SK
Seuratut keskustelut
Kommentit
Vierailija kirjoitti:
Henki on vuorovaikutuksessa Ruumiin kanssa ja ei ruumis voisi edes toimia ilman henkeä. Jos kuulet pianon soivan, voit jäljittää jokaisen värähtelyn syntyhetken, mutta ei kukaan väitä että pianon kieli itsestään soi vaikka emme sitä pystyisi aistimaan. Joskus ateisti on perustellut että miksi kooma potilas on kuollut, no se on koska ruumis on rikki. Eihän kitaraa voi soittaa jos kielet on löysät/poikki. Ruumis on pelkkä saviastia, niinkuin Luomiskertomuksessa Ruumiiseen puhallettiin elämänhenki, se oli eloton ilman Henkeä.
En saa kiinni siitä, mitä yrität sanoa, tai että mitä tuo pianovertaus tarkoittaa.
Eivät kai ateistit sen koommin kuin uskovatkaan pidä koomapotilaita kuolleina. En ole ihan perillä alan termistöstä, mutta sekä uskovat että ateistit varmaankin pitävät koomapotilaita tiedostamattomina, tai ainakin kykenemättöminä raportoimaan kokemuksistaan (locked-in -oireyhtymä). En ihan tiedä, miten aivokuolema määritellään. Ymmärtääkseni koomapotilaiden aivotoiminta on enemmän tai vähemmän normaalilta vaikuttavaa, kun taas aivokuolleisuus edellyttää normaalin aivotoiminnan loppumista. Aivokuolleesta potilaasta siis voidaan ehkä sanoa, että hän on kuollut.
En ole ihan varma mitä tarkoitat "hengellä", mutta vaikuttaa kyllä siltä, että tietoisuus ja kyky raportoida omista kokemuksista vaikuttaa liittyvän juuri ruumiilliseen aivotoimintaan. Mitään dualismia ei varmaankaan tarvita.
Vaikka kukakin saa mielestäni omasta puolestaan tulkita uskonnollisten tekstien sanomaa miten haluaa, niin kristinuskoon kuuluu yleisesti ottaen käsitys helvetistä. Ja perinteisesti vielä paikkana, eikä yksilön henkisenä tilana: https://en.m.wikipedia.org/wiki/Hell_in_Christianity
Esimerkiksi katolisen kirkon katekismuksessa puhutaan helvetistä paikkana kohdissa 1034-1037: https://www.vatican.va/content/catechism/en/part_one/section_two/chapte…
Eli vaikka jollakin kristityllä helvettioppi ei olisi osa omaa oppia, niin se kuuluu kristinuskoon yleisemmin.
Koska oma tietoisuutemme vaikuttaa korreloivan vahvasti tietynlaisen aivotoiminnan kanssa, lienee kohtuullista olettaa, että tällaisen aivotoiminnan lakatessa kuoleman myötä myös omat kokemukset loppuvat. Tällöin henkilöllä ei voisi olla kuoleman jälkeen hyviä tai huonoja kokemuksia, eikä hän "mene" mihinkään vaan lakkaa olemasta.
Koska kuolemanjälkeinen elämä ei ole empiirisesti tutkittava asia, ei siitä ole mitään kokemusperäistä sanottavaa. Koska mitään siitä sanottua ei voi osoittaa vääräksi, on hieman epäselvää, mitä tiedollista arvoa näillä väitteillä on.
Eri ihmisillä ja eri kulttuureissa onkin usein radikaalisti sisällöltään erilaisia näkemyksiä kuolemanjälkeisestä, mikä ehkä viittaa siihen, että näitä väitteitä käytetään enemmänkin kulttuurillisiin tai sosiaalisiin tarkoituksiin, eikä niillä välttämättä ole hirveästi mitään objektiivista tiedollista pohjaa.
Vierailija kirjoitti:
Naisena tulee kasvaessaan aika kamalasti kohdelluksi. Hyvin harvalla on mitään turhia prinsessakuvitelmia aikuisuudessa kaiken sen naureskelin, vähättelyn, ahdistelun ja suoranaisen kiusaamisen jälkeen.
Aiheen otsikko antaa ymmärtää, että ainakin aloittajan mielestä erityisesti suomalaisilla naisilla olisi jotakin prinsessakohtelua vastaan. Karut kasvukokemukset eivät selitä tätä, ellei Suomessa oleteta vähäteltävän, ahdisteltavan ja kiusattavan naisia erityisen paljon.
Ainakin sukupuolten välisen koulutuksellisen, taloudellisen ja poliittisen tasa-arvon mittauksissa Suomi yleensä sijoittuu korkealle, minkä voinee tulkita puoltavan sitä, ettei Suomessa mitenkään erityisesti vähätellä naisia. Koulutuksen kohdalla Suomi itse asiassa on ehkä poikkeuksellisen suosiollinen naisia kohtaan. Kiusaamista, ahdistelua ja naureskelua on ehkä hieman vaikeampi vertailla, sillä esimerkiksi seksuaalirikosten tilastointi vaihtelee maiden välillä melko paljon. Ei kuitenkaan vaikuta siltä, että suomalaisten naisten väitetty prinsessakohteluvastaisuus selittyisi suomalaisen kulttuurin erityisellä naisten vähättelyllä tai heille naureskelulla.
Itse tykkään niistä Ristorante-pitsoista. Parhaita makuja kana, mozzarella ja kinkku-ananas, mutta myös kasvis-, pinaatti- ja salamipitsat ovat hyviä.