SK

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minäkin olen ihmeissäni, että mitä se demokratia sitten oikein tarkoittaa. Että saat äänestää mitä haluat, kunhan et äänestä väärin?

Demokratian nimissä voidaan varmaankin suvaita vain sellaisia tahoja, jotka itse kunnioittavat demokratiaa.

Yleisellä tasolla voidaan esimerkiksi olla suvaitsematta sellaista "vaalitoimintaa", joka loukkaa muiden poliittisia oikeuksia, kuten vaikka sabotaasia, uhkailua, muilutuksia ja vastaavaa. Samoin demokraattisuuden nimissä ei ehkä tule suvaita tahoa, joka on ideologisesti demokratian vastainen, ja vannoo pyrkivänsä lopettamaan vaalit ja ryhtymään diktaattoriksi.

Eli demokraattisuus ei tarkoita sitä, että politiikassa kaikki olisi sallittua. Samalla tavalla myös esimerkiksi vapauden nimissä joudutaan paradoksaalisesti kieltämään asioita. Esimerkiksi orjakauppaa ei voida sallia sen perusteella, että sen kieltäminen olisi orjakauppiaiden vapauden rajoittamista, sillä orjakauppiaat itse eivät kunnioita muiden vapauksia.

Kyseessä on yleistynyt termi, joka ei käytänössä viittaa minkään yksittäisen valmistajan siirtokäymälöihin. Tästä kielii mm. se, että voidaan puhua pienellä alkukirjaimella bajamajasta, kun tarkoitetaan vastaavaa siirtokäymälää, jonka valmistajasta ei olla kiinnostuneita.

Muita vastaavia esimerkkejä on googlaus, (photo-)shoppaus, dremel, kokis, leegot, adrenaliini, powerpoint, heroiini, ja termos.

Tiedän, että perinteisten reseptien muutto närkästyttää, mutta oletteko harkinneet sen hemmetin kutiavan aineen vaihtamista johonkin vähemmän syyhyttävään? Veritilkasta voisin luopuakin, mutta sen kutinan vuoksi maksan mielelläni ikkunaverkosta ja Offista.

Vierailija kirjoitti:

Sulta voisi leikata samantien koko pään, olet pelkkä kuluerä yhteiskunnalle.

Vain öljyrahoissa kylpevä Saudi Arabian valtio tarjoaa tätä palvelua kansalaisilleen. Suomessa ei saa edes vähemmän sotkuista eutanasiaa, saati sitten kunnon artesaanityötä.

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Capital_punishment_in_Saudi_Arabia

Olin liian nuori päästäkseni alkuperäiseen Doomiin mukaan, ja peli oli lapsena minusta liian pelottava. Samoin Unreal ja Descent.

Vaikka minulla ei sarjaa kohtaan mitään nostalgiaa ollutkaan, niin Doom Eternal oli mielestäni ihan huippu, ja pelasin sitä paljon. Vedin kaikki Ultra-Nightmaret ja harjoittelin speedrunejakin.

Se Sentinel-tarinahomma oli lähinnä ärsyttävää, mutta taistelu pelissä oli minusta loistavaa, ja samoin musiikki. Visuaalinen ilme oli myös ihan mukiinmenevä.