Lue keskustelun säännöt.
Ahdistaa käydä sellaisen lääkärin vastaanotolla, joka suhtautuu hyvin alentuvasti potilaaseen
02.02.2011 |
Perussairauteni vuoksi olen joutunut käymään usealla erikoislääkärillä ja törmännyt pariin hyvin puistattavaan tyyppiin. Molemmat sattumoisin keski-ikäisiä (45+) mieslääkäreitä. Eivät esim. noteraa ollenkaan potilaan subjektiivisia oireita ja muutenkin asenne "minä puhun-minä tiedän-sinä kuuntelet".
Toisen kohdalla oikea diagnoosikin viivästyi lähinnä vain siitä syystä että tuo lääkäri ei yhtään pysähtynyt kuuntelemaan mitä minä kerroin. Ja kun olen vielä aika varautunut/ujohko, en kovin helposti ala toistelemaan, saati inttämään.
Huoh, erikoissairaanhoidossakin saisi olla omalääkärisysteemi, tietäisin kyllä keille en mene...
Kommentit (14)
Menen koputtamaan ovelle, kun on minun aikani. Puhun päälle ja jopa sanon, että "hei, minä puhun nyt".
Kun viimeksi olin lapsen kanssa ja lääkäri myöhästyi 45 minuuttia, minä menin sisään, otin kännykään esiin ja pirautin 10 minuutin puhelun. Lääkäri siinä tuolissaan jotain ryki, johon totesin, että sinulla kun ei ollut kiirettä, niin ajattelin hoitaa nyt tämän työpuhelun tässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
AP, ainakin täällä Tampereella ollaan ottamassa käyttöön palvelusetelisysteemiä erikoissairaanhoidon puolelle. Näin saat ihan itse valita minne menet (yksityiselle) ja maksat vain erotuksen (verrattuna kunnalliseen). Tämä helpottaa kohta monia!!
T: Itsekin harvinaisesta perussairaudesta kärsivä
lääkäreille piti aina ilmoittaa potilaan ammatti tai vamhempien ammatti jos lapsi kyseessä. Sen mukaan sitten aina tosiaan kohdeltiin potilaita. Lääkäreistä piti myös puhua potilaille tyyliin lääkäri Lahtinen. Ei tosiaan kovin imarteleva kuva syntynyt lääkäreistä tuon tuttuni puheiden perusteella.
automaattisesti aina paremmin.
Keski-ikäinen nainen saa huonointa palvelua.
Tästä on tehty ihan tutkimus.
Keski-ikäinen nainen saa huonointa palvelua.
itsevarma ja sanavalmis keski-ikäinen. Nuoremmat mieslääkärit suorastaan mielistelee. Kokemusta on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen korkeasti koulutettu, on hyvä titteli, olen itsevarma ja olen todellakin sanavalmis molemmilla kotimaisilla, osoite on hyvä.
Niin vain minut tuupattiin juuri viime viikolla tunniksi odottamaan, kun samalle lääkärille jonottavat isät pyyhälsivät lapsineen minun ja lapseni ohi.
Pelkkä sukupuoli siis riitti määräämään sen jonotuspaikan. Kaikki oltiin ihan samalla asialla siellä.
Ap:lla on kyllä yliopistotutkinto luonnontieteistä mutta ehkä se ei vakuuta. Luulevat ehkä että halusin oikeasti lääkäriksi, mutta en päässyt...?
Ja epävarmuuteni sosiaalisissa tilanteissa provosoi jotkut tyypit erityisen hyökkääviksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen korkeasti koulutettu, on hyvä titteli, olen itsevarma ja olen todellakin sanavalmis molemmilla kotimaisilla, osoite on hyvä.
Niin vain minut tuupattiin juuri viime viikolla tunniksi odottamaan, kun samalle lääkärille jonottavat isät pyyhälsivät lapsineen minun ja lapseni ohi.
Pelkkä sukupuoli siis riitti määräämään sen jonotuspaikan. Kaikki oltiin ihan samalla asialla siellä.
Olen aina päässyt kutakuinkin ajallaan ja jos lääkäri on ollut yhtään myöhässä niin on pyydellyt anteeksi. Tosin minä menen oitis aukomaan päätäni ilmoittautumistiskille, jos en pääse sovittuna aikana.
Siksipä olenkin nykyään hanakka aukomaan päätäni. Tuosta nimenomaisesta tapauksesta annoin palautetta paitsi heti, myös kahdelle esimiehelle.
Ja menin koputtamaan sinne ovelle, että nyt tämä saa luvan riittää.
Mutta siis se koko kohtelu pohjasi siis papereihin. Siihen että olen keski-ikäinen ja että olen nainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuskin se lääkäri sinun kiusaksi oli myöhässä. Esin lastentautein pkl:lla joutuvat joskus ottamaan väliin päivystyspotilaita jotka sotkee koko aikataulun
Menen koputtamaan ovelle, kun on minun aikani. Puhun päälle ja jopa sanon, että "hei, minä puhun nyt".
Kun viimeksi olin lapsen kanssa ja lääkäri myöhästyi 45 minuuttia, minä menin sisään, otin kännykään esiin ja pirautin 10 minuutin puhelun. Lääkäri siinä tuolissaan jotain ryki, johon totesin, että sinulla kun ei ollut kiirettä, niin ajattelin hoitaa nyt tämän työpuhelun tässä.
Ei mikään päivystyspoli.
Ja olin päivän eka asiakas. Lääkäri tuli puoli tuntia myöhässä paikalle ja kökki sitten huoneessaan vartin.
Ja kun pääsimme sinne sisään, ei pahoitellut millään tavoin. Eli oli todella kuin herrakansaa.
Vastaanottovirkailija toi sinne käytävälle rutiinisti lomakkeita, joilla sai valittaa ko. lääkärin myöhästymisistä, joten ei tullut vaikutelmaa, että tämä olisi ollut mitenkään ennenkuulumatonta...
Hänellä se asennevamma oli. Vastasin vain samalla mitalla. Kaikkien pitäisi toimia samoin! Oppisivat lääkärit kellon paremmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mulla on selässä ongelmia ollut pitkään (>10v) ja tämä oli sitä mieltä että venyttely ja hieronta kerran kuussa auttaa.
Sanoin että syy on selkärangassa ja kerroin mikä siihen on auttanut. Hän sanoi: en kyllä usko. Olin ihan ihmeissäni, enkö itse tiedä mikä minulle on avuksi ja mikä ei... Tuli tosi paska fiilis koko käynnistä.
vastata, että "Milloin lääketieteestä on uskonasia tullut?"
esim. potilaan ammatin (jos sitä on potilastiedoissa) ja muutenkin olemuksen. Hyvin pukeutunutta, ammatin perusteella hyvin koulutettua ja itsevarmaa ihmistä kohdellaan aivan eri tavalla kuin nöyrää mummoa tai ujoa tuulipukuista lähiökotiäitiä.
Ja ei, minusta tämä ei ole oikein.