SK
Seuratut keskustelut
Kommentit
Vierailija kirjoitti:
Se on kantava voima, Jumalan siunaus.
Luottamuksessa Jumalaan on toivo, se toivon näköala joka tänäpälvänä puuttuu ja jokapaikassa toitotettaan lasten/nuorten mielenterveyden horjuvan.Kovin moni ehdokas juuri olleissa vaaleissa mainitsi mielenterveyspalvelut tärkeäksi.Ihminen on etääntynyt kauas Luojasta ja on pihalla kuin lumiukko, ei ole mitään päämäärää, toivon kantavaa voimaa.
Toivottomuutta ei varmaankaan aiheuttane se, ettei toiveikkaita maailmankuvia olisi tarjolla, vaan asiaan vaikuttanee huolet siitä, miten hyvin nämä toivorikkaat näkymät kuvaavat todellisuutta. Haasteena on siis ehkä optimismin sovittaminen yhteen episteemisen rationaalisuuden kanssa, sillä jos maailmankuvan todenmukaisuudella ei ole merkitystä, voinee helpostikin halutessaan päättää uskoa tulevaisuuden olevan pelkkää fantsua krebaamista.
Tunnetko yleisesti ahdistusta tai pelkoa sosiaalisissa tilanteissa tai julkisilla paikoilla, vai onko lenkkeily poikkeus rentouteesi?
En tiedä, ovatko nämä välttämättä hyviä vinkkejä, mutta ehkä esimerkiksi musiikkiin keskittyminen auttaisi, tai lenkkeilyn aloittaminen sellaisina kellonaikoina, jolloin muita kulkijoita on vähemmän. Ahdistuksen luulisi totuttelun myötä lievenevän, joten voisit ehkä vähitellen siirtyä lenkkeilemään ruuhkaisemmillakin paikoilla.
Voisitko antaa jonkin esimerkin tilanteesta, jossa sinulla on mennyt sukset ristiin jonkun pöyhkeilevän patriisin kanssa?
Edes nykypäivänä ei varmaan moni OG:nä itseään pitävä gangstaräppäri uskaltaisi julkaista näin homoeroottista mixtapea. Tsaarin ajan Härmässä oli aika based skene.