SK

Ainakin itse olen iän myötä kiinnostunut vakavista asioista leikkimielisten asioiden lisäksi, enkä niinkään leikkimielisten asioiden hinnalla. Esimerkiksi yhteiskunnallisista aiheista keskusteleminen on hyvin mielenkiintoista, mutta se, että olen kiinnostunut puhumaan vaikka muovisaasteesta tai markkinataloudesta, ei tarkoita, etten olisi myös halukas pelaamaan Aliasta tai menemään vaikka jäätelölle.

Ehkä kavereillasi on vain kova paine antaa aikuismainen ja hillitty vaikutelma? Ovatko he suoraan sanoneet, että heidän mielestään nuo mainitsemasi asiat ovat lapsellisia, vai oletko vain saanut tällaisen vaikutelman? Alkoholin tärkeydestä kohtaamisissa ja elämässä en osaa sanoa, mutta olen huomannut, että alkoholi ottaa joillakin melko keskeisen osan noissa asioissa, mikä on tietty ikävää, jos et itse halua olla kännissä.

27 olen itsekin.

Demokratiaan ja äänestämiseen liittyvästä kollektiivisestä älykkyydestä on näemmä myös olemassa suomenkielinen wikipedia-artikkeli, joka ei tosin ole läheskään yhtä kattava kuin sen englanninkielinen versio: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kollektiivinen_%C3%A4lykkyys

Kollektiivisen älykkyyden käsite siis liittyy siihen, miksi äänestämällä saatat edesauttaa hyvien päätösten tekemistä, vaikka et itse tuntisikaan kaikkia asiaan liittyviä seikkoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä kuntavaalien vaalikoneessa sitten kysytään? Ymmärrän, että monelle tulee tenkkapoo eduskuntavaalien EU- ja Nato-kysymyksissä, mutta eikö kuntavaaleissa kysytä suunnilleen, halutaanko nuorille harrastuspaikkoja vai vanhuksille ompelupiirejä. 

Mm. nämä skippasin tai vastasin neutraalisti, koska en osannut sanoa:

”Uskon hallituksen sote-uudistuksen parantavan kuntani sosiaali- ja terveyspalveluita.”

”Vanhusten huolehtimiseen niin kodeissa kuin laitoksissa pitäisi suunnata lisää rahaa, vaikka se olisi pois lasten kouluttamisesta ja hoitamisesta.” (Miten voisin valita!?)

”Vanhusten hoivapalvelujen tuottamista ei pitäisi ulkoistaa yhtään enempää yksityisille yrityksille.”

”Kuntani tulisi pyrkiä eri keinoin tonttien hinnoilla ja verotuksella lisäämään omistusasumisen houkuttelevuutta kunnassani.” (En ymmärrä, mitä merkitystä.)

Ja taisi olla joitain muitakin.

Ap

Nämä ovat poliittisia ja äänestämällä ratkaistavia kysymyksiä ehkä juuri siksi, että ne ovat epämääräisiä, eikä niihin ole tiedossa mitään yleispätevää vastausta. Esimerkiksi pitäisikö/tulisiko-kysymysten vastaus riippuu monesta "syvällisestä" tekijästä, kuten vastaajan maailmankuvasta ja eettisistä suuntauksista. Jos pitäisikö-kysymys ei määrittele tavoitetta, ei siihen ole mitään varsinaista oikeaa vastausta. Esimerkiksi: "Pitäisikö yksityisautoilua vähentää?" ja "Jos halutaan vähentää liikenteen päästöjä, pitäisikö yksityisautoilua vähentää?". Jälkimmäiseen triviaali oikea vastaus on kyllä, jos se vähentää päästöjä, kun taas ensimmäiseen ei ole yleispätevää vastausta.

Demokratia ei välttämättä tarvitse täysin valveutuneita ja kaikista asioista perillä olevia yksittäisiä äänestäjiä tuottaakseen hyviä päätöksiä. Jos haluat lukea aiheesta lisää englanniksi, katso esimerkiksi: https://en.wikipedia.org/wiki/Collective_intelligence (melko tekninen, mutta linkkeineen kattava) tai https://en.wikipedia.org/wiki/Wisdom_of_the_crowd (ehkä helpommin ymmärrettävä). En tiedä, lisääkö kumpikaan aihe varsinaisesti "maailmanviisautta", mutta ne liittyvät äänestyksiin ja yhteisölliseen päätöksentekoon.

Minusta on kiinnostavaa, että koulut kokeilevat erilaisia asioita. Oppilaanakin olen tyytyväinen siitä, että koulut eivät vain noudata dogmia, vaan kartuttavat jatkuvasti tietoa eri koulujärjestelyjen vaikutuksista. Vaikka otsikossa kysytäänkin vain suurinta virhettä, niin nähdäkseni mitään varsinaista suurta virhettä ei olla koulumaailmassa tehty.

Miten data- ja IT-ala eroavat toisistaan? Miksi nämä alat erotellaan toisistaan?

Ylipäätänsä data-ala kuulostaa hieman ympäripyöreältä ja oudolta nimitykseltä millekään minun hahmottamalleni "ammattialalle".