SK

Edelliseen viestiin lisätäkseni opetusalan naisistuminen on ehkä yksi johdonmukainen muutos opettajakunnassa, mutta lienee melko raflaavaa väittää, että naiset olisivat lähtökohtaisesti huonompia opettajia.

Vierailija kirjoitti:

Matematiikan opettajani sanoi aikoinaan jotenkin näin - kaikkia näitä ette tarvitse käytännön elämässä, mutta tarvitsette sitä ajattelutaitoa, joita näiden oppimisesta seuraa.

Itse olisin ainakin koulussa kaivannut ehkä eniten hieman perusteellisempaa opiskeltavan materiaalin oikeutusta, koska nämä oikeutukset jäivät usein tällaisiin hämäriin heittoihin, jotka eivät ehkä ihan riitä, jos oppilaiden oletetaan paneutuvan kyseiseen aiheeseen intohimoisesti satojen tuntien ajan. 

Olisi esimerkiksi kiinnostavaa tietää, että ajatteliko tämä kyseinen opettaja matikan olevan tehokas ja mielekäs tapa kehittää jotain abstraktimpaa ajattelutaitoa, ja  että millä perusteella hän ajatteli asian olevan näin. Ja että onko tämä  yleisen ajattelutaidon kehitys sinänsä hyödyllisen materiaalin opettamisen sijaan se peruste, millä matikan pakollinen opetus on yhteiskunnallisesti perusteltu. Ehkä jotain ironiaakin voisi havaita siinä, että matikan pitäisi kehittää ajattelutaitoa, mutta että matikan opiskelua ei sen enempää yritetä oikeuttaa, vaan opiskelijoiden oletetaan tyytyvän tällaisiin letkautuksiin, tai opiskelevan yhteiskunnallisesta paineesta tai tunnollisuuttaan.

Suhak baksa kirjoitti:

No jaa, opiskelenhan minäkin koreaa, vaikka en luultavasti tarvitse sitä mihinkään. Matematiikka olisi paljon parempaa ja hyödyllisempää aivojumppaa, mutta se ei nyt tällä hetkellä huvita.

Koulussa opitaan paljon asioita, joissa ei ole myöhemmässä elämässä hyötyä. Jos sinulle opetetaan esimerkiksi jokin ruotsin kielen sana, kysytkö, mihin sitä tarvitaan? Jostain matemaattisesta asiasta voisi olla epäsuoraa hyötyä, sillä matematiikassa asiat liittyvät toisiinsa. Esimerkiksi jokin algebran tieto saattaa auttaa geometriassa.

Tieto voisi olla kiinnostavaa, vaikka siitä ei olisikaan hyötyä. Esimerkiksi mielestäni on todella mielenkiintoista, että rakkolevät ovat läheisempää sukua malarialoisille kuin kasveille, mutta mitä hyötyä tästä tiedosta voisi olla?

Aika harva varmaan olisi sillä kannalla, että ruotsia tai matikkaa ei saisi halutessaan opiskella, kuten koreaakin saa. Ruotsissa ja matikassa närää herättänee se, että ihmisiä vaaditaan (esim. pakollisessa peruskoulussa, ja nyt myös toisen asteen opinnoissa) opiskelemaan niitä. Jos ihmisiä vaaditaan opiskelemaan jotain, pitäisi tämä vaatimus varmaankin oikeuttaa jotenkin.

Vierailija kirjoitti:

Mitä hirveätä, omaat taidon jota et juuri itse ole tarvinnut? Ehkäpä olisitkin voinut hyötyä siitä, mutta et ole käyttänyt tätä taitoa kun ei ole itse tehtyä vaan muut on hoitaneet homman puolestasi.

En usko että siitä tiedosta on ollut suurtakaan haittaa kenellekään.

Koskee mielestäni montaa muutakin ns. turhaa kouluainetta, tieto ei ole pahasta.

Moderniin ihmiselämään kuuluu olennaisesti erikoistuminen, eli ajatus siitä, ettei kaikkien tarvitsisi itse kyetä tekemään kaikkea. Esimerkiksi putkimies voi keskittyä putkien asentamiseen ja korjaukseen, ja voi ostaa ja käyttää muiden suunnittelemia lääkkeitä ja lentää muiden rakentamilla ja ohjaamilla lentokoneilla, vaikka hän ei itse lääkkeitä tai lentokoneita osaisikaan valmistaa.

Periaatteessa voisi sanoa, että kannattaisi osata hioa omat silmälasinsa ja valmistaa oma insuliininsa, sillä ei voida koskaan täysin luottaa siihen, että näihin erikoistuneet myyvät niitä muille. Tällainen tee-se-itse elämä ei kuitenkaan varmaankaan ole taloudellisesti kilpailukykyistä, eikä siten voida saavuttaa modernia elintasoa tai tuottavuutta.

Putkimiestä ei siis ehkä tulisi kehottaa tai vaatia kasvattamaan omaa puuvillaansa ja jalostamaan omaa bensaansa, vaan hänen kannattaisi keskittyä omaan alaansa, ja ehkä muutamaan harrastukseensa ja kiinnostuksen kohteeseensa, vaikka se tarkoittaisikin, että joku muu hoitaisi nuo hommat hänen puolestaan.

Älä välitä muiden ivallisista kommenteista. Jos olet vasta opiskelemassa opiskelijaksi, on sinulla paljon aikaa tutustua kielten hienosäätöön.

En tiedä, millainen englannin opettajien työllisyystilanne on Suomessa. Uskoisin, että englannin opettajan pätevyys olisi siinä mielessä kiinnostava juttu, että sen avulla voisi suhteellisen helposti työskennellä ulkomailla, jos sellainen kiinnostaa.