SK

Kannattanee kertoa, jos henkilö kuorsaa poikkeuksellisen häiritsevästi, sillä se voi olla merkki esimerkiksi uniapneasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kai siinä menee kaikilla hermo kipeenä juoksutetaan ympäriinsä ja sanotaan ei oota.

Ja luuletko tosiaan, että se vastaanottotiskillä oleva ihminen on syypää siihen, että ei ole? Että kun sille raivoaa ja vttuilee, niin asiat järjestyy?

En siis yleisesti ottaen kannata asiakaspalvelijoille räyhäämistä, mutta yleensä jonkin järjestön aktiivisen jäsenen ajatellaan varmaankin olevan jossain määrin vastuussa järjestön toiminnasta.

Ei ehkä oikein menisi läpi, jos esimerkiksi jonkun diktaattorin mellakkapoliisi sanoisi häntä kritisoivalle mielenosoittajalle, ettei hän ole vastuussa poliittisen sorron järjestelmästä, ja että hän tekee vain etäisen neutraalisti työtään palkkansa vuoksi. Ajateltaisiin varmaankin, että olemalla aktiivinen osa kyseisen diktaattorin sortokoneistoa ja käyttämällä sitä hyödykseen, tulee poliisi kannattaneeksi kyseistä järjestelmää.

Ja yleensä turhautumista ihmisissä varmaankin lisää se, että ketään selkeästi vastuussa olevaa ei ole näkyvillä tai tavoitettavissa. Ehkä mieluiten räyhättäisiin sille, joka järjestelmästä on eniten vastuussa, mutta yleensä tarjolla on vain mellakkapoliisin tai asiakaspalvelijan kaltaisia välikäsiä.

Vierailija kirjoitti:

Aloituksessa on kyllä perustavaa laatua oleva asiavirhe.

Mikähän kyseinen asiavirhe mahtaa olla?

Kirjoituksessa ei vaikuta olevan juuri mitään muuta merkittävää sisältöä kuin sen havainnon tuominen esille, että vertailutulokset tosiaan ovat huonontuneet. Komppaan ajatusta siitä, että koulumenestykseen vaikuttavia tekijöitä tulee tutkia, mutta juuri siksi jättäisin nuo naljailut vanhan kansan viisauksista ja hosumisesta vähemmälle.

Vierailija kirjoitti:

Koulumenestys ei muuta älykkyyttä. Älykkyys on perinnöllinen ominaisuus. Sen sijaan huono koulumenestys tulee kyllä vaikuttamaan Suomen yritysten kilpailukykyyn ja yhteiskunnan tilaan jatkossa varmasti.

Koulunkäynti on yksi niistä asioista, joiden itse asiassa uskotaan mahdollisesti muuttavan älykkyyttä. Ks. esim https://en.m.wikipedia.org/wiki/Intelligence_and_education .

Kaikista yleisin teoria totuuden luonteesta on varmastikin totuuden korrespondenssiteoria, jonka mukaan on joita väitteitä, jotka vastaavat ulkomaailman tilaa todenmukaisesti, ja joitain, jotka eivät vastaa sitä todenmukaisesti. Esimerkiksi väite "Eiffel-torni on Pariisissa" näyttäisi vastaavan tosimaailman tilaa, ja olisi siten tosi väite, kun taas "Eiffel-torni on Oulussa" ei vastaisi tosimaailman tilaa, ja olisi siten epätosi väite. 

Muitakin totuusteorioita on, mutta ne lienevät melko marginaalisia. Pragmaattisten totuusteorioiden mukaan tosia ovat sellaiset uskomukset, joiden mukaan voi toimia järkevästi, tai joita kohden asiaa tutkivat tahot enne pitkään päätyvät. En osaa ihan selittää, miten totuuden koherenssiteoria yleensä mielletään käytännössä, mutta ymmärtääkseni sen mukaan totta olisivat sellaiset uskomukset tai ehkä väitteet, jotka muodostavat jonkinlaisen koherentin maailmankuvan.