SK
Seuratut keskustelut
Kommentit
Mistä tiedät, ettei terapia auta mitään?
Ehkä aiheesta on tullut jotain uusia toiseen johtopäätökseen johtavia tutkimustuloksia, mutta ainakin itselläni on sellainen käsitys, että tilastot tukevat psykoterapian hyödyllisyyttä erinäisten terveydellisten ongelmien ja yleisen terveyden hoidossa. Ja että tämä pätisi sekä psykodynaamiseen terapian, että kognitiiviseen käyttäytymisterapian, ja varmaan muidenkin valtavirtaterapiamuotojen kohdalla. Pikaisella googlauksella hakusanoilla "psychotherapy effectiveness" löytyy ainakin esim. https://www.cambridge.org/core/journals/epidemiology-and-psychiatric-sc… , https://www.apa.org/about/policy/resolution-psychotherapy ja https://psychiatry.org/patients-families/psychotherapy , jotka vaikuttaisivat tukevan terapian toimivuutta.
En ole mikään uusi tulokas herkkumarkkinoilla, mutta minulta ei vielä koskaan ole edellytetty meriselitystä herkkujen ostamisen motiivin suhteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hevosista en osaa sanoa, mutta minihevoset tai ponit on hauskan näköisiä eläimiä.
Hevosiahan käytetään myös terapiaeläiminä, ratsastusterapia taisi olla.
Hieno juttu.Mihin eläin tarvitsee terapiaa? Ihmisen aiheuttamiin traumoihin?
Alkaahan se masentaa, jos lajitoverit aina vain hirnuvat jutuillesi.
Itse kyllä tykkään Oltermannista, vaikka ei se hirveästi kyllä eroa niistä muista samantyylisistä kermajuustoista. En varmaankaan läpäisisi sokkotestiä merkin tunnistamisessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Wilhelm makkara, yöööööks!
Mulle maistuu paremmin ne kaikkien parjaamat "jauho"makkarat, joissa ei oikeastaan ole koko jauhoja vaan perunatärkkelystä.
Itsekin tykkään enemmän jauhomakkaroista! Mitä halvempi Camping, sen parempaa! Noista WIlhelmeistä ja Huilun Tuhdeista taas en tykkää yhtään.
Yleensä varmaankin ajatellaan johonkin palveluun tai hyödykkeeseen sijoittamalla saatavan rajahyödyn laskevan rahayksikkiöä kohti sijoitetun määrän kasvaessa.
Eli esimerkiksi X määrä rahaa vaikka koulutukseen sijoitettuna saattaa lisätä koulujen tuottamia hyötyjä paljon alkutilanteeseen nähden, jos se tarkoittaisi sitä, että koululaiset saavat kirjoitusvälineet ja muistivihkot. Saman hyödyn lisäyksen saavuttamiseen tarvitaan kuitenkin nyt enemmän rahaa; ehkä yhtä suuri harppaus koulujen tuottamassa hyödyssä saataisiin palkkaamalla ammattimaisia opettajia, mutta se maksaisi enemmän kuin X määrän rahaa, kuten vaikka 10 X. Sitä seuraava yhtä suuri parannus, kuten vaikka koulutilojen rakentaminen, taas vaatisi vielä enemmän pääomaa, kuten vaikka 1000 X.
Tällainen kehitys johtaisi lopulta siihen, että vaikka koulutus olisi lähtökohtaisesti tärkeämpää kuin vaikka virkistysalueiden hoito, niin suurempi rajahyöty saataisiin silti sijoittamalla koulutuksen sijaan rantasaunojen remontoimiseen.
Tietenkään aina näin ei käy. Esimerkiksi joskus järjestelmät muuttuvat tehokkaammiksi niiden kasvaessa, ja esimerkiksi käsittelykulujen suhteellinen osuus voi pienentyä. Mutta itse näkisin tämäntyylisen oletuksen sen taustalla, miksi verovaroja sijoitetaan jonkun verran myös keskeisimpien kategorioiden ulkopuolelle.