SK

Ylipäätänsäkin on valloilla sellainen käsitys, että ihmisen "luonnollinen" vaisto ja rytmi ruoan suhteen on riittämätön ja harhaanjohtava. Esimerkiksi veden juomisen suhteen tunnutaan usein luotettavan ihmisen luontaiseen taipumukseen juoda hänen tuntiessaan itsensä janoiseksi, vaikka on myös jonkin verran ohjeita siitä, että esimerkiksi vettä pitäisi tietoisesti pyrkiä juomaan tietty määrä päivässä. Myös esimerkiksi hengityksen kohdalla tunnutaan luottavan paljon ihmisten vaistomaiseen itsesäätelyyn. "Syö mitä haluat, milloin sinusta siltä tuntuu"-dieetin ei kuitenkaan ajatella olevan pätevä ohjenuora ruokailuun, vaan ruokailua pitäisi tietoisesti suunnitella ja valvoa.

Käsitys ihmisten luontaisen syömisvaiston harhaanjohtavuudesta voi olla perusteltukin, kun otetaan huomioon esimerkiksi ylipaino- ja liikalihavuusongelmat, kansojen väliset erot esim. elinajanodotteessa ja ylempänä mainitut ruokaan mahdollisesti liittyvät muut sairaudet. Voidaan ehkä ajatella, että toisin kuin esimerkiksi ihmisten luontainen hengitys- tai juomisvaisto, ihmisten syömisvaisto ei toimi nykymaailmassa.

Erillisten ruokavalioden vaikutusten tutkiminen ihmisissä on kuitenkin hyvin vaikeaa ihmiselämän monimutkaisuuden ja monimuotoisuuden vuoksi, mikä aiheuttanee sen, että normatiivisista ravitsemusjutuista on paljon erimielisyyksiä ja epäselvyyttä.

Eli siis pähkinänkuoressa: ihmisten luontaiseen kykyyn arvioda syömistä ei luoteta, mutta ravitsemuksellinen tilastotiede on monimutkaista ja epäselvää.

Olisin varmaan kolmanneksen kevyempi, jos kohtaloani hallitsisi Fazerin sijaan Dionysos.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskon selitykseen, että koska korkeakoulutus on arvostettua ja mittaa menestystä ja älykkyyttä, korkeakoulutukseen pyrkivät arvostuksesta ja menestyksestä kiinnostuneet ihmiset, jotka haluavat suoriutua mahdollisimman hyvin. Korkeakoulujen kriteereillä menestyvät, usein älykkäimmät hakijat valitaan.

Korkeakoulutetut ovat viettäneet aikaa älykkäiden seurassa ja todennäköisesti päätyvät töihin, joissa on töissä muitakin älykkäitä ihmisiä. Siitä seuraa, että älykkäät arvostavat korkeakoulutusta ja keskimäärin menestyvät paremmin. Alasta riippuu, seuraako menestyksestä rahaa vai sivistystä.

Korkeasti koulutetut ihmiset myös perustavat elämänsä enemmän tietoon ja soveltavat sitä omaan toimintaansa kuten tietoon tupakoinnin haitallisuudesta, liikunnan hyödyllisyydestä ja ruokavalion merkityksestä omalle terveydelle.

Sanoisitko, että korkeasti koulutetut perustavat elämänsä enemmän tietoon johtuu siitä, mitä he ovat oppineet koulussa, vai olisko heillä näitä "hyviä" taipumuksia muita enemmän koulusta riippumatta?

Itselläni ei heti tule mieleen ketään tuntemaani henkilöä, jolla olisi varsinaisesti epämiellyttävä tai ärsyttävä ääni. Tunnen muutamia henkilöitä, joiden puheenvuoroista en pidä, mutta en tiedä, johtuuko se heidän tietoisesta tai luontaisesta puhetavastaan, vai siitä, ettei heillä ole usein kovinkaan järkevää tai relevanttia sanottavaa.

Ehkä jotkut äänet myös sopivat joihinkin tilanteisiin, tai jotkut osaavan käyttää erityisen miellyttävää puhetapaa joissain tilanteissa mutta eivät toisissa. Esimerkiksi skottiaksentti ja -puhetapa kuulostavat mielestäni tosi hienolta ja edukseen erottuvalta esim. TV-sarjoissa, mutta toisaalta voisin myös kuvitella sen alkavan päivittäin kuultuna ärsyttämään. Ehkä joidenkin ääni sopii flirttailuun, tai he osaavat käyttää ääntään flirttailevasti, mutta muissa tilanteissa heidän äänensä ei ole mitenkään erityinen.

Ääntäni ei muistaakseni ole kehuttu, ja vaikka en kuulostakaan samalta nauhalla kuin omassa päässäni, niin en usko ääneni olevan mitenkään erityisen hirveä. Yleisesti ottaen sanoisin, että se, mitä sanot, on huomattavasti merkityksellisempää kuin äänesi, joten ääntään ei mielestäni tarvitse hiljaisuuteen asti piilotella.

Temporary ehkä vähän virallisempi, brief melko neutraali kun taas fleeting tai transient elämästä puhuttaessa ehkä hieman runollisempia tai paatoksellisempia.