SK

Mielenkiintoinen kysymys. Yksi syy USAn menestykselle ulkomailla voi olla sen mahdollisesti yleisesti hyväksyttävä ideologinen pohja. Eli siis selkeämmin sanottuna USA ei ole vain jonkin tietyn etnisen ryhmän vallankäytön koneisto, vaan erilaisistakin lähtökohdista tulevat henkilöt voivat yhtyä amerikkalaiseen ideologiaan. Neuvostoliitto oli tässä mielessä myös kansainvälisesti kiinnostava, koska sillä myös oli käytännön väärinkäytöksistä ja kurjuudesta huolimatta vahvasti esille tuleva yleismaailmallinen ideologinen pohja. Nyky-Venäjä taas ei oikein edusta mitään yleisesti hyväksyttävää ideologiaa, vaikka jotain tämän suuntaista onkin esimerkiksi homovastaisuudesta yritetty etsiä. Myös esimerkiksi Kiina kärsii samanlaisesta ongelmasta; Kiina ei tarjoa mielenkiintoista tai hyväksyttävää visiota niille, jotka eivät ole etnisesti kiinalaisia. Islamistiset maat taas ehkä ovat heikommasta taloudellisesta kehityksestään siinä mielessä globaalisti kiinnostavia, että periaatteessa kuka tahansa voisi alkaa yhtäläiseksi muslimiksi, vaikka käytännössä nämä maat olisivatkin hyvin kuppikuntaisia ja perimäpohjaisia.

Toinen syy USAn miellyttävyyteen voi olla sen politiikan julkinen luonne. USAn politiikasta keskustellaan hyvin avoimesti, ja poliittisen ajattelun ailahtelut ja kehitykset myös näkyvät maan johtoasemissa. Maan hankkeiden mielekkyydestä ja oikeudenmukaisuudesta käydään avointa keskustelua, johon englantia puhuvat ulkomaalaiset myös pystyvät suoraan vaikuttamaan. Venäjä ja Kiina vaikuttavat uhkaavilta, koska ulkopuolisten on vaikea seurata pienissä piireissä suljettujen ovien takana vieraalla kielellä käytävää keskustelua. USA on kuitenkin myös kärsinyt salailusta ja pienten piirien sisällä tehdystä politiikasta, liittyen esimerkiksi epätavallisiin vankiloihin ja vakoiluun.

Artikkeli on hyvin hajanainen ja epäselvä, eikä siitä käy selville, mitä tarkalleen ihmisten olisi pitänyt oppia koronapandemiasta, ja miksi. Artikkelissa hypitään aiheesta toiseen, ja sen sisältämät vähätkin tiedonjyväset on siroteltu sekavasti, eikä niitä ole juuri perusteltu. "Ylikuumentumisen" käsitettä tulisi ehdottomasti selittää, koska sillä on yleisesti käytetty merkitys artikkelissa mainituista asioista vain yhdessä, eli taloudessa, enkä ole ihan varma, käyttääkö Eriksen tai artikkelin kirjoittaja sitäkin poikkeavasti. Ainoastaan osio pohjoismaisesta yhdenmukaisuudesta on edes jossain määrin ymmärrettävä kokonaisuus.

Mitä kerrot profiilitekstissäsi? En ole tutustunut tilastoihin, mutta veikkaisin niin, että spesifimpi ja ehkä hieman karsiva profiiliteksti voisi johtaa määrällisesti vähempiin, mutta juuri sinusta kiinnostuneempiin matcheihin.

Jos esimerkiksi sanot, tai jos kuvistasi ilmenee, intohimojesi olevan maastopyöräily, Liike Nyt ja Hevisaurus, saat ehkä vähemmän matcheja, sillä kaikki eivät pidä noista asioista. Mutta jos joku sattuu pitämään juuri niistä, vaikuttaisit ehkä juuri sinä hänelle erityisen sopivalta.

Aloitusoireina muistan lievän pahoinvoinnin, ja taisin pari kertaa oksentaa ekojen viikkojen aikana. Siemensyöksy oli myös hankalampi saavuttaa. Virtsaamiseen liittyviä sivuvaikutuksia en muista kokeneeni.

En ole koittanut lopettaa, mutta jos lääkkeen unohtaa ottaa, niin huomaa kyllä että sänkypotilaskuntoon päätyisi, jos yrittäisi keskeyttää käytön ainakin ilman loiventamista. Pelottavinta minulle lääkkeessä on vierotusoireet, jos lopettaisin.

En ollut lainkaan kìinnostunut seksistä tai parisuhteista ennen lääkkeen käytön aloittamista. Itselläni venlafaksiini huomattavasti kasvatti päivittäisiä seksihaluja niiden vähentämisen sijaan.

Aihe on mielenkiintoinen. Koirat tietenkin reagoivat joihinkin sanoihin ja äänensävyihin, mutta en tiedä voiko sanoa niiden varsinaisesti ymmärtävän puhetta. Sama pätee muihinkin eläimiin, ja esimerkiksi nykyisiin tekoälyihin, jotka saattavat osata vastata luontevalta vaikuttavalla tavalla, mutta joilla tuskin on ihmisenkaltaista ymmärrystä kielen merkityksestä ja kielellisten ilmausten yhteydestä tosimaailman asiohin.