SK

Pieni määrä kullakin hetkellä tyhjänä olevia liiketiloja ei varmaankaan sinänsä ole merkki markkinoiden epäonnistumisesta tai "kaupungin ahdingosta". Jos esimerkiksi samat tilat ovat pitkän aikaa myymättöminä, niin voitaisiin miettiä onko niiden kohdalla joku ongelma, mutta jos kyseessä on pieni ja vaihtuva joukko tyhjillään olevia kiinteistöjä, niin tilanne ei välttämättä liene ongelmallinen.

Vierailija kirjoitti:

Olen yläkoulun opettaja ja todellakin tunnen tai olen tuntenut urani aikana valtavan määrän työtä vältteleviä ihmisiä. Jotkut oppilaat tekevät työn välttelystä lähes taiteenlajin. Se into, millä etsitään aidan matalinta kohtaa, on kiihkeä. Samaan aikaan äidit parkuvat Wilmassa tukitoimia ja tehostetun tuen päätöksissä luvataan lisäaikaa kokeisiin ja tehtäviin. Sankari itse jopa aivan kirjaimellisesti juoksee karkuun käytävillä, jotta ei joutuisi tekemään mitään. Huoltajat odottavat kaseja ja oppilas itse kyselee, josko voisi nyt vain jättää tämänkin tekemättä ja ottaa vitosen. 

Valitettavasti on niin, että ketään ei voi opettaa väkisin, koska oppiminen tapahtuu aina ihan siellä omassa päässä. Tai sitten ei tapahdu. Oppilaan voi pakottaa kouluun, istumaan pulpetissa, avaamaan kirjan ja tuijottamaan sitä, sohimaan jotain tehtävää kynällä jne. Todellinen oppiminen tapahtuu kuitenkin vasta sitten, kun ottaa itse vastuun prosessista ja asettaa tavoitteekseen ymmärtää ja oppia. 

Osa näistä toki jossain vaiheessa aikuistuu, mutta osa ei. He jäävät roikkumaan sen varaan, minkä muut järjestävät. Joku muu aina hoitaa. Jotkut oppilaat itse asiassa ilmoittavat sossupummiuden tavoitteekseen. Poikiahan nämä yleensä ovat.

Eivät aikuisetkaan aina intohimoisesti odotukset ylittäen tee jotakin vain siksi, että se on johonkiin lakikirjaan kirjattu. Aikuiset saattavat kirjaimellisesti maksaa isoja rahasummia toisille aikuisille, jotta nämä auttaisivat heitä verosuunnittelussa, jota nämä toiset aikuiset saattavat tehdä leipätyönään. Myös esimerkiksi asianajajille ja lakimiehille saatetaan maksaa vain siksi, että he väittelisivät sen puolesta, että asiakas on täyttänyt jonkun sopimuksen tai säädöksen vähimmäisvaatimukset. Aikuisiakin jatkuvasti patistetaan kolmannen osapuolen rangaistuksilla tekemään heille epämieluisia asipota, eivätkä he todellakaan aina aikuisuuttaan heittäydy ja ylisuoriudu lakisääteisiä velvollisuuksia toteuttaessaan.

Perinteisessä työmoraali-ajattelussa ja kapitalistisessa työmarkkinalogiikassa saattanee olla jotakin ristiriitaa. Olen aina hieman ihmetellyt etenkin Jenkkilää sen suhteen, että siellä sekä esimerkiksi uusliberalistinen vahvasti markkinalogiikkaan pohjautuva ajattelu, että työmoraalin (work ethic) korostaminen vaikuttavat olevan molemman suosittuja samanaikaisesti.

En nyt juuri tähän hätään osaa sanoittaa sitä, mikä tarkalleen yhtälössä mielestäni mättää. Tuntuu vain oudolta ajatella, että ihmiset ovat samanaikaisesti sekä työmarkkinoilla, että moraalisesti velvoitettuja tekemään töitä.

Vierailija kirjoitti:

SK kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä osaavat. Miksi abortin kannattajat valehtelevat että on kyse naisen vartalosta vaikka ei ole? Ihan selvää että siellä naisen vartalon sisällä on elävä lapsi joka tapetaan. Kerrankin jos kuulisin jonkun järkiperäisen perusteen miksi terveen lapsen saa huvikseen pistää päiviltä (mukavuussyistä).

Sikiö ei ole terve lapsi. Abortoidut sikiöt eivät kohdun ulkopuolella olisi eläviä ihmisiä.

Eli ei-terveet yksilöt saa tappaa?

Argumentaatiovirheesi on:

Reductio ad absurdum.

Reductio ad absurdumia ei yleensä pidetä argumentaatiovirheenä, vaan päinvastoin se on yksi keskeisimmistä "hyväksytyistä" argumentaatiotyypeistä logiikassa ja filosofiassa.

Kyllä sitä argumentaatiovirheenä voi pitää. Tai vähintään "yrittäisit nyt edes vähän enemmän" -tyylisenä kommenttina. Negaatio ei todista mitään muuta kuin mitä on itsessään. 

Toki jos negaatioita tulee tusinoittain ja jättävät vain yhden ainoan mahdollisen vastauksen jäljelle niin sitten toki toimii. Mutta se, että ruoho ei ole sinistä ei tarkoita että se olisi violettia. 

En ehkä ihan ymmärrä, mitä yrität tässä viestissä sanoa. Mitä tarkoitat sillä, että negaatio ei todista mitään muuta kuin mitä on itsessään, ja miten se liittyy reductio ad absurdumin virheellisyyteen?

Tuo jälkimmäisenä kuvailemasi virhe olisi nimeltään varmaankin väärä dilemma (false dilemma), jos siis sen mahdollisuuden kumoaminen, että ruoho on ei ole sinistä, jättäisi muka jäljelle vain sen vaihtoehdon, että ruoho on violettia. En kuitenkaan näe, miten se liittyy reductio ad absurdumin virheellisyyteen.

Vierailija kirjoitti:

Abortti on mu rha, se on totuus, joka ei muutu miksikään venkoilulla.

Mistä tiedät, että abortti on murha? Vaikka olisi olemassa eettisiä tosiasioita, kuten vaikka että varastaminen objektiivisesti olisi väärin, niin on ehkä hieman hankala kuvitella, miten pääsisimme näihin faktoihin käsiksi.

Vierailija kirjoitti:

Eihän noissa teidän perusteluissa ole päätä eikä häntää.

"Abortti on murha ja väärin paitsi, jos on tapahtunut raiskaus tai lapsi on vammainen. Silloin se ei yhtäkkiä ole murha."

Eli siis raiskaus oikeuttaa "tappamaan lapsen"?

Jos olisitte loogisia, niin kieltäisitte raiskauksen kaikissa tapauksissa. Ja puhun siis nyt nimenomaan logiikasta.

Jos vastustat aborttia, olet varmaan ottanut kotiisi näitä ei-toivottuja lapsia ja hoidat heitä. Vai oliko sittenkin niin, että oli kivempaa vain estää naista tekemästä valintoja oman kehonsa suhteen ja itse lapsella ei ole mitään väliä.

Yleensä eettisiä tai lainopillisia ohjenuoria voi kuvailla sääntöinä, joissa on joitakin poikkeuksia. Esimerkiksi tappaminen on lähtökohtaisesti väärin, mutta tappaminen esimerkiksi itsepuolustustilanteissa tai sodissa on sallittua. Tai että aseita ei saa kantaa julkisilla paikoilla, paitsi poliisit ja sotilaat virantoimituksessa. Logiikan kielenkäytössä tiukasti pidättäytyessä olisi kai tällaista poikkeuksia sisältävää perusohjenuoraa väärin sanoa säännöksi, mutta tämä vaikuttaa vain kielelliseltä pilkun hiomiselta. Sinänsä tappamisen sallimista joissain tilanteissa ja kieltämistä toisissa ei voitane pitää välttämättä epäloogisena.