SK

Vierailija kirjoitti:

Kummasti maat, joissa kaikille on koulutus tarjolla pärjäävät paljon paremmin kuin ne, joissa ei ole. Jälkimmäisiä kutsutaan kehitysmaiksi.

Kehittyneet mast ja kehitysmaat eroavat toisistaan varmaan useallakin tavalla, ja lienee aika vaikea päätellä pelkistä nykyään olemassa olevista eroista, että mikä aiheuttaa mitäkin.

Esimerkiksi jonkun alueen voinee tunnistaa varakkaaksi siitä, että siellä on sähköautoja, mutta Teslojen vieminen Nepaliin ei varmaankaan muuttaisi maata Norjaksi.

Esimerkkisi (vai jutun esimerkki?) geenien vaikutuksesta yhteiskuntaluokkiin vaikuttaa oudolta. Se ehkä kaipaisi uudelleen muotoilua, koska se ei nähdäkseni hirveän hyvin valota sitä, miten geenit liittyvät yhteiskuntaluokkiin.

Erilaiset valmiudet oppimiseen eivät ehkä sinänsä vielä kumoa ajatusta resurssien sijoittamisesta johonkin tiettyyn osaamistasoon tähtäävään perusopetukseen. Vaikka jotkut eivät toivottua tasoa koskaan saavuttaisikaan, voi opetuksesta ja kouluympäristöstä olla silti heille hyötyä. En itse henkilökohtaisesti vastusta ajatusta räätälöidymmästä koulutuksesta, mutta voi olla, että ainakin toistaiseksi yleinen perusopetus voi olla hyvä vaihtoehto.

Vierailija kirjoitti:

Olisi kiva, jos kommentoitavana ollut artikkeli luettaisiin ennen kommentointia. Ap

Vain maksullisen tilaaja-alleelin kantajat pystyvät lukemaan sen.

Tuomari Nurmio

Vierailija kirjoitti:

Mistä hitosta tällainen ylemmyydentunto kumpuaa? Eikö yliopistokoulutus lisää sivistystä yhtään? Saisinko minä, luonnontieteellisen alan tohtori, pitää yhteiskuntatieteilijöitä sivistymättöminä, jos heidän argumentointinsa oman osaamisalani asioista ei olisi aukotonta?

Vaikka en tosiaan tuota ylemmyydentunnetta komppaakaan, niin AP:n mainitsemat argumentointivirheet lienevät hieman eri asia kuin tietämättömyys jonkin alan suhteen. Yleensä argumentointivirheillä tarkoitetaan argumenttien rakenteen ongelmia, tai argumentin tarkasta sisällöstä riippumattomia virheitä, kuten esimerkiksi henkilöön kohdistuvia hyökkäyksiä. Pelkkää tiedon puutetta tai väärää tietoa jostain asiasta ei tietääkseni yleensä pidettäisi argumentointivirheenä, vaikka se voisi johtaa siihen, että että argumentit eivät olisi pitäviä (sound), jos ne kuitenkin olisivat rakenteellisesti päteviä (valid). 

On varmaankin about juuri niin yleistä kuin mikään kulttuurillinen ilmiö voi olla.