SK
Seuratut keskustelut
Kommentit
Vierailija kirjoitti:
Muista osallistua opiskelijarientoihin. Nelihenkinen neljän miehen muodostama Four men -kvartetti etsii nejättä miesjäsentään.
Nämä ovat katoavaa kansanperinnettä, sillä nykyopiskelijaa on vaikea saada poistumaan kotoaan ulos. Onneksi sen oman LCD-näytön takaa voi osallistua moniin tautologian laitoksen tapahtumiin, kuten lukupiireihin, joissa luetaan Isoa Kilttiä Jättiä ja Sotaa ja Rauhaa. Tietty on yhä myös aktiivisia opiskelijoita, jotka haluavat lähteä porukalla Saharan autiomaahan jakamaan ilmaisia lahjoja paikallisille aavikolla asuville beduiinipaimentolaisille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hmmm... jos rahat on tiukilla tai elellään tuilla, niin miten on varaa maksaa jostain kotiinkuljetuksesta?
Ilmaisia kuljetuksia saa myös
Ei ole bisnesmaailmassa sanaa ilmainen edes olemassa. Aina asiakas sen maksaa. Tavalla tai toisella mutta maksaa kuitenkin.
Ei tuotteen tai palvelun hinta aina lankea asiakkaalle. Myös sijoittajat ja yhteiskunnat saattavat joutua maksumiehiksi.
Esimerkiksi Temun superhalpuudessa yhdistyy sääntelyn ja verotuksen välttelyn lisäksi markkinointimielessä tehdyt sijoitukset ja Kiinan valtion tuki esimerkiksi devalvoidun rahan muodossa. Varsinaiselle asiakkaalle Temusta tilaamiselle ei ehkä koidu hirveästi kustannuksia, mutta sijoittajien pääomaa voi kulua ja kiinalaisten työntekijöiden elintaso pysyä matalana.
Vierailija kirjoitti:
Wolt ei lisää tuotantoa, se on kansalle resurssien kulutusta. Osa Wolt:palvelusta on perusteltua nim. kun sitä käytetään kotihoidon tukena tai vastaavassa jossa Wolt tekee kuljetuspalvelun keskitetymmin kuin, että jokainen liikuntakyvytön järjestää ruokakuljetuksen erikseen.
Tavan kansalisen käyttämä Wolt on pelkkä kansantuotteen kulu. Wolt kuljetus on tulonsiirto eikä lisää tuotantoa, jopa haitallinen koska se vähentää kansalaisten liikkumista jasiten lisää tuki- jaliikuntaelinten rappeutumista.
Eettisesti Wolt on orjatyövoiman hyväksikäyttöä ja maahamuuttoon osittain liittyvänä myös tosiasiallisesti peiteltyä ihmiskauppaa. Näinhän se on, että kun työvoimaa ylläpidetään reilusti työpaikkoja enemmän laskee kysyntä ja tarjonta palkkoja M.O.T.
En ihan ymmärrä, mitä tarkoitat tuolla, ettei Wolt lisäisi "tuotantoa", tai että se olisi "kansantuotteen kulu". En tiedä, oletko jämähtänyt johonkin sinkkiämpäriaikaan, mutta kyllä nykytaloustieteilijöiden mukaan myös palveluiden tuottaminen lienee tuotantoa (production).
Olisin ehkä jokseenkin samaa mieltä siitä, että Wolt ei lisää *tuottavuutta* (productivity) sillä perusteella, että se on tietääkseni tappiollista ja myös vain juuri ja juuri kannattavaa lähettien kannalta. Eli Woltin ongelma voi olla, että käytetään paljon resursseja kannattamattomaan toimintaan.
Monella ensimmäisen vuoden fuksilla hymy hyytyy, kun pitäisi suorittaa loppuun johdatuskurssi logiikan tautologioihin.
En tiedä, mitä tarkoitat vertauksellasi. Orjuudessa ja Woltissa ja vastaavissa on se merkittävä ero, etteivät Wolt ja muut rajoita kenenkään vapauksia, eivätkä he myöskään pääsääntöisesti tehtaile sopimusrikkomuksia.
Puuvillapeltojen työntekijät eivät olleet vapaita lähtemään, ja heihin kohdistettiin väkivaltaa ja sen uhkaa. Wolt tarjoaa halukkaille mahdollisuuden tehdä sille lähetin töitä, muttei pakota tai uhkaile ketään.
Modernia orjuutta ei kuvasta niinkään Wolt, vaan esimerkiksi Pohjois-Korea, Kiinan uiguurien kohtelu, passinsa menettäneet ja sopimusrikkomusten kohteeksi joutuneet Arabianlahden valtioiden siirtotyöläiset ja romanssi- ja kryptohuijauksia tehtailemaan pakotetut rikollisjengien kaappaamat henkilöt Aasian maissa, kuten Kambodzassa.