SK
Seuratut keskustelut
Kommentit
Rikokset eivät ole vain puhtaita tekoja, vaan niihin liitty tilannekohtaisia tekijöitä, ja esimerkiksi spekulaatiota tekijän mielentilasta. Jos sanon tuttavalleni lastenkutsuilla vesipyssy kädessä "rahat tai henki", tekoa ei todennäköisesti pidetä uhkaavana tai rikollisena. Jos taas sanon hänen työpaikkansa viereiseltä pimeältä kujalta "rahat tai henki" hänen kulkiessaan ohi, voidaan tekoa pitää uhkaavana ja mahdollisesti rikollisena, vaikka periaatteessa itse puheteko on täysin sama. Jopa silkka tuuri voi vaikuttaa siihen, onko jokin teko tuomittava vai ei. Jos ajat pysähtymättä tien päästä päähän, voi tekosi olla rikollista riippuen siitä, että sattuuko joku ajaessasi yrittää kävellä tien yli vai ei.
Myös esimerkiksi murha, tappo, hyväksyttävä itsepuolustus ja täysin merkityksen sormen koukistus voivat näyttää ulkopuolisen silmin samankaltaisilta fyysisiltä teoilta. Jos kädessäni sattuu olemaan ase, voi sormen koukistus olla rikos, mutta muuten saan koukistella sormeani miten haluan. Koukistus voi olla murha, tappo tai hyväksyttävä teko riippuen siitä, mikä mielentilani oletetaan olevan, ja mitä tilanne- ja kulttuurikohtaisia asioita tilanteeseen liittyy (esim. sodassa vihollisen tappaminen on sallittua, kuolemaan tuomitun ampuminen osana teloituskomppaniaa on sallittua jne).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiset haluavat syödä ja säästää kakun samaan aikaan.
Naiset haluavat hyötyä seksuaalisuudestaan täysimääräisesti, mutta samanaikaisesti tehdä subjektiivisen rajauksen milloin 100% sama kommentti on ahdistelua, ja milloin toivottua tai peräti edellyys romanttiselle/seksuaaliselle kiinnostukselle.
Kyllä! Eiköhän miehillä ole sama toive?
Ei ole.
On juridisesti täysin uutta että sama teko voidaan jälkijättöisesti määritellä joko ahdisteluksi tai romantiikaksi, täysin kohteen subjektiivisen kokemuksen perusteella.
Esimerkiksi jos pahoinpitelet ihmisen baarissa, on se rikos. Jos taas kommentoit ulkonäköä, voi se olla rikos tai kehu, ja tämän voi päättää subjektiivisesti nainen esimerkiksi sen perusteella kuinka komea mies hänen silmissään sattui olemaan. Ja nainen voi vaikka muuttaa mieltään seuraavana päivänä jos haluaa. Täysin hulvatonta.
nainen esimerkiksi sen perusteella kuinka komea mies hänen silmissään sattui olemaan. Ja nainen voi vaikka muuttaa mieltään seuraavana päivänä jos haluaa. Täysin hulvatonta.
Hulvatonta tosiaan, mene takaisin yläasteelle vähän kasvamaan, kun käsityksesi ihmisistä perustuu nettivitseihin ja ylilaudan meemeihin.Se perustuu tosielämään.
Jokainen joskus kodin ulkopuolella käynyt on todistanut lukuisia tilanteita joissa sellaisella kommentilla joka nyt voidaan lukea ahdisteluksi, on saatu naisseuraa. Ja itse asiassa se tilanteen vieminen seksuaaliselle tasolle ja naisen seksikään ulkomuodon kommentointi on ollut syy miksi naissauraa on saatu.
Tässä on aika helvetin iso ero väkivaltaan tms selkeästi rikolliseen toimintaan.
Nimenomaan. Jos se kaksimielisten läppien heittäjä on porukan miehekkään komea alfamies, niin naiset vain kikattelevat naamat punaisina ja naisista se kenet tyyppi haluaa, lähtee illan päätteeksi mukaan. Jonkun betaluuserin suusta nuo samat jutut raivostuttaisivat täsmälleen samat naiset.
Ja..? Ahdistelussa on tiedätkö vähän se pointti että se on ei-toivottua. Se, millaista käytöstä kiinnostunut nainen sietää ja jopa haluaa kiinnostavalta mieheltä on eri asia kuin se, millaista käytöstä ei-kiinnostunut nainen on valmis sietämään ei-kiinnostavalta mieheltä. Näin se vaan on.
Tässähän se pointti onkin.
Tähän saakka laki on perustunut siihen ettei ketään saa vahingoittaa, ryöstää, tms. Puhutaan objektiivisista asioista jotka ovat mitattavissa ja todennettavissa..
Nyt luodaan laki joka perustuu siihen että naiset haluavat välttyä epämukavilta tai kiusallisilta tilanteilta. ts. laki joka perustuu naisen kokemiin subjektiivisiin tuntemuksiin.
Nopeana heittona täytyy sanoa, että kyllä laissa on ennenkin otettu huomioon subjektiivisia asioita ja tunteita. Esimerkiksi uhkaukset ja kunnianloukkaukset ovat varmaankin pakostakin melko kulttuurisidonnaisia ja subjektiivisia. Marsilaiset, tai ihmisetkään, eivät pelkän teon fyysisen luonteen pohjalta varmaankaan osaisi tunnistaa, mikä on tuomittava kunnianloukkaus tai uhkaus. Myös muiden rikosten, kuten petosten, kohdalla joudutaan arvuuttelemaan sitä, että mitähän uhri ja tekijä ovat mahtaneet tekohetkellä ajatella ja tietää.
En näe aloituksessa mitään kaksinaismoralismia. Pukeutumisen ja ihmissuhteiden vapaus ja ahdistelun kieltäminen eivät vaikuttaisi olevan ristiriidassa toistensa kanssa.
Ylipäätänsä voisi sanoa, että ihmisten ja muiden eläinten kohdalla yksilöllistä vaihtelua pitäisi löytyä sellaisista piirteistä, jotka eivät ole yksiselitteisesti hyödyllisiä ja tärkeitä. Jos metakognitiiviset kyvyt vaihtelevat merkittävästi yksilöiden välillä, voidaan tästä päätellä, ettei metakognitiiviset kyvyt ole ihmisille tärkeitä pärjäämisen suhteen.
On myös ehkä epäselvää, onko näennäisessä kyvyttömyydessä esimerkiksi lopettaa tupakointi kyse oikeasti kyse kyvykkyydestä, vai esimerkiksi motivaatiosta. Klassisesti ajateltuna ihmisen, joka tupakoinnin lopettamisesta puhumisesta huolimatta jatkaa tupakointia, sanottaisiin oikeasti haluavan jatkaa tupakointia. Ehkä hän ajattelisi, että tupakoinnin haitoista puhuminen on sosiaalisesti edullista, mutta saisi kuitenkin tupakoinnista mielihyvää, tai jotakin vastaavaa.
Jos tilannekohtaista tahdon heikkoutta (akrasia, weakness of will) ajatellaan olevan olemassa, niin sitten metakognitiivisilla kyvyillä voinee olla tekemistä tahdonvastaisen toiminnan välttelyssä. Itse olen yleisesti saanut sellaisen kuvan, että tahdon heikkoutta ei perinteisesti olla ajateltu olevan, mutta että käsitteen suosio olisi noussut vìime aikoina.
Yleensä tuomittavilla teoilla pitäisi olla joku uhri, joka on joutunut vääryyden kohteeksi. On hieman epäselvää, kuka uhri toivotun seksualisoidun kommentin lähettämisen tapauksessa olisi.
Ns. uhrittomia rikoksiakin toisaalta on, kuten huumeiden hallussapito ja myynti, joten ajatus ei ehkä olisi siinä mielissä täysin poikkeuksellinen. Yleensä ottaen lakien ei kuitenkaan varmaankaan tulisi rajoittaa sellaista käytöstä, joka on kaikkien asianomaisten mielestä hyväksyttävää. On epäselvää, mitä hyötyä tällaisten lakien valvomisesta ja säätämisestä olisi, ja voisi vaikuttaa siltä, että olisi yleisen hyvän mukaista lopettaa tällaisten lakien valvominen.