmin ihmiselle sopimattomaan ruokavalioon (juuri viljat ja käsitelty maito, teolliset rasvat), jolloin koliikki ja allergiat puhkeavat.
Olisi hienoa saada konkreettisia tutkimustuloksia asiasta, niin asia alkaisia aukeamaan laajemmin kansalle.
T. Moniallergisen ja erityisherkän äiti (itsekin HSP, mutta ei allerginen 35v. Omassa lapsuudessa ei teollisia ja käsiteltyjä tuotteita niin paljon ollut, ehkä siksi en ole allerginen)
Kommenttini rokotteiden vaikutuksesta poistettiin? Mitä ihmettä, eikö asiasta saa keskustella?
Vierailija kirjoitti:
Allergioitahan ne on, joita laiskat äidit eivät viitsi selvitellä tai ostaa allergisen maitoa kun ei itse viitsi dieetata. Ennen tämmöisiä tuskin oli, kun ruoka oli puhasta luomua suoraan maasta, eikä lehmänmaitoja ja heiniä(viljoja) syöty muka hyvänä ravintona.
Nythän nuo elintapasairaudet tekee suolistosyöpiä ja refluksitaudit kurkkusyöpiä, että eiköhän evoluutio ala huonosti syöviä jo karsimaan.
Kuvottaa äidit, jotka ovat muka kokeilleet kaikkea. Yksi päivä ilman kahvimaitoa ei ole tae mistään, eikä verikoneet näytä allergioita aina edes aikuisilta. Miten joku voi luulla lapsen saavan parempaa ravintoa lehmänmaitopohjaisesta korvikkeesta? Tai jos äiti itse vetää viljoja ja maitoa ja imettää. Ei sitten viitsi ilman pullaa olla, mutta antaa lapsen vaan huutaa. Äitihän on oikein superäiti myöhemmin kun koliikin kesti.
Väärin superäiti on se joka jaksaa kääntää joka kiven ja mennä kallioista läpi saadakseen ruokavalion kohdilleen.
"Kehittymätön suolisto aiheuttaa koliikkia" niin, eikö maalaisjärki yhtään sano, ettei se suolisto kestä maitoa, öljysiä d-vitamiineja, rotarokotetta tai sen kummemmin vehnääkään. Vain mietoa luomua ja hyvä tulee.-koliikkilapsen äiti...eiku maito- ja vilja-allergiaahan se olikin. Maalaisjärjellä mentiin ja yksityiseltä päästiin testeihin, joista vain välttö-altistus näytti allergiat.
Olet keksinyt koliikin syyn, onneksi olkoon! Tutkijathan ovat vielä epävarmoja koliikin aiheuttajista.
http://www.vauva.fi/keskustelu/2677051/miksi-koliikkivauvat-ovat-sailyn…
"Yhdeksi koliikkia aiheuttavaksi tekijäksi on epäilty ravinnon määrää tai laatua. Erityisesti lehmänmaidon ja soijaproteiinin on epäilty aiheuttavan koliikkia
Proteiinien vaikutusta selvittäneessä tutkimuksessa havaittiin, että sadasta selittämättömästi itkevästä vauvasta vain kuudelle lehmänmaidon tai soijaproteiinin pois jättäminen helpotti itkua. Helpotusta oireisiin saaneella ryhmällä itkua aiheutti laktoosi-intoleranssi tai allergia. Muissa tapauksissa ravinnon laatu ei vaikuttanut itkemiseen.
Allergiaitkemisen voi erottaa koliikista oireiden alkamisviikon mukaan. Koliikki alkaa jo hyvin varhaisilla viikoilla, kun taas allergiaitkut alkavat tyypillisesti vasta viikolla 13."
Mistä päättelet että "kaikkensa tehneet" äidit olisivat vain "olleet yhden päivän ilman kahvimaitoa"?
Minä kävin kaikki mahdolliset testit joita koliikkilapsille ja lapsen äidille tehdään. Jätin pois niin maidon kuin viljat ja soijat juuri niin pitkäksi ajaksi kuin testit vaativat. Kokeilimme lapselle myös ei-lehmänmaitopohjaista korviketta. Mikään ei auttanut, paitsi vyöhyketerapia ja aika. En siis usko että laiskuuteni oli koliikkiin syynä.
Voikohan olla nykyään enemmän huutavia vauvoja kuin aiemmin siksi, että osalla huutajista on allergiaa. Ennenhän maito oli oleellinen osa ravinnon saantia täällä pohjoisessa ja jos ei suoli sitä tai viljaa kestänyt, kuoli aiemmin, eikä ehtinyt lisääntyä ollenkaan tai hoivata pieniä lapsiaan. Tällöin allergiat ja herkkyydet eivät päässeet niin paljon periytymään.
Koliikista en tiedä. Sen syyhän on mysteeri.
Omalla lapsella koliikki alkoi jo kahden viikon iässä. Eli paljon ennen rokotuksia.
Koliikkihan alkaa tyypillisesti kahden viikon iässä ja loppuu kuin seinään 3-4 kuukauden iässä. Meillä juuri näin. Allergiaitkut taas alkaa myöhemmin yleensä ja ne ei lopu itsestään.
Se evoluutioselitys oli aivan jutun lopussa.
Olisin päin vastoin luullut, että koliikkivauvoille sattuu tavanomaista enemmän tapaturmia ja heitteillejättöä alkeellisissa ja ravintopuutteellisissa oloissa.
Ennen vanhaanhan vauvoilla ei juuri arvoa ollut. Sairaat saatettiin hylätä metsään ruokaa kuluttamasta. Ja vaeltavat ihmisryhmät saattoivat hengissä selvitäkseen syödä ryhmän pikkulapsia, jos muutoin olisivat kuolleet nälkään.