SK

En itsekään ole ihan älynnyt, että millä perusteella järjestelmä on oikeutettu. Yleensähän demokratiassa ei äänten painotusta hyväksytä, eikä äänien painotuksen kriteerinä varmastikaan pitäisi olla hallitut maa-alueet.

Vierailija kirjoitti:

Tyhjä taulu... Kiitos.. Tämä on se termi mitä olen etsinyt. Tyhjä lasittunut katse suunnattuna televioon tai tietokoneen ruutuun ja kylkiasennossa sohvalla makaaminen. Eloa syntyy vain kun menee omille menoilleen. Muuten, tyhjä taulu.

Itselleni tyhjä taulu tuo mieleen tabula rasa-ajatuksen. Eli siis ihmisen, joka muovautuu täysin ympäristönsä mukaan ilman mitään sisäsyntyisiä taipumuksia. Jos APn miesystävä olisi tyhjä taulu tässä (todennäköisesti) perinteisemmässä merkityksessä, taipuisi hän herkästi APn odotuksien kaltaiseksi, ja muuttuisi taas, jos he eroaisivat.

Luulisi, että voter suppressionin ja gerrymanderingin vaikutuksia voisi arvioida ja mallintaa matemaattisesti. Tällöin voitaisiin ehkä saada selkeämpi kuva ja vertailukelpoista tietoa siitä, missä määrin mitkä toimet vähentävät äänestämistä suhteessa vaalivilppiin, tai vähentävät äänestyksen lopputuleman edustavuutta. Onko aiheesta olemassa mitään hyviä kirjoja, resursseja yms? Vai onko olemassa jokin syy, miksi näiden toimien vaikutusta ei voida arvioida?

Jos puhut erityisesti suomalaisesta yhteiskunnasta, niin en pitäisi mitään suoraan sitä koskevaa konfliktia todennäköisenä. Ilmastonmuutos sivuvaikutuksineen on nähdäkseni kaikkein suurin riski sotienkaltaisten tilanteiden (esim. ISIS, Krim, sisällissodat) suhteen. En itse ole niinkään huolestunut tekoälystä tai Big Datasta itseohjautuvien aseiden yms. kannalta, mutta tekoälyn vaikutukset suomalaiseenkin politiikkaan voivat olla arvaamattomia. En usko, että suomalainen yhteiskunta mitenkään erityisesti rappeutuu.

En myöskään näe, että yhteiskunnat globaalilla tasolla välttämättä rappeutuisivat, vaikka monessa niissä verrattain suurempi eriarvoisuus ja esimerkiksi ilmastollinen haavoittuvuus lisääkin konfliktin riskiä. En oikein tiedä, mitä Kiinasta tai esimerkiksi Intiasta tai Pakistanista tulee. Korkean väkirikkauden aiheuttaman ympäristöllisen paineen ja taloudellisen eriarvoisuuden tai toivottomuuden tunteen yhdistelmä vaikuttaa minusta huolestuttavalta. Väestökasvusta huolimatta uskon esimerkiksi monissa Afrikan maissa olevan vielä paljon talouskasvun mahdollisuutta, jonka näkisin olevan vakauttava tekijä, vaikka tietenkin ilmastolliset ja ympäristölliset tekijät voivat heittää kapuloita rattaisiin.

Vaikuttaa hieman aikaiselta väittää, että mikään maa olisi pelkästään nykytilanteellaan näyttänyt, miten tilanteeseen olisi pitänyt suhtautua. Tai varsinkaan "tuhonnut" mitään suhtautumistapaa. Koronatilanne ei suinkaan ole vielä ohi tai vakiintunut. Uudenkaltaiseen tilanteeseen täytyy reagoida yrittämällä soveltaa vanhoihin tilanteisiin pätevää järkeilyä ja tietoa, ja tämän valossa Ruotsin suhtautuminen vaikuttaa minusta yhä hieman uhkarohkealta. Enkä sanoisi, että Ruotsin nykytilanne vaikuttaa mitenkään erityisen loistavalta, sillä tosiaan siellä on yhä paljon kuolleita.