SK
Seuratut keskustelut
Kommentit
Aloituksessa on useita hajanaisia pointteja, kuten tekijänoikeidet, resurssien kulutus ja AI-taide, joten en ihan tiedä, mihin niistä keskittyä. Koitan vastata pointtiin laadukkaiden vastaisten tuottamisen liiallisesta helppoudesta.
Koulujen tulisi päättää, missä määrin niiden on tarkoitus opettaa tiettyjä sisältöjä tai taitoja ja missä määrin olla "aivojumppaa". Eli esimerkiksi vaikka myrkyllisten sienten tunnistamista metsäretkellä voisi pitää spesifinä taitona, kun taas olettavasti melkein mikä tahansa kognitiivisesti haastava tekeminen voi toimia aivojumppana. Mikäli tekoälysovellusta voi käyttää sienten tunnistamiseen, on oppilaiden luonnollista ja järkevää käyttää sitä siihen sen sijaan, että he opettelisivat tunnistamaan sienet päässään.
Nykyään koulut ovat toisaalta kovin sisältökeskeisiä, josta esimerkkinä on koulupäivän rytmittäminen eri tieteellisten aiheiden opiskelun mukaan, mutta toisaalta koulutuksessa tuntuu olevan usein kyse lähinnä aivojumpasta. Mikäli koulujen on tarkoitus tarjota lähinnä aivojumppaa, tulisi niiden varmaankin tehdä niin selkeämmin ja tarkoituksenmukaisemmin. Eli puolisisällöllisten esseetehtävien sijaan koulut voisivat vaikka laittaa oppilaat soittamaan uusia soittimia, tekemään askarteluprojekteja tai pelaamaan kognitiivisesti haastavia pelejä.
Olen kirjoittanut tästä aiheesta jo ennen tekoälyaikaa, sillä itselleni ei peruskoululaisena, eikä aikuisenakaan, ollut hirveän selvää, mistä kouluopinnoissa oli varsinaisesti kyse. Klassiset matikanopen vastaukset siihen, miksi jotakin piti opetella, vaikuttivat absurdilta jo simpukkapuhelinaikana. Ei ollut hirveän motivoivaa opiskella pinta-aloja sillä verukkeella, että tämä tieto olisi hyödyllistä silloin, jos päätyisin tapettiostoksille ilman nettiyhteyttä. Samoin vaikka ruotsin opiskelussa korostui ruotsiksi kommunikoimisen hyödyllisyys, mikä osittain vaikutti ratkeavan ihan Google Translatella. Vieraan kielen opiskelu voi varmasti olla hyvää aivojumppaakin, mutta jos opiskelussa on kyse juuri siitä, pitäisi se varmaankin tehdä selvemmäksi.
Vierailija kirjoitti:
Räpsyttää valoja on se oikea termi , valo räpsyy
Rämpytyksestä kuuluu yleensä ääni. Esimerkiksi rämpyttää postiluukkua tai rämpyttää kitaraa.
suomen kieli on nähtävästi katoava perinne
Valot räpsyvät, kun valokatkaisijaa rämpytetään. Kehotus lopettaa rämpyttäminen siis viitannee sen edestakaisen liikkeen lopettamiseen, jonka johdosta katkaisin menee toistuvasti päälle ja pois.
Vierailija kirjoitti:
SK kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
SK kirjoitti:
Tietääkseni missikisat (esim. Miss Suomi) ovat pääsääntöisesti kaupallisesti järjestettäviä tapahtumia, eivätkä esimerkiksi valtion tai kansalaisjärjestöjen toimintaa. Eli siis syy sille, miksi niitä järjestetään, lienee rahallinen. Oletettavasti niitä ei järjestettäisi, mikäli ne eivät olisi kannattavia.
No hei, Miss Suomi kisa on muuttunut täysin marginaaliseksi pikkutapahtumaksi.
En ehkä ihan hiffaa mitä tarkoitat, mutta ei kai se täysin marginaalinen tapahtuma ole, jos se yhä herättää huomiota ja keskustelua. Oletettavasti näiden kisojen kustannukset eivät myöskään ole kovinkaan huikeat, joten ne voinevat olla kaupallisesti kannattavia, vaikka ne eivät mitään megatapahtumia olisikaan.
Olen ehkä vähän vanhempi kuin sinä.
Marginaalinen suhteessa suosion kohokohtaan ei ole sama asia kuin marginaalinen absoluuttisessa mielessä. Esimerkiksi nyky-Venäjän ulkopoliittista merkitystä voisi sanoa marginaaliseksi suhteessa 50-luvun kulta-aikojen Neuvostoliittoon, jolloin Neuvostoliittto oli toinen geopolitiikan kärkimaista, mutta nyky-Venäjän ulkopoliittisen merkityksen kutsuminen "marginaaliseksi" ilman minkäänlaista varausta olisi silti melko harhaanjohtavaa.
Vierailija kirjoitti:
SK kirjoitti:
Tietääkseni missikisat (esim. Miss Suomi) ovat pääsääntöisesti kaupallisesti järjestettäviä tapahtumia, eivätkä esimerkiksi valtion tai kansalaisjärjestöjen toimintaa. Eli siis syy sille, miksi niitä järjestetään, lienee rahallinen. Oletettavasti niitä ei järjestettäisi, mikäli ne eivät olisi kannattavia.
No hei, Miss Suomi kisa on muuttunut täysin marginaaliseksi pikkutapahtumaksi.
En ehkä ihan hiffaa mitä tarkoitat, mutta ei kai se täysin marginaalinen tapahtuma ole, jos se yhä herättää huomiota ja keskustelua. Oletettavasti näiden kisojen kustannukset eivät myöskään ole kovinkaan huikeat, joten ne voinevat olla kaupallisesti kannattavia, vaikka ne eivät mitään megatapahtumia olisikaan.
Itse en ainakaan tulkitse aloitusta siten, että siinä väitettäisiin joulun olevan kristillinen juhla, vaan että joulua voisi viettää kristillisesti. Vaikka AP sanoo, että joulu on heille kristillinen juhla, tarkoittaa tämä oletettavasti sitä, että he viettävät joulua kristillisteemaisesti, eikä jotakin outoa relativistista näkemystä siitä, että joulu olisi tosiasiallisesti kristillinen juhla juuri heille.