SK
Seuratut keskustelut
Kommentit
Vierailija kirjoitti:
SK kirjoitti:
Ruoantuotannon päästöistä vain pieni osa johtuu kuljetuksesta, eikä ruoan lähituotannolla ole läheskään yhtä suurta vaikutusta kuin mitä esimerkiksi itse ruoka-aineen valinnalla on. Eli ulkomailta tuodun ruoan syöminen ei ole mitenkään kestävän kehityksen vastaista, ellei sitä rahdata lentokoneella.
Katso esim. https://ourworldindata.org/food-choice-vs-eating-local
Niin sitä tällä hetkellä esitetään, mutta jos tulisi kriisiaika niin muuttuu ääni kellossa. Suomen maatalouden resurssit otettaisiin viranomaisten käskyvaltaan. Tehtäisiin inverataarioita että paljonko maassa on kotimaista ruokaa tarjolla.Tuontiruoka ei voi olla mitenkään kestävän kehityksen mukaista.
Ensinnäkään kriisitilanne ei varmaankaan sinänsä vaikuttaisi tuohon ruoan eri tuotantovaiheiden ja kuljetusmuotojen päästölaskelmaan.
Vaikuttaa myös siltä, että olet ehkä hieman hakoteillä sen suhteen, mitä kestävällä kehityksellä tarkoitetaan. Sillä ei yleensä tarkoiteta jonkin asian edullisuutta nationalistiselta tai maanpuolustukselliselta kannalta, vaan laajemmin ja yleisluontoisemmin ajateltuna ihmiskunnan kollektiivisen toiminnan kannalta.
Eli esimerkiksi ydinaseiden hamstraaminen voi olla nationalistiselta kannalta järkevää, sillä ydinaseita voi kriisitilanteessa käyttää muiden maiden painostamiseen. Ydinaseiden hamstraaminen ei kuitenkaan vaikuta kollektiivisemmin ajateltuna hyvältä kehityskululta, sillä ydinaseiden yleistymisen voidaan ajatella lisäävän vahinkojen tai tarpeettomien eskalaatioiden riskiä, joilta periaatteessa voitaisiin välttyä olemalla kollektiivisesti hamstraamatta ydinaseita.
Vierailija kirjoitti:
No kuljetus ei hirveästi lisää tuotteen päästöjä.
Silti bataatin sijaan voisi helposti käyttää kotimaisia vaihtoehtoja. Kotimaiset kurpitsat (uhciki kuri ja myskikurpitsa) korvaa maun puolesta bataatin ihan kaikessa.
Vaikuttaa makukysymykseltä, kuinka hyvin bataatin voi korvata myskikurpitsalla tai muilla vihanneksilla.
Kuitenkin vaikka maun tai ravitsemuksen kannalta bataatti olisi korvattavissa kotimaisilla vaihtoehdoilla, johtaa tuo kuljetuksen tehokkuus helposti siihen, että suotuisissa oloissa kasvatetut ja satoisat ulkomaiset vihannekset ovat kestävän kehityksen kannalta järkevämpää kuin kotimaisen vihannestuotannon lisääminen. En tietenkään ole tehnyt tai nähnyt mitään analyysiä siitä, millaisia ympäristövaikutuksia juuri ulkomaisen bataatin korvaaminen kotimaisella myskikurpitsalla olisi, mutta on ihan mahdollista, ettei vaihdos olisi mitenkään yksiselitteisesti ympäristöystävällisempi.
Vierailija kirjoitti:
SK kirjoitti:
Ruoantuotannon päästöistä vain pieni osa johtuu kuljetuksesta, eikä ruoan lähituotannolla ole läheskään yhtä suurta vaikutusta kuin mitä esimerkiksi itse ruoka-aineen valinnalla on. Eli ulkomailta tuodun ruoan syöminen ei ole mitenkään kestävän kehityksen vastaista, ellei sitä rahdata lentokoneella.
Katso esim. https://ourworldindata.org/food-choice-vs-eating-local
kyllähän nuo valtavat konttikuljetusalukset ovat myös melkoinen saastuttaja lentokoneiden rinnalla
Eivät ole siinä mielessä, että ne kuljettavat tavaraa hyvin tehokkaasti. Kuljetus meriteitse ei juurikaan lisää tuotteiden päästöjö
Ruoantuotannon päästöistä vain pieni osa johtuu kuljetuksesta, eikä ruoan lähituotannolla ole läheskään yhtä suurta vaikutusta kuin mitä esimerkiksi itse ruoka-aineen valinnalla on. Eli ulkomailta tuodun ruoan syöminen ei ole mitenkään kestävän kehityksen vastaista, ellei sitä rahdata lentokoneella.
Katso esim. https://ourworldindata.org/food-choice-vs-eating-local
Itse suhtaudun melko myönteisesti au paireihin instituutiona, sillä ne voivat olla rikastuttava kokemus, kuten sinun tapauksessasi. Enkä näkisi sitä niin pahana, jos työntekijän ja työnantajan kemiat eivät kohtaa, sillä eivät kai kaikki vain tykkää toisistaan.
Kuitenkin on melko selvää, että asetelmaan, jossa nuori työntekijä muuttaa epämääräisen sopimuksen varassa vieraaseen maahan asumaan työnantajalleen, kuuluu melkoisia väärinkäytön riskejä, joita ei ehkä voi kuitata vain sillä, että yksilöiden tulisi osata tunnistaa red flagit työnantajassa.