SK
Seuratut keskustelut
Kommentit
En ihan allekirjoittaisi, tai oikeastaan edes ymmärrä, aloittajan luokittelua. Itse kuitenkin näkisin, että ateisteja voidaan luokitella.
Luokittelu, joka tuntuu herättävän palstakeskusteluissa isosti haasteita, liittyy siihen, että uskovatko ateistit ettei jumalia ole olemassa, vai onko ateismi vain uskon puutetta yhtäkään jumalaa kohtaan. Kutsuisin ensimmäistä positiiviseksi tai vahvaksi ateismiksi, ja jälkimmäistä negatiiviseksi tai heikoksi ateismiksi. Toinen mahdollinen luokittelu olisi sellaisten välillä, jotka ovat muodostaneet asiasta tietoisen kannan ja tiedostamattoman oletusarvoateismin (esimerkiksi eläimet, kielelliseen ajatteluun kykenemättömät lapset yms.) kanssa.
Agnostisismi ei ole uskomuksellinen kanta jumalan olemassaolon suhteen vaan kanta tiedon mahdollisuuteen jumalista. Yleinen ateismin muoto lieneekin agnostinen ateismi, jossa ajatellaan, ettei jumaliin ole syytä uskoa, koska niiden olemassaolosta ei voida saada tietoa. Vaihtoehto agnostiselle ateismille voisi olla esimerkiksi jumalkäsitysten sisäisen ristiriitaisuuteen vetoava näkemys, jonka mukaan esimerkiksi kaikkivoipaa jumalaa ei edes voisi olla olemassa. Agnostikko voi myös olla teisti, jolloin hän uskoo jumalien olemassaoloon vaikka hän onkin sitä mieltä, ettei niistä voida saada tietoa.
Nimestään huolimatta nämä ovat jääneet omalla kohdallani pimentoon.
Herkkutiski-Barbie. Myy punalaputettua kalaa, väistelee rottia ja valittaa byrokratiasta ja yrittäjävastaisuudesta. Mukana tulee ruokalämpömittari. Lisävarusteena myydään vessaa, jossa ei ole saippuaa.
Vierailija kirjoitti:
Mä en usko oikein tähän. Sielläkin aletaan vähitellen tuntea ehkäisyn merkitys, koulutuksen tarve kasvaa ja länsimaistuvat pikkuhiljaa. Turismista otetaan rahat irti. Myös siellä hedelmällisyys laskee elintapojen muuttuessa huonoksi ja naisten alkaessa tajuta omia oikeuksiaan.
YK:n ennusteessa on tietääkseni otettu huomioon taloudellisia ja koulutuksellisia trendejä, jotka voivat vaikuttaa syntyvyyteen. Väestön kuitenkin odotetaan kasvavan välillä 2025-2050, ja väestökasvun mahdollisesti loiventuvan tuon jälkeen.
YK ennustaakin globaalin väestökasvun hidastuvan ja väestömäärän tasaantuvan tai kääntymisen laskuun vuoden 2075 tienoilla. Alhaisemman syntyvyyden mallissaan YK olettaa globaalin väestökasvun taittuvan laskuun vuoden 2050 tienoilla. Oletettavasti nämä ennusteet perustuvat taloudelliseen ja koulutukselliseen kehitykseen liittyvään syntyvyyden laskuun, joka on jo vahvasti esillä muilla mantereilla.
En nyt tiedä, kuvailisinko väestökasvuennustetta varsinaisesti "räjähdysmäiseksi", mikä vaikuttaa iltapulukieliseltä, mutta pitäisin kyllä tuota keskipitkän aikavälin väestökasvuennustetta melko luotettavana.
Vierailija kirjoitti:
Tässä on joiltakin osin ihan koherenttia ajattelua, mutta tässä esiintyy - kuten todella usein uskontokeskusteluissa - joku aivan omituinen ei-episteeminen uskomuksen käsite.
"Agnostikko voi myös olla teisti, jolloin hän uskoo jumalien olemassaoloon vaikka hän onkin sitä mieltä, ettei niistä voida saada tietoa."
Jos olen sitä mieltä, että jostakin asiasta ei voida saada tietoa, niin silloin se on ainoa uskomukseni asiasta. Mikään muu asenteeni asiaa kohtaan ei voi olla uskomus, koska juurihan olen myöntänyt, että siitä asiasta ei voi saada tietoa eli siitä ei voi muodostaa perusteltuja uskomuksia. Mikä on tämä "uskomus", jota ei muodosteta rationaalisilla perusteilla ja joka voidaan jopa tietoisesti valitsemalla muodostaa itse tunnustettujen rationaalisten perusteiden vastaisesti? Se on korkeintaan uskomuksen teeskentelyä - kuten lapsilla teeskentelyleikeissä tai aikuisilla roolipeleissä.
Ajatellaan kokeeksi jotain asiaa, jota ei voida tietää. Vaikkapa onko Goldbachin konjektuuri (se on eräs toistaiseksi ratkaisematon matemaattinen väite, https://en.wikipedia.org/wiki/Goldbach%27s_conjecture ) tosi vai epätosi. Yritä nyt uskoa vuoronperään väitteen totuuteen ja epätotuuteen. Siis ei pelkästään kuvitella näitä vaihtoehtoja, vaan tosissasi uskoa niihin. Pystytkö siihen, ja jos niin miten?
En ihan näe, miten tuo tahdonalaisuushomma liittyy asiaan, mutta mikäli olet kiinnostunut vastauksestani, niin en pysty. Ajatuskoetta jatkaakseni en kyllä pysty myöskään esimerkiksi tahdonalaisesti valita pitäväni selleristä tai olemaan kiinnostumaton naisista, vaikka maku- tai viehätyskysymyksissä ei vaikuta olevan kyse tiedollisista asenteista. Eli siis itse näkisin tuon tahdonalaisuusasian aivan eri juttuna kuin uskomusten pohjautumisen pelkästään tiedollisiin tekijöihin.
Mutta jos välttämättä haluat, että uskomus määritellään siten, että siinä on kyse nimenomaan tiedollisin perustein muodostetusta asenteesta, niin okei. Siinä tapauksessa sanottakoon, että agnostikko voi olla ei-tiedollinen teisti, jolla on myöntävä uskomuksenkaltainen ei-tiedollinen asenne jumalan olemassaoloa kohtaan.