SK
Seuratut keskustelut
Kommentit
Vierailija kirjoitti:
S.B. kirjoitti:
En kyllä näe, missä mielessä Suomi olisi ajautumassa umpikujaan. Voisitko hieman tarkentaa, mikä sinua Suomen kehityksessä huolestuttaa?
Kokoomus myy Suomen ulkomaille.
Yhä useampi vastaantulija on jotain ihan muuta kuin suomalaista porukkaa. Sekaliittojen tuloksena perinteisen suomalaisen näköiset ihmiset vähenevät pikku hiljaa.
Suomen kieli on pilattu. Siitä on tehty ihmeellistä englantivaikutteista sotkua. Suomen kielen arvokin on kiistetty. Tärkeämpää ja muka hienompaa on puhua vaikka englantia. Opinnäytetyötkin tehdään englanniksi.
Suomalainen kulttuuri on jäänyt ulkomaisen viihteen alle.
Eikö ole aika subjektiivinen mieltymysasia, että englannin kielestä saadut vaikutteet ovat tehneet suomesta sotkua? Sama "perinteisen suomalaisen" näköisten ihmisten kohdalla.
Englannin roolin vahvistumisen voisi mielestäni myös nähdä suomalaisten ja Suomen osallistumisena maailman menoon, kun taas englannin (tai muun ylikansallisen kielen, kuten espanjan) heikon aseman voisi nähdä merkkinä takapajuisuudesta tai tarkoituksellisesta isolationismista.
Vierailija kirjoitti:
S.B. kirjoitti:
En kyllä näe, missä mielessä Suomi olisi ajautumassa umpikujaan. Voisitko hieman tarkentaa, mikä sinua Suomen kehityksessä huolestuttaa?
Suurin ongelma perheiden hajoaminen ja liberaalinen lasten kasvatus. Harva ymmärtää mitä kaikkea seurauksia sillä on jälkikasvun mielenterveyteen ja sitä kautta koko yhteiskuntaan.
Tietääkseni perheiden hajoaminen on ainakin osittain globaali ongelma. Libeeralisen kasvatuksen seurauksista harva on perillä varmaankin sen takia, että niistä ei varmaan hirveästi ole mitään yksiselitteisen negatiivistä tutkimustietoa.
Olen itse ollut aina suhteellisen kömpelö tavaroiden kanssa, ja kyllähän se aina hieman harmittaa, jos huomaan kadottaneeni tai rikkoneeni jotain. Toisaalta huomaan, että monilla ihmisillä esimerkiksi puhelimissa näkyviä kolhuja, mikä ehkä viittaa siihen, että muutkin heittelevät niitä vessojen kaakeleille tai pöydiltä laminaateille.
Haluaisin särkeä näppikseni ja epätyylikkäät linssini, jotta saisin syyt hommata uudet, mutta tietenkin nämä esineet toimivat hyvin vuodesta toiseen...
En kyllä näe, missä mielessä Suomi olisi ajautumassa umpikujaan. Voisitko hieman tarkentaa, mikä sinua Suomen kehityksessä huolestuttaa?
Vierailija kirjoitti:
S.B. kirjoitti:
En tiedä, miten isäsi nokkimisjärjestyksen käsitteen määritteli, mutta jos hän tarkoitti sillä hyvin yksinkertaista ja yksiselitteistä hierarkiaa, niin on ehkä hyvä huomata, että ihmiset eivät varmaankaan olisi niin erilaisia keskenään, jos vain yhdenkaltaisilla piirteillä olisi ollut hyötyä elämässä. Esimerkiksi jos machiavelliläisyys tai empatiakyvyttömyys olisivat menestyksen avain, ei suuri osa ihmisistä varmaan tuntisi empatiaa, mutta näyttää kuitenkin siltä, että kaikki eivät suinkaan tosielämässä ole empatiakyvyttömiä.
Valtaosahan ihmisistä ei ole empatiakyvyttömiä ja juuri evoluutiohan on synnyttänyt moraalin, oikeudenmukaisuuden, ihmisoikeudet, lähimmäisenrakkauden ja empatian. Kaikki tämä on luonnonvalinnan tuotetta. Ja koska meistä suurin osa haluaisi elää täten, tätä evoluutio myös selkeästi ajaa.
Psykopaatti ei tunne mitään, joten hänellä taas ei ole rajoja minkään suhteen. Hänellä on päässään perustavanlaatuinen ero, ihmiskunnan näkökulmasta vika, jonka ymmärtäminen ja muuttaminen on meille muille mahdotonta. Ongelma tämä on siksi, että vaikka psykopaatit edustavat pientä vähemmistöä, he saavat pääviastaan johtuen paljon pahaa aikaan. Kun psykopaatti tulee työyhteisöön, hän saa hajoita ja hallitse - tekniikallaan, manipulaatiokyvyllään ja täydellä rajattomuudellaan paikan ja ihmiset äkkiä hajalle. Hän murentaa yhteisöt sisältä. Tästä syystä alkuperäiskansat pyrkivät psykopaateista eroon (tappamalla, sulkemalla ulos), koska psykopaatti on aina uhka koko laumalle. Aivan samalla tavalla, kuten ihmisoikeudet eivät merkitse psykolle mitään, ei merkinnyt sellainen ajatuskaan kuin yhteisöllisyys ja samaan hiileen puhaltaminen tai yhteisön selviäminen.
Tutkimuksissa on todettu, että vangeista 2 prosenttia tosiaan aiheuttaa 80 prosenttia kaikista rikoksista. Väitän, että tämä pätee ihmiselämään laajemminkin. Pari prosenttia ihmisistä on kaikesta inhimillisestä kärsimyksestä 80 prosentin aiheuttaja.
Myös psykopaatit tai vain vähän empatiaa kokevat ihmiset kuuluvat nähdäkseni tuohon monimuotoisuuteen josta kirjoitin, joten en ehkä sanoisi, että psykopaateissa on varsinaisesti jotain vialla. Jos evoluutio olisi selkeästi psykopaatteja vastaan, tai jos alkuperäiskansat olisivat hankkiutuneet psykopaateista aina eroon, ei psykopaatteja varmaankaan olisi kovinkaan paljoa.
2% äänivalta EU-asiohin ei kuulosta mitenkään suhteettomalta ottaen huomioon Suomen pienen väkiluvun. En näe, miksi EU:n liittovaltiokehitys olisi välttämättä huono asia, jos siihen oletetaan olevan menossa. Kyse ei varmaankaan myös ole varsinaisesta umpikujasta, vaan jos liittovaltiokehityksen katsotaan menevän huonoon suuntaan, voidaan ehkä keksiä joitain vaihtoehtoisia poliittisia visioita.
Velan nimellismäärä ei tietääkseni Suomen kohdalla ole mitenkään erityisen korkea suhteutettuna Suomen talouden kokoon, ja itse ainakaan ole vielä ihan perillä siitä, mistä kaikesta velkaantumistaso kielii ja mihin se vaikuttaa. Mutta sellainen käsitys minulla kuitenkin on, että velan määrä sinänsä ei ehkä ole se olennainen tekijä, vaan talouskasvu ja konkreettinen hyvinvointi ja kehitys olisivat olennaisempia.
Korruptiomittareilla Suomi on perinteisesti pärjännyt erittäin hyvin, enkä näe syytä uskoa, että Suomen poliittinen johto olisi mitenkään erityisen korruptoitunutta. On tietenkin hankala sanoa, mitä kaikkea uudistuksia Suomen tulisi tehdä, ja on varmasti olemassa sellaisia asioita, joita Suomen kannattaisi perustellusti ainakin harkita, mutta kyllä Suomessa mielestäni käydään ihan rohkeasti ja avoimesti poliittista keskustelua kaikenlaisten erilaisten uudistusten mielekkyydestä.
En ehkä nyt enempää kommentoi muuttoliikkeeseen, kuin että se tuskin ainakaan kokonsa puolesta ajaa Suomea mihinkään umpikujaan, ja sen haitallisuudesta ei olla missään määrin yksimielisiä.
Rakenteellisen työttömyyden kasvu ja siitä mahdollisesti syntyvät sosiaaliset ongelmat ovat mielestäni ihan aiheellinen huolenaihe, mutta sanoisin, että se on enemmänkin globaalia kuin juuri Suomeen kohdistuvaa kehitystä.