SK
Seuratut keskustelut
Kommentit
Joitain lyhyitä kommentteja, mitä APsta ja ketjun vastauksista tuli mieleeni:
On olennaista erottaa eri ympäristöön liittyvät ongelmat toisistaan. Erityisesti ilmaston lämpeneminen on eri asia kuin esimerkiksi muovisaaste, luonnonvarojen riittävyys, biodiversiteetti ja elinympäristöjen vahingoittuminen tai vähentyminen. Näistä ehkä ainoastaan viimeinen ilmiö liittyy merkittävästi lämpenemisen aiheutumiseen.
Yhteiskunnallinen vaikuttaminen voi tapahtua ns. "alhaalta ylös" tai "ylhäältä alas". "Alhaalta ylös" -vaikuttamiseen voisi kuulua esimerkiksi ihmisten henkilökohtaisten päätösten problematisointi tai yksittäisten kuluttajien valistaminen. "Ylhäältä alas" -vaikuttamiseen taas ehkä kuuluisivat päättäjiin ja valtiohin kohdistuvat vaatimukset ja kampanjat. En tiedä, onko toinen yksiselitteisesti parempi tapa vaikuttaa kuin toinen, ja molempia tapoja voidaan soveltaa samanaikaisesti. Eli siis esimerkiksi yksittäisille jäsenille tarkoitetusta massamediasta voi ehkä löytää yksilöitä valistavia ja yksilön omia päätöksiä korostavaa materiaalia, ja ehkä esimerkiksi jostain ammattiyhteisöstä tai poliittisesta puolueesta syntyy päättäjiin, valtiohin tai "eliittiin" kohdistuvia vaatimuksia.
Ihmisten vaikutusvallan lisääntyminen teknologian, teollisuuden ja väestökasvun myötä on sekä riski että mahdollisuus. Toisaalta ihminen voi vahingossa tai välinpitämättömyyttään aiheuttaa tuhoa, mutta toisaalta ihminen voi myös suojella luontoa sellaisilta asioilta, joilta muut mekanismit eivät sitä suojaa. Ihminen on esimerkiksi tällä hetkellä elämän paras mahdollisuus levittyä Maan ulkopuolelle, ja jos esimerkiksi todettaisiin valtavan asteroidin olevan törmäyskurssilla maapallon kanssa, olisivat teknologiselta ja teolliselta kapasiteetiltään kehittyneet ihmiset todennäköisesti ainoa katastrofin mahdollisesti torjuva taho. Digitalisaatio liittyy vahvasti ihmisten vaikutusvallan ja työn tehokkuuden kasvuun, joten digitalisaatio voi myös mahdollisesti olla elämää edistävä kehitys.
Kiina on kasvanut paljon suhteessa aikaisempaan maatalousyhteiskuntatilaansa nähden, ja suuren väkilukunsa vuoksi muodostaa merkittävän osan maailman taloudellisesta kapasiteetista. Kiina ei kuitenkaan ole vielä edes saavuttanut länsimaista elintasoa, saati kohonnut sitä korkeammalle tasolle, eikä Kiinan järjestelmät ole siinä mielessä tehokkaita, että keskimääräinen länsimaalainen ihminen on keskimäärin huomattavasti keskimääräistä kiinalaista tuotteliaampi, eikä näytä olevan mitään syytä olettaa, että Kiina-tyylisen talous-, oikeus- tai yhteiskuntajärjestelmän omaksuminen olisi edistysaskel länsimaisen elintason ja tuottavuuden saavuttaneille maille. Ehkä samasta syystä Kiinan (tai esimerkiksi Intian) ei voida ehkä välttämättä olettaa olevan maailmanpolitiikkaa ilmastonmuutoksen kaltaisten asioiden kohdalla eteenpäin ajavia tahoja; länsimaat ovat ainakin vielä toistaiseksi taloudellisesti ja teknologisesti huomattavasti kehittyneempiä.
Vierailija kirjoitti:
S.B. kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Neljän tuulen hattu ja saamelaisnuketkin ovat pannassa.
Suomessa kulttuurilliseen omimiseen mahdollisesti liittyvät erimielisyydet tapahtuvat varmaan suureksi osaksi saamelaisteemaisten juttujen kanssa. Pitäisikö sinun mielestäsi kenen tahansa saada pitää vaikka saamelaistyylistä neljän tuulen hattua, tai valmistaa sen näköisiä tai siitä inspiroituneita hattuja myytäväksi?
Miks ei muka saa pitää?
Sitä tässä juuri kysytään! Vastaaja sanoi, että neljän tuulen hattu ja saamaleisnuket ovat pannassa, minkä oletan tarkoittavan, että niiden käyttö tai myyminen on joidenkin mielestä paheksuttavaa. Haluaisin kuulla, miten tätä paheksuntaa perustellaan.
Vierailija kirjoitti:
S.B. kirjoitti:
Suomessa kulttuurilliseen omimiseen mahdollisesti liittyvät erimielisyydet tapahtuvat varmaan suureksi osaksi saamelaisteemaisten juttujen kanssa. Pitäisikö sinun mielestäsi kenen tahansa saada pitää vaikka saamelaistyylistä neljän tuulen hattua, tai valmistaa sen näköisiä tai siitä inspiroituneita hattuja myytäväksi?
Saamelaiset ja intiaanit ovat itse myyneet tuotteitaan turisteille. Mitäs siihen sanot?
Ehkä he ovat myyneet yksittäisiä tuotteita, mutta eivät oikeutta käyttää heidän kulttuurillista (tai kulttuurista) omaisuuttaan. Esimerkiksi se, että ostat Star Wars-elokuvalevyn, ei varmaankaan anna sinulle oikeutta myydä jedirekvisiittaa tai vaikka Stormtrooper-figuureja. Samalla logiikilla vaikka saamelaispuvun ostaminen ei antaisi sinulle oikeutta valmistaa ja myydä saamelaistyylisiä vaatteita.
Vierailija kirjoitti:
Se on kylläkin kulttuurinen omiminen. Ap täällä vastailee anonyymina itselleen.
Hmm... En ihan osaa hahmottaa kulttuurisen ja kulttuurillisen merkityseroja. Esimerkiksi näissä googletuloksessa sanoja tunnutaan käytettävän keskenään vaihdettavasti: https://peda.net/sodankyla/koulujen-sivut/ol/luku15/15-4_oppiaineet/15-…; http://lipas.uwasa.fi/termino/WasaTerm/diskurssianalyysi/kulttuurinenko…
Kulttuurinen omiminen kuulostaa minun korvaani oudommalta kuin kulttuurillinen omiminen, vaikka se hieman lyhyempi onkin. Tämä olisikin hyvä tilaisuus jollekin selittää, että milloin käytetään kulttuurista ja milloin kulttuurillista!
Itsekään en pitänyt Sinuhesta, vaikka toisaalta on suhteellisen kiehtovaa, että suomalainen kirjailija on ollut kiinnostunut siitä, miltä maailma ja elämä mahtaisi näyttää muinaisen egyptiläisen silmin, ja yrittänyt kirjoittaa siitä kirjan, jossa hän on ehkä myös yrittänyt tuoda esiin itselleen tärkeitä ja egyptiläisille ehkä vähemmän tärkeitä tai jopa tuntemattomia teemoja.
Shakespearesta kyllä olen tykännyt. Tosi hauska kirjoitustyyli hänellä mielestäni.
Tractatus Logico-Philosophicus on mielestäni melko ärsyttävästi kirjoitettu kirja, eikä ole mikään ihme, että siitä tunnutaan yleensä huomioitavan vain se loppu ja alku.
Vierailija kirjoitti:
Käsittääkseni kulttuurit ovat aina kohdatessaan ottaneet toisiltaan vaikutteita puolin ja toisin. En siis ihan ymmärrä kulttuurisen omimisen käsitettä.
Voihan joku ihmisille tyypillinenkin käyttäytyminen olla moraalisesti väärin, eikö? Esimerkiksi kiusaamista on varmaan tapahtunut kautta aikojen käytännössä kaikissa kulttuureissa, mutta se on nykynäkökulmasti silti väärin ja tuomittavaa.
Vierailija kirjoitti:
Kuuntelin ehkä viikko sitten podastia, jossa joku kertoi karjalanpiirakoiden olevan kulttuurillista omimista,
Muistatko, miten podcastissa perusteltiin karjalanpiirakoiden olevan kulttuurillista omimista? Oletan, että podcastissa myös pidettiin kulttuurillista omimista moraalisesti huonona tai arveluttavana asiana, vai puhuttiinko siitä neutraaliin tai kannustavaan sävyyn?
Vierailija kirjoitti:
Neljän tuulen hattu ja saamelaisnuketkin ovat pannassa.
Suomessa kulttuurilliseen omimiseen mahdollisesti liittyvät erimielisyydet tapahtuvat varmaan suureksi osaksi saamelaisteemaisten juttujen kanssa. Pitäisikö sinun mielestäsi kenen tahansa saada pitää vaikka saamelaistyylistä neljän tuulen hattua, tai valmistaa sen näköisiä tai siitä inspiroituneita hattuja myytäväksi?
Koska niiden tuotteiden valmistaminen ei ole mitenkään hirveän kannattavaa. Kiinalaiset ovat myös ehkä valmiita tinkimään esimerkiksi puhtaasta elinympäristöstä tai työajoista ja lomista, ja he hyväksyvät matalampia palkkoja, oletuksena se, ettei heillä ole parempiakaan työllistymismahdollisuuksia. Kiinassa valmistetaan toki myös jonkun verran sellaisia tuotteita, joihin yllämainitut tekijät eivät välttämättä päde, kuten esimerkiksi huipputeknologiatuotteita, mutta ei kuitenkaan siinä määrin, että voitaisiin sanoa keskivertokiinalaisen olevan erityisen tuottelias.
Esimerkiksi keskivertosuomalaisen haave tuskin on päästä ämpäritehtaaseen töihin, ja ämpäriliukuhihnan haukansilmäinen valvominen kellon ympäri minimaalisella palkalla olisi varmaan hänestä turhauttavaa. Sen sijaan esimerkiksi koodarina länsimaalainen saattaa pienelläkin vaivalla tuottaa jotakin hyvin arvokasta, esimerkiksi menestyvän pelin tai vaikka halutun logistiikkasovelluksen.
Mitä tarkoitat siirtymisellä epäekologisempiin töihin? Ja digitalisaatio voi kyllä aiheuttaa sosiaalisia haasteita, mutta äärimmäiset huonot lopputulemat, kuten esimerkiksi maailman ajautuminen sekasortoon muuttoliikkeistä, eivät vaikuta digitalisaation suorilta ja välttämättömiltä vaikutuksilta. Ainakin toistaiseksi vaikuttaa siltä, että arkipäiväinen väkivalta laskenut maailmalla valtavasti verrattuna aikaan ennen digitalisaatiota, ja myös suurilta katastrofaalisilta sodilta on toistaiseksi vältytty. Esimerkiksi tuhoisuudessaan ainakin tällä hetkellä ylivoimainen toinen maailmansota tapahtui ajalla ennen digitalisaatiota. Ja muuten ehkä hieman ohiksena haluasin myös sanoa, että maailmansodista ja muutamasta oudosta johtajasta huolimatta 1900-luku oli selkeää ihmisten keskimääräisten elinolosuhteiden paranemisen aikaa.
En tunne yhtään ekoinfluensseriä.