Kun nainen pettää.
Miten muut miehet olette saaneet itsetuntonne takaisin? Vaimoni on pettänyt minua kerran, ei ollut mikään kännisen hairahdus vaan huonon itsetuntonsa ja hiljaisemman seksikauden takia petti. Oli ollut haltioissaan seksistä toisen miehen kanssa. Miten tästä eteenpäin? Miten saan itsetuntoni takaisin ja varmuuden siitä, että olen tarpeeksi hyvä enkä vain kompromissi?
Onko vaimo kanssani vain lapsen takia? Meillä on 11 yhteistä vuotta takana. Haluaako vaimo unohtaa panoviikonloppunsa vain siksi, että ei pystyisi jatkamaan kanssani, jos koko ajan ajattelisi miten hyvää seksiä sai?
Kommentit (158)
...Oli ollut haltioissaan seksistä toisen miehen kanssa. Miten tästä eteenpäin?
Se, että vaimosi on sinulle kertonut tällaista merkitsee kyllä että teidän suhde on ohi. Paluuta ei tuon jälkeen enää ole.
JSSAP
En tiedä teidän tilanteestanne, mutta omalta kohdaltani voin tapauksen kertoa.
Petin miestäni vuosia sitten ja se oli pahinta mitä olen koskaan tehnyt. Itsesyytökset ja kamala morkkis. Kerroin miehelleni syrjähypystä. En olisi voinut jättää kertomatta virheestäni, sillä hän oli minulle järkyttävän tärkeä ja rakas. Itkimme ja halailimme koko yön. Kerroin miehelleni, että hän saa päättää suhteemme jatkosta, ja että itse pyrin tulevaisuudessa tekemään kaikkeni meidän eteen.
Jatkoimme onneksi yhteistä elämää. Menimme naimisiin ja nyt odotamme esikoistamme. Asia kuuluu nyt historiaan eikä sillä piikitellä huonompina hetkinäkään. Jos ihan totta puhutaan niin se vahvisti suhdettamme ja sai meidät kummatkin pitämään toisistamme tiukasti kiinni.
Olen oppinut kantapään kautta, mikä on tärkeintä ja tuo hirveä moka johtui ehkä silloisesta epävarmuudesta ja nuoruudesta - tätäkö tämä elämä nyt sitten on??
Sinun täytyy nyt itse päättää mitä haluat. Pystytkö katsomaan vielä vaimoasi silmiin katkeroitumatta ja rakastaa häntä edelleen? Entä pystyykö vaimosi siihen? Suhde on ehkä parasta lopettaa jos arki muuttuu piikittelyksi ja kaunan kantamiseksi. Tähän auttaa rehellinen ja avoin keskustelu.
Toivon sinulle kaikkea hyvää, mitä ikinä päätätkin :)
Olen lukenut kaiken sähköposteista.
Oli kuulemma miehen mieliksi kirjoitellut, että ei ole kokenut ikinä sellaista intohimoa ketään kohtaan. Samaten kyseisen viikonlopun jälkeen oli kirjoitellut miehelle, että häntä "ei paneta, tai panettaa, mutta ei sen(minun) kanssa". Tämä on vaivannut siitä asti, en varmaan ikinä saa selville millaista vaimo on oikeasti kokenut ja mikä siinä oli niin mahtavaa. varmaankin se, että joku haluaa ja himoitsee todella, ja se näkyy.
Vaimo kyllä välittää mnusta ja rakastaakin, niin luulen. Ainakin pelkää menettävänsä minut. Itselleni kyseinen tapaus aiheuttaa helvetinmoista stressiä kaiken muun stressin lisäksi. Se alkaa jo vaikuttamaan terveyteenkin.
Silti olen välillä varsin toiveikas suhteemme jatkoa ajatellen. Kaikki tuntuu olevan niinkuin vanhoina hyvinä aikoina, mutta välillä totuus lyö vasten kasvoja. Enää en voi ihmetellä onnekkuuttamme, kun ympärillä suhteet kariutuvat pikkuhiljaa. Jotenkin en voi edelleenkään edes uskoa, että meille on käynyt näin.
Mitä tehdä, kun vaimon kanssa rakastellessa tunnelma hiipuu siksi, kun näen mielessäni toisen miehen panevan paljaalla vaimoani. Tai näen elävästi, miten vaimo ottaa suihin toiselta mieheltä? Tai näen kuinka vaimo saa orgasmin toisen miehen kanssa yhtyessään. Kaikki tuo oli kuulemma huonompaa kuin meillä. Miten uskon, miten saan itsetuntoni takaisin?
Se, että vaimosi on sinulle kertonut tällaista merkitsee kyllä että teidän suhde on ohi. Paluuta ei tuon jälkeen enää ole. JSSAP
kun pystyit pettämään "järkyttävän tärkeää ja rakasta" miestäsi? Meillä oli selkesäti vikaa suhteessamme. Parisuhteemme oli todellakin jämähtänyt paikoilleen. En huomioinut vaimoa, koska en arvostanut häntä enkä himoinnut häntä.
Ei huvittanut huomioida. En voinut sille mitään. En tehnyt sitä ilkeyttäni. Jotenkin tuo syrjähyppy herätti minut karmeasti siihen, että vaimo ei ollutkaan sellainen hiirulainen kuin olin kuvitellut, vaan pettävä, valehteleva huora.
Sitä kun sinisilmäisesti päästää toisen reissunpäälle vastavuoroisesti, niin totuuden paljastuttua petos ja siihen liittyvät yksityiskohdat(muutkin kuin itse aktin) puistattavat.
Ei meidän arki ole piikittelyä. Silti tuntuu kornilta jutella vaimon kanssa vaikkapa muiden suhteista ja uskottomuudesta.
Yhteisen kodin ja lapsen merkitystä ei voi väheksyä päätöksessäni yrittää jatkaa vielä.
Tuntuu käsittämättömältä, että toinen voi horjuttaa kaikkea yhteistä. Ikäänkuin vetää viemäristä alas kaiken, kun elämässä tulee ajanjakso jolloin ei menekään niin hyvin ja täydellisesti parisuhteessa. Onkohan tällainen hyvin yleistä, että apua parisuhdeongelmiin haetaan seksistä vieraan miehen kanssa? Vasta tämän jälkeen pureudutaan suhteeseen, nostetaan kissa pöydälle ja aletaan harkita avioeroa?
Tai sitten jatketaan työ- yms. "matkoja" ellei kukaan ala mitään epäilemään ja narauta. Niinkuin minä tein.
Vaikea uskoa, että suhde kääntyy paremmaksi, kun käydään välillä nussituttamassa itseään muualla.
Pystytkö katsomaan vielä vaimoasi silmiin katkeroitumatta ja rakastaa häntä edelleen? Entä pystyykö vaimosi siihen? Suhde on ehkä parasta lopettaa jos arki muuttuu piikittelyksi ja kaunan kantamiseksi. Tähän auttaa rehellinen ja avoin keskustelu.
syrjähypystäsi? Minä halusin tietää IHAN kaiken. Jokaista yksityiskohtaa myöten. Joku sanoisi, että se on itsensä kiusaamista, mutta ajattelisin niitä kuitenkin, joten se siitä.
Millaista on rehellinen ja avoin keskustelu? Onko se sellaista, että pettäjä pitää niistä asioista kiinni, jotka on sanonut silloin kun jäi kiinni?
Sinä olet voinut itse päättää, mistä asioista kerrot ja mistä et koska myönsit tapahtuman itse.
On melko raivostuttavaa, kun tietää asioiden todellisen laidan, on ns. jyvällä mitä on tapahtunut, mutta vaimo ei voi myöntää esimerkiksi että on menty loppuun asti ilman kortsua. Ei voi myöntää, koska alunperin kertoi, että käytettiin kumia molemmilla kerroilla. Ja koska sähköpostittelusta kävi ilmi, että ilman kumiakin oli vedelty, niin se olikin sitten pari työntöä vain paljaalla. Sitten muka kumi päälle.
NOT. Tällaista on se rehellinen ja avoin keskustelu meillä.
Nyt joku valopää tietysti sanoo, että älä takerru pikkuasioihin. Mikään ei ole petoksessa minulle pikkuasia.
ap
Tähän auttaa rehellinen ja avoin keskustelu.
Pystyin kyllä kertomaan asiasta vaikka se pahalta tuntuikin. Loukkasinhan tärkeäää ihmistä. Pahempaa olisi ollut mielestäni jättää kertomatta. Valinnanvapaus on tietenkin kertojalla itsellään asian suhteen mutta mitään ei jäänyt omalle tunnolleni. Avoin ja rehellinen keskustelu on mielestäni avointa ja rehellista.
Ja kuten edellisessä viestissäni jo kirjoitin niin syy oli varmaankin nuoruudessa ja epävarmuudessa tulevaisuuden suhteen. Rakkautta ei puuttunut tuolloinkaan. Hölmölle kuullostaa tämä selitys, tiedän sen...
Tämä on vain meidän elämäämme, enkä missään tapauksessa yritä väittää toimineeni hienosti. En sitten missään vaiheessa. Olemme päässeet tästä yli ja se on tärkeintä.
Toi sun vaimon valehtelu ja asioiden muokkaaminen omaksi eduksi on todella törkeetä. Melko epäluotettavan oloinen nainen. Mun mielipidettä et kysynyt mut itse en jäisi tollaseen suhteeseen.
Jos sun oma terveyskin on jo alkanu rakoilee niin lapsen takia ei ehkä ole fiksua jäädä epätyydyttävään suhteeseen. Vaikka asuisitte lapsen äidin kans erillään, hänellä olisi silti kaksi rakastavaa vanhempaa, joilla voisi olla parempi elämä ja helpompi arki ilman toisiaan.
Paljon on sulla miettimistä, tsemppiä edelleen!! :)
-se joka joskus petti
Ei tuosta enää mitään saa aikaiseksi. Sinä kelaat sitä pettämistä kuitenkin lopun elämääs.
ja pettämisestä on vasta 5 kk aikaa.
ap
Ei tuosta enää mitään saa aikaiseksi. Sinä kelaat sitä pettämistä kuitenkin lopun elämääs.
ja pettämisestä on vasta 5 kk aikaa.
apEi tuosta enää mitään saa aikaiseksi. Sinä kelaat sitä pettämistä kuitenkin lopun elämääs.
siihen äijään, niin onhan se selvä että vaimosi ei ole liitossa sun kanssa enää. Sanoahan voi mitä vaan, mutta teothan ne ratkasee.
Jos sun naisen omatunto ei näin pitkän ajan kuluessa oo kolkuttanu ni jätä se! Ois sil ollu jo aikaa kertoo totuus.
Miten muut miehet olette saaneet itsetuntonne takaisin? Vaimoni on pettänyt minua kerran, ei ollut mikään kännisen hairahdus vaan huonon itsetuntonsa ja hiljaisemman seksikauden takia petti. Oli ollut haltioissaan seksistä toisen miehen kanssa. Miten tästä eteenpäin? Miten saan itsetuntoni takaisin ja varmuuden siitä, että olen tarpeeksi hyvä enkä vain kompromissi?
Onko vaimo kanssani vain lapsen takia? Meillä on 11 yhteistä vuotta takana. Haluaako vaimo unohtaa panoviikonloppunsa vain siksi, että ei pystyisi jatkamaan kanssani, jos koko ajan ajattelisi miten hyvää seksiä sai?
Todennäköisesti akkas pettää sua jokatapauksessa! Jos haluut sen pitää, niin ole helvetin aktiivinen sänkyhommissa! Jos sulla ei ole "iso", niin aktiivisuutta kannattaa lisätä, koska et pysty "naimaan" rouvaa kipeeksi!!! Pidä siis tyytyväisenä ja harrasta seksiä useammin!!!
ja vielä yhteisen tutun kanssa. Olen yrittänyt jatkaa elämää mieheni kanssa, mutta pakkohan se on myöntää, että mikään ei ole ennallaan.
harvasepäivä minulla on paha mieli, kyseinen asia vaivaa mieltäni.
Mieheltäni en enää viitsi kyseisestä asiasta kyselä tai muistuttaa..uskoisin että hän haluaa unohtaa koko jutun.
En tiedä, palaako tunteeni enää koskaan ennalleen...pahalta tuntuu vieläkin...15vuotta oltiin kuitenkin oltu jo yhdessä, kunnes hän meni ja petti.
Kseinen nainen on tahollaan naimisissa, ei mikään loistav avioliitto...lapsia niin kuin meilläkin.
Kyseisen naisen kanssa olen viettänyt monet lukuisat hauskat hetket, ollaan jaettu ilot ja surut...joten tämänkin takia ottaa todella päähän...hänen miehensä ei tiedä tästä tapauksesta mitään, ja minä se en ole joka sen hänelle kertoo. En missään tapauksessa halua kenellekään tällaista tuskaa sisälleen, mtä minä joudun nyt mieheni takia kantamaan....ja taas kerran mies pääsi kuin koira veräjästä...minä yöt läpeensä mietin..ja hän nukkuu ruususen unta:)
vaimolla myös pitempi salasuhde toiseen mieheen ja kun kärysi niin itsellä ongelmia nukkua mutta vaimo kyllä nukkuu niin sikeästi kuin mitään ei olisi tapahtunut. Se miten normaalia elämää hän viettää nyt rinnallani kun yritän toipua on itsessäänkin ärsyttävää.
mikä mahtaa olla yleisin tapa naisilla pettää? vaimo on käynyt viimeisen vuoden aikana tyttöporukalla laivalla kolme kertaa ja ulkomailla viikon lomalla kaksi kertaa. reissun jälkeen tihkuu energiaa ja on muutenkin kuin naantalin aurinko. seksiä meillä ei ole ollut vuosiin. jotenkin tuntuu että jotain on noilla reissuilla tapahtunut. vaimolta kun tiedustelee niin ei saa mitään kunnon vastausta. baarissa tanssimassa ja hytissä tai hotellihuoneessa dokaamassa.
mentiin aika nuorena avioon ja tuli kaksi lasta,kaikki oli ok.tottakai annoin vaimolleni vapauden tyttöjen kans mennä kapakkiin mutta siinähän kävi niiku kävi,yritettiin elää normaalia elämää,mutta tää juttu toistu,kai se harvoin jää yhteen kertaan? eron otin ja olen taas aviossa mutta vaimoni ei halua mennä ilman minua mihinkään paitsi vessaan kotona,muualla pitää mennä mukaan.
Seksilomilla käy. Sinä et ole tervetullut noille matkoille.
...kauheesti väliä misä tarkoituksessa retkillä käy, jos siitä on tuloksena virtaa ja apositiivista mieltä eikä negatiivisia jälkiseuraamuksia? Kyllä parisuhteessa kumpikin tarvitsee myös omaa tilaa. Mä en ymmärrä tarvetta vahdata toisen tekemistä, lukittuun Burkhaanko ne tarvis pukea kun menevät omiin rientoihinsa? Onks papereita? Vaihdatko kameliin? Ei kai pikku säpinäkään ole keltään pois ja jos se sitte johtaa johonkin muutoksiin, niin mitä sitten. Jos niiden välttäminen on kiinni tiukasta vahtimisesta niin on niiden aikakin.
Kyse ei ollut siitä etteikö vaimo saisi matkoilla käydä. Jos siellä sitten järjestää itselleen säpinää tai jopa pettää niin olisi minun mielestä kohteliasta asiasta kertoa. Jos en minä enää kiinnosta niin miksei voi suoraan sanoa? Kotona kyllä me molemmat sanomme rakastavamme toisiamme. Minä sitä ainakin tarkoitan mutta vaimosta en menisi vannomaan.
Minä en ole valmis vaimoani jakamaan muiden miesten kanssa. Mutta jos vaimo sitä haluaa niin oma on valinta. Yhdessä tuskin pettämisen jälkeen ollaan. Yhden himoissa tehdyn syrjähypyn vielä voisin hyväksyä. Valehteleminen, se tuntuu kaikkein mahimmalta.
Meillä on lapset jo aikuisia joten senkään takia ei tarvitse yhdessä olla. Pahalta tuntuu kun pitäisi olla avoimia ja kertoa tunteista, himoista ja haluista. Ei naisista näköjään selvää saa vaikka kaikkensa tekee.
olen asiasta toista mieltä. Mun mielestä se, että rakastaa jotakuta, ei tarkoita sitä, että ei voisi katsoa, puhua, kätellä, koskettaa tai vaikkapa harrastaa seksiä jonkun toisenkin kanssa. Toi "soveliaisuuden" raja on aina vähän ilmassaroikkuva ja varmaankin jokaisella on sille ihan oma määritelmänsä ilman absoluuttista totuutta. Eri kulttuureissa on siitä erialisia näkemyksiä, ja eri yksilöillä siihen päälle vielä omansa.
Itse en näe, että se et on kiinostunut jostain muusta tarkoittaa sitä, ettei ole kiinnostunut jostain toisesta. Sen perusteella mitä likkenteessä olen kokenut, pettäminen ei ole kovinkaan harvinaista. Tutkimusten mukaan noin puolet parisuhteessa olevista pettää joko kerran tai useammin, ovatko vastaukset kuinka todenmukaisia on sitten toinen juttu. Häveliäisyyssyistä vois ajatella, ettei se ainakaan alakanttiin ole.
Kuinka moni näistä pettämisistä sitten paljastuu? 10%? 1%? Näissä jotka ei paljastu, se parisuhde yleensä jatkuu ihan omia latujaan ja joko toimii tai ei toimi. Mun päähän ei mahdu et miksi se paljastuminen järin oleellisesti tekis tilanteen toiseksi, vaan kyse on tosta toisen "omistamisesta", se että sun omaisuuteen joku toinen puuttuu loukkaa sinua. En ole itse joutunut kokemaan tollasen asian paljastumista puolison taholta, mut jos sellaista tapahtuu niin olen verrattomasit tyytyväisempi asiasta tietämättömänä. Tietäminekään ei välttämättä olis mikään maailmanloppu, annan mä muiden ajaa mun autoillakin. :D
Ei vieläkään mennyt oikein. Yritetään vielä selventää (vaikka näkemyseroja on selvästi ja saa ollakin). Minä en "omista" vaimoani. Oma mielipiteeni on se että olemme tehneet sopimuksen naimisiin mentäessä että emme petä. Siitä kertomatta jättämäminen ei ole oma-asia. Parisuhteessa on kaksi osapuolta. Tässä on kyse luottamuksen pettämisestä. Eikä itse oletetusta seksuaalisesta pettämisestä. Kyse voisi hyvin olla vaikkapa meidän säästötililtä 10 000 euron tuhlaamisesta kenkiin. Siinäkin on kyse lopulta luottamuksen pettämisestä.
En voi ymmärtää miten nykyihminen ajattelee seksiä vain omalta kantilta. Vuosia seurannut keskustelua täälläkin vauva-lehden foorumeilla. "Mä en kestä tota mun äijää. Etsin toisen miehen jolla on (valitse tästä sinulle sopivin vaihtoehto); isompi kyrpä, isot lihakset, iso auto, iso talo, lämmittelee minut esileikeillä, on paljon rahaa, keskustelee kanssani, tekee kotitöitä, antaa minun olla rauhassa, palvoo minua, hoitaa lapset, antaa minun olla nainen eikä vain vaimo ja panoreikä, antaa suuseksiä, ei vonkaa anaaliyhdyntää, on korkeasti koulutettu, jne. jne." Onko todella niin ettei nämä asiat ole tulleet missään vaiheessa ilmi? Tiedän että ajaudun koko ajan mietteissäni nurkkaan mutta tekee mitä tahansa niin koskaan ei ole hyvä. Joko teki jotain tai jätti tekemättä. Sanoi jotain tai jätti sanomatta.
Miksi hakeudutaan parisuhteeseen jos kuitenkin käydään vieraissa? En halua puuttua siihen onko pariskunta sopinut tästä etukäteen. Jokainen tekee ja sopii miten haluaa mutta minä en usko tasavertaisen ja terveen parisuhteen olemassa oloon jos toinen haluaa saada luvan seksuaalisesti pettää pariaan.
En tiedä. Voihan olla että teen kärpäsestä härkäsen eikä mitään pettämistä edes ole tapahtunut. Eniten tässä harmittaa se ettei vaimo halua asiasta edes puhua. Aina sanotaan ettei miehet halua puhua. Minä haluaisin. Vaimo ei halua. En ymmärrä.
kohdella naistasi naisena ja kohtele hyvin. Älä pidä itsestään selvänä!
Niin moni mies tekee virheen kun unohtaa naisen NAISENA ja kohtelee kuin ilmaa.....