SK

Vierailija kirjoitti:

S.B. kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerrotko vielä miksi Venäjän pitäisi ajatella jotakin muuta kuin omaa etuaan?

Putin sitä itsekin jossain haastattelussa ihmetteli, että amerikkalaisten kaveriko hänen pitäisi olla. Hänhän on Venäjän presidentti, ei Usan. 

Koska Venäjä on vain pieni osa tätä maapallomme yhteisöä, täytyy venäläisten sovittaa politiikkansa yhteen muun maailman kanssa. Olisi lähes kaikille hyvä, jos he pystyisivät sovittamaan intressinsä siten, että he eivät olisi törmäyskurssilla muiden kanssa.

Kaveruus amerikkalaisten kanssa ei välttämättä olisi Putinin henkilökohtaisen edun mukaista politiikkona, mutta se voisi olla hyvä asia Venäjän kansalaisille.

Eikös tuota jo kokeiltu 90-luvulla. Mikä oli Venäjän tuhatvuotisen historian aallonpohja. 

Ikävää, jos se ei kerran toiminut. Itse olin tuolloin vasta lapsi, joten en ole kovin tietoinen sen ajan tapahtumista. Mikä integraatiossa meni pieleen?

Vierailija kirjoitti:

S.B. kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerrotko vielä miksi Venäjän pitäisi ajatella jotakin muuta kuin omaa etuaan?

Putin sitä itsekin jossain haastattelussa ihmetteli, että amerikkalaisten kaveriko hänen pitäisi olla. Hänhän on Venäjän presidentti, ei Usan. 

Koska Venäjä on vain pieni osa tätä maapallomme yhteisöä, täytyy venäläisten sovittaa politiikkansa yhteen muun maailman kanssa. Olisi lähes kaikille hyvä, jos he pystyisivät sovittamaan intressinsä siten, että he eivät olisi törmäyskurssilla muiden kanssa.

Kaveruus amerikkalaisten kanssa ei välttämättä olisi Putinin henkilökohtaisen edun mukaista politiikkona, mutta se voisi olla hyvä asia Venäjän kansalaisille.

Kyllä se taitaa amerikkalaiset olla huomattavasti suuremman osa maailmaa kanssa törmäyskurssilla kuin Venäjä. 

Sinusta vain tuntuu tuolta, koska asut Suomessa, joka on tällä hetkellä Usan vaikutusvallassa ja tarinankerronta on sen linjan mukaista. 

Venäjä on synkassa heti yli 2 miljardin ihmisen kanssa; Kiina ja Intia. Ja taitaa Latinalaisessa Amerikassakin Venäjä olla suht hyvässä huudossa, Brasilia ja Meksiko poislukien. 

Afrikassa Venäjä tuntuu saavan jalansijan siellä missä haluaa, eli paikalliset ilmeisesti ottavat sen vastaan ihan hyvin. 

Venäjä on ristitiidassa ehkä 500 miljoonan ihmisen kanssa. Mikä on suht pieni osa maapallosta. 

Kiinalla ja Venäjällä saattaa olla joitain yhteisiä intressejä juuri tällä hetkellä, mutta en näe, miten Kiinan ja Venäjän suhde olisi millään lailla vankalla pohjalla. Sama pätee vielä vahvemmin noihin muihin mainitsemiisi maihin. Kiina ja Intia eivät myöskään ole ehkä sisäisesti vakaimpia mahdollisia maita, ja niillä on todennäköisesti monia sisäisiä poliittisia haasteita edessään, jotka voivat myös vaikuttaa ulkopolitiikkaan. Tietenkin kaikissa maissa on omat sisäiset poliittiset jännitteensä, mutta voimakas johtajavetoisuus, nopeat väestölliset ja taloudelliset muutokset ja ympäristölliset haasteet vaikuttavat olevan vahvasti esillä mainitsemissassi maissa. Olen tietoinen BRICS-hankkeen olemassaolosta, mutta se ei minusta vaikuta ihan vakuuttavasti yhdistävän sen jäsenmaiden tulevaisuudenvisioita.

Vierailija kirjoitti:

Kerrotko vielä miksi Venäjän pitäisi ajatella jotakin muuta kuin omaa etuaan?

Putin sitä itsekin jossain haastattelussa ihmetteli, että amerikkalaisten kaveriko hänen pitäisi olla. Hänhän on Venäjän presidentti, ei Usan. 

Koska Venäjä on vain pieni osa tätä maapallomme yhteisöä, täytyy venäläisten sovittaa politiikkansa yhteen muun maailman kanssa. Olisi lähes kaikille hyvä, jos he pystyisivät sovittamaan intressinsä siten, että he eivät olisi törmäyskurssilla muiden kanssa.

Kaveruus amerikkalaisten kanssa ei välttämättä olisi Putinin henkilökohtaisen edun mukaista politiikkona, mutta se voisi olla hyvä asia Venäjän kansalaisille.

Vierailija kirjoitti:

Ukraina on käytännössä Venäjän takapajuinen lääni. Vähän kuin vaikka Savo Suomelle. 

Sillä mitä tapahtuu siellä, ei ole mitään yhteyttä sille miten Suomi näissä kuvioissa asemoituu. 

Kuten toki kaikki aivotoimintaa omaavat ymmärtävät. 

Kyllä potentiaalisena jäsenmaana Ukrainan tapahtumat vaikuttavat EU:n jäsenmaihin. Eurooppalaisten maiden asiat vaikuttavat muihin Euroopan maihin ja Suomen naapurimaana Venäjän suhteet muuhun maailmaan Suomeen. Ylipäätänsäkin globalisoituneessa muiden maiden asiat vaikuttavat muihin maihin. Afghanistan, Pohjois-Korea, Pakistan, Bangladesh ja Syyria ovat esimerkkejä maista, joita voisi pitää joillain mittareilla "takapajuisina", mutta joilla on selvästikin ollut suurta vaikutusta nykymaailman poliittiseen tilanteeseen.

Vierailija kirjoitti:

Miksei länsimaat vaan millään uskalla myöntää, ettei pehmeä kohtelu johda mihinkään hyvään niin kriminaalipolitiikassa, koulukiusaamisen kaitsemisessa kuin kansainvälisessä turvallisuuspolitiikassa. Mikä siinä on niin vaikeaa?

"Pehmeä kohtelu" ei ole kovinkaan tarkka käsite, mutta ihan kohtuullisestihan nuo asiat tuntuvat olevan toimineet, enkä näe mitään syytä uskoa, että liiallinen "pehmeys" olisi noissa esiintyvän parantamisen varan syinä. Mitään ylikansallista julistusta länsimaiden taholta "pehmeän kohtelun" toimimattomuuden puolesta tullaan antamaan, ellet ensin avaa silmiämme siitä, miten "pehmeä kohtelu" on noilla sektoreilla tapahtuneiden epäonnistumisien takana.

On vaikea sanoa, onko ihminen luonnostaan hyvä vai paha, mutta sosiaalisia ihmiset kyllä ovat. Yhteisöllinen elämä ei ole mikään modernin elämän mahdollistama hauras ihanne, vaan ihmiset ovat kehittyneet yhteisöllisiksi selviytyäkseen paremmin luonnontilassa. Toisin kuin leffat tai sarjikset ehkä antaisivat ymmärtää, tosimaailmassa "yksinäiset sudet" olisivat erittäin haavoittuvaisessa asemassa. Heidän alueensa olisi helppo vallata tai heidät olisi helppo pitää poissa arvokkaalta resurssilta, heidät olisi helppo ryöstää tai tappaa, he eivät voisi tehostaa tuotantoaan erikoistumalla tai työnjaolla, heillä ei olisi tukiverkostoa tai puolustajia heikkoina hetkinään ja heidän kyvyttömyytensä luottaa toisiin (ja toisten luottamuksen puute heitä kohtaan) olisi heille epäedullista. Vaikka onkin epätodennäköistä, että nykymaailman erittäin alhainen väkivallan määrä laskisi tai edes olisi nousematta jonkin verran olojen muuttuessa karummaksi, niin yhteisöllisyyden merkitys varmaankin jopa kasvaisi. Sanonta "jokainen huolehtikoot itse itsestään" ei kuvaa hyvin historiallista ihmistä.