SK
Seuratut keskustelut
Kommentit
Vierailija kirjoitti:
Länsimaat itse nostivat Kiinan viemällä tuotannon sinne.
Bulkkiteollisuuden siirtyminen Kiinaan on tietenkin tarjonnut Kiinalaisille mahdollisuuden osallistua globaaliin talouteen ja vaurastua entiseen maatalousyhteiskuntamalliin nähden, mutta pelkkä teollistuminen ja jonkin asteinen kaupungistuminen eivät ehkä vielä riitä länsimaisen yhteiskuntamallin "päihittämiseen". Kiinassa on tietenkin jonkin verran esim. huipputeknologiateollisuutta, mutta en tiedä, tuleeko se välttämättä yksinään saattamaan Kiinaa taloudellisessa ja yhteiskunnallisessa kehityksessä varsinaisesti "seuraavalla tasolle", saati länsimaiden edelle.
En itse hirveästi usko Kiinan järjestelmien ylivertaisuuteen "länsimaisiin" verrattuna. Tietenkin Kiinassa ja Aasiassa ylipäätänsä asuu valtava osa maailman väestöstä ja niiden politiikka on tässä mielessä hyvin merkityksellistä, mutta minusta "länsimaiset" arvot ja järjestelmät (demokratia, vapaakauppa, liberalismi, ihmisoikeudet, sananvapaus yms.) vaikuttavat yhä varsin kilpailukykyisiltä maailmalla.
Eli siis en usko nykyisenkaltaisen Kiinan olevan välttämättä olevan tulevaisuuden yhteiskunnan malli tai maailmanpoliitikan vetäjä Yhdysvaltojen tapaan.
Aihe on mielenkiintoinen, mutta aloitus on minusta hieman sekavasti kirjoitettu, enkä ihan juuri siihen osaa vastata.
Onko Suomessa jotenkin erityisen paljon ketjuyrityksiä edes?
Vierailija kirjoitti:
Vihreät. Inhoan äärimmäisyyksiin menevää wokismia.
Korostetaanko Vihreissä liikaa aasialaista ruokaa?
Rahan lisäksi muita arvoja tai painopisteitä Kiinassa tuntuisivat olevan esimerkiksi autoritäärinen ja hallintateknologioihin perustuva sosiaalisen koheesion vaaliminen ja kollektivismi ainakin joillakin tasoilla.
Ensimmäisellä tarkoitan siis esimerkiksi yksilöiden liikkumisen- ja sananvapauden rajoittamista, sulautumattomien tai silmiinpistävien yksilöiden pelottelua tai hiljentämistä ja kriitikin vaientamista vakauden ja yksimielisyyden nimissä. Ja kollektivismilla tarkoittaisin ehkä tässä yhteydessä esimerkiksi sitä, että jotkin yksilöt tai ryhmät voitaisiin ehkä "uhrata" yhteisen hyvän nimissä esimerkiksi syntipukkeina tai muuten vain epämukavuuksien tai hankaluuksien välttämiseksi.