SK

No, onhan sillä jo suomalaisempi nimitys matikka, tai vielä lyhyemmin matsku. Etymologiaa nuo eivät varmaan paranna, mutta ovat sanoina lyhyempiä ja vähemmän kankeita.

Olisiko jollain heittää tähän jotain analyysiä siitä, miksi Tinderissä olisi rapakon takana suhteessa yli puolet enemmän naisia kuin vanhalla mantereella?

Vierailija kirjoitti:

SK kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Spiritual not religious. 

Käytettävissä olevan todistusaineiston perusteella kaikki on yhtä lailla vailla pohjaa.

Et siis ymmärrä kysymystä Uskotko? Lue oikein hitaasti: uu äs koo oo. Usko. Ei tieteellisesti todistettava tieto.

Myös tietäminen on uskomista. Tarkalleen ottaen kaikki tieto on uskoa (ei uskonnollista uskoa, englanniksi belief, ei faith), mutta kaikki usko ei ole tietoa.

Mutta oleellista on se, että rationaalisuuden puitteissa uskomuksien omaksumista ilman perusteita pitää välttää. Jos hyväksyy joitain uskomuksia ilman perusteita, miksi ei hyväksyisi kaikkia loogisesti mahdollisia uskomuksia kun kerran perusteiden vaatimus on hylätty?

Perusteettomia uskomuksia ei tietenkään lähtökohtaisesti voi perustella, mutta aiempiin oletettuihin viesteihisi viitaten voi olla joitakin uskomuksia, jotka voivat olla hyödyllisiä, vaikka ne eivät todistusaineiston valossa todennäköisesti olisikaan tosia.

Esimerkiksi: sinulla on mahdollisuus maksaa 10 euroa ja kirjoittaa nimesi yhteen sadasta pallosta, jotka laitetaan arvontakoneeseen. Kone valitsee yhden pallon, josta löytyville henkilöille maksetaan 2000 euroa. Uskomus "voin voittaa 2000 euroa" vaikuttaa tässä tapauksessa hyödylliseltä, vaikka se on 99 kertaa sadasta väärä. "Tulen häviämään 10 euroa" on huomattavasti todennäköisemmin totta, mutta tämä uskomus taas ei vaikuta hyödylliseltä, koska pelin pelaaminen vaikuttaa yleisesti ottaen kannattavalta. Optimistit olisivat siis huomattavasti useammin väärässä, mutta he rikastuisivat peliä pelatessaan, kun taas pessimistit olisivat useammin oikeassa, mutta pysyisivät köyhinä.

Esimerkissäsi "Tulen häviämään 10 euroa" on irrationaalinen uskomus, koska vedonlyönnissä on kyse todennäköisyyksistä. "99% todennäköisyydellä häviän 10 euroa, 1% todennäköisyydellä voitan 2000 euroa" olisi rationaalinen uskomus. Tunnen vedonlyöntimatematiikkaa hävettävän huonosti, mutta nähdäkseni rationaalista olisi pelata tuota peliä aina kun mahdollista (olettaen, että on varaa hävitä toistuvasti se kymppi), koska keskimääräinen voitto 10 euron panoksella on 20 euroa. Pelaamalla peliä sata kertaa menettää panoksina 1000 euroa ja voittaa keskimäärin 2000 euroa.

Jos esimerkkisi on tarkoitus olla jonkinlainen uudelleenmuotoilu Pascalin vedonlyönnistä, niin uudelleenmuotoilu ei tee siitä sen validimpaa. Kymmenen euron panos ei anna realistista kuvaa siitä, mikä hinta läpi elämän uskotulla uskonnollisella uskomuksella sekä irrationaaliseen uskonnolliseen uskomukseen johtaneella epistemologisella työkalupakilla voi olla niin yksilölle itselleen kuin hänen läheisilleen ja yhteisölle. Meillä ei myöskään ole mitään keinoa arvioida "voiton" todennäköisyyttä, koska mahdollisia jumaluuksia on lukematon määrä. Ei ole mitään objektiivista syytä olettaa, etteikö irrationaalinen usko johonkin jumaluuteen voisi tuottaa yhtä huonon lopputuloksen kuin rationaalinen epäily siinäkin tilanteessa, että jonkinlainen jumaluus on olemassa. Tarkkaan ottaen ei ole mitään objektiivista syytä olettaa, etteikö rationaalinen epäily voisi tuottaa parasta lopputulosta, koska jumaluus voi yhtä hyvin olla sellainen, joka palkitsee rationaalisen epäilyn ja rankaisee irrationaalista hyväuskoisuutta.

Mitä sen sijaan voimme sanoa on, että rationaalinen uskomusten muodostaminen tuottaa kaikkein suurimmalla todennäköisyydellä eräänlaisia "voittoja" eli tosia uskomuksia, kun taas irrationaalinen uskomusten muodostaminen esim. altistaa erilaisten käärmeöljykauppiaiden ja muiden huijareiden uhriksi joutumiselle.

Jos haluaisi muotoilla mahdollisimman hyvin todellisuutta vastaavan vedonlyöntianalogian, niin muotoilisin sen suunnilleen näin. Voit osallistua halutessasi vedonlyöntiin. Tarvittavan panoksen koko voi vaihdella, etkä voi tietää lopullisen panoksen kokoa ennen pelaamista. Arpoja on lähes mielivaltainen määrä. Enintään yksi arpa voittaa, mahdollisesti yksikään ei voita. Myös sellainen loppulos on mahdollinen, että voiton saa se, joka jättää osallistumatta peliin, kun taas jokainen peliin osallistunut sekä menettää panoksensa että jää ilman voittoa.

Pointtini oli siis se, että voi olla rationaalista uskoa sellaisiin asioihin, jotka eivät todennäköisesti ole totta (99% ajasta osoittautuu virheelliseksi uskoa voittavansa), tai kääntäen epärationaalista uskoa sellaisiin asioihin, jotka todennäköisesti ovat totta (99% ajasta henkilö on oikeassa, jos ei pelaa koska uskoo häviävänsä).

Tarkoituksenani oli havainnollistaa sitä, ettei uskomusten tarvitse välttämättä kuvata tarkasti todellisuutta, esimerkiksi jos väärässä olemisen hinta on pieni suhteessa mahdolliseen voittoon.

Tämä ajatus liittyy Pascalin vedonluontiin, mutta ei ole varsinaisesti sen uudelleenmuotoilu. Pascalin vedonlyönti on vain yksi tilanne, johon tätä periaatetta voi yrittää soveltaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Spiritual not religious. 

Käytettävissä olevan todistusaineiston perusteella kaikki on yhtä lailla vailla pohjaa.

Et siis ymmärrä kysymystä Uskotko? Lue oikein hitaasti: uu äs koo oo. Usko. Ei tieteellisesti todistettava tieto.

Myös tietäminen on uskomista. Tarkalleen ottaen kaikki tieto on uskoa (ei uskonnollista uskoa, englanniksi belief, ei faith), mutta kaikki usko ei ole tietoa.

Mutta oleellista on se, että rationaalisuuden puitteissa uskomuksien omaksumista ilman perusteita pitää välttää. Jos hyväksyy joitain uskomuksia ilman perusteita, miksi ei hyväksyisi kaikkia loogisesti mahdollisia uskomuksia kun kerran perusteiden vaatimus on hylätty?

Perusteettomia uskomuksia ei tietenkään lähtökohtaisesti voi perustella, mutta aiempiin oletettuihin viesteihisi viitaten voi olla joitakin uskomuksia, jotka voivat olla hyödyllisiä, vaikka ne eivät todistusaineiston valossa todennäköisesti olisikaan tosia.

Esimerkiksi: sinulla on mahdollisuus maksaa 10 euroa ja kirjoittaa nimesi yhteen sadasta pallosta, jotka laitetaan arvontakoneeseen. Kone valitsee yhden pallon, josta löytyville henkilöille maksetaan 2000 euroa. Uskomus "voin voittaa 2000 euroa" vaikuttaa tässä tapauksessa hyödylliseltä, vaikka se on 99 kertaa sadasta väärä. "Tulen häviämään 10 euroa" on huomattavasti todennäköisemmin totta, mutta tämä uskomus taas ei vaikuta hyödylliseltä, koska pelin pelaaminen vaikuttaa yleisesti ottaen kannattavalta. Optimistit olisivat siis huomattavasti useammin väärässä, mutta he rikastuisivat peliä pelatessaan, kun taas pessimistit olisivat useammin oikeassa, mutta pysyisivät köyhinä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä uskon pahaan ilkikuriseen Jumalaan! Minun Jumalani on sadistinen, paheellinen, armoton ja ihmisiä inhoava ja välitön!

Hei! Ei kannattaisi edes vitsailla tämmöisellä asialla mikä voi vaikuttaa omaan elämääsi. Mutta kaiketi pitää olla armollinen niitä koohtaan jolla ei ole ymmärrystä...

Jos Raamattu-tyylinen luomakunnan yläpuolella oleva jumala on olemassa, niin hänen hyvyytensä tai pahuutensa ei varmaankaan riipu siitä, että uskovatko ihmiset hänen olevan hyvä vai paha. Eli sillä, että uskovatko ihmiset jumalan olevan hyvä vai paha ei ole vaikutusta siihen, että kumpi hän on.

Fantasiaviihteessä on joskus olentoja, joiden luonne muuttuu sen perusteella, mitä niistä ajatellaan. Kuten vaikka kummituksia, jotka ovat väkeviä, jos heitä pelätään, mutta jotka katoavat olemasta, jos heihin ei uskota tai heitä ei pelätä. Käsittääkseni uskonnoissa jumalien kuitenkin esitetään useimmiten olevan sellaisia kuin ne ovat ihmisten ajatuksista riippumatta.