SK
Seuratut keskustelut
Kommentit
Ensinnäkin, noista asioista mitä kirjoituksessa mainitaan kohistaan jatkuvasti. Kyseessä ei siis todellakaan ole mikään vaiettu näkökulma, ja tuo otsikko vaikuttaa huonolaatuiselta klikkien kalastelulta.
Tuohon kirjoittajan pääargumenttiin varmaan yleensä vastattaisiin siten, että oppimistulosten putoaminen ei vaikuttaisi suurelta osin selittyvän hänen kuvailemallaan mekanismilla, koska osaaminen on pudonnut hyvin huomattavasti myös niillä alueilla, joissa tulijoita on vain vähän. Osaaminen ei myöskään ole vähentynyt tasavertaisesti, vaan esimerkiksi poikien osaaminen on laskenut tyttöjen osaamista enemmän, vaikka kirjoittajan mekanismilta voisi olettaa tasaista koulutuksen tason laskua.
Kirjoittajan mainitsemat älykännykät yms. eivät myöskään sinänsä voi selittää Suomen tulosten putoamista muihin maihin verrattuna, sillä älylaitteet ovat selkeästi globaali ilmiö.
En tietenkään ole mikään opetusalan asiantuntija, mutta vaikuttaa siltä, että kirhoittajan itsensä argumentointi asian tiimoilta on armovitostasoa, vaikka tätä osaamista ei Pisa-tutkimuksessa onneksi kartoitetakkaan.
Vierailija kirjoitti:
Olemme palanneet Aasiasta ja lapsemme käyvät nyt suomalaista koulua.
Aasiaan verrattuna suomalaiset koulut ovat aivan pelleilyä. 8. luokalla opetetaan ensimmäisen asteen yhtälön ratkaisua mikä Aasiassa opitaan toisella luokalla. Biologiassa opetellaan tunnistamaan punatulkkuja ja pöllöjä kun Aasian kouluissa ryhmitellään alkueläimiä niiden kehitysasteen mukaan ja nimet ovat latinaksi.
On oikein, että aasialaiset menestyvät Pisatesteissä. He osaavat paremmin.
Alkueläinten luokittelu niiden "kehitysasteen" perusteella kuulostaa ainakin omaan korvaani hälyttävän hörhöilyhtävältä, oli nimet latinaksi tai ei. En tiedä, miten biologian osaamista PISA-tutkimuksissa mitataan, mutta voi hyvin olla, että punatulkun tuntomerkit ovat sen kannalta oleellisempia.
Kiintoisa näkemys. Siinä vaikuttaisi olevan niin paljon ongelmia, että on hieman vaikea valita, mikä niistä olisi se olennaisin tai painokkain, joten tässä muutama mieleeni tullut asia:
- Tekijänoikeusjärjestelmän tuskin on tarkoituskaan ensisijaisesti turvata vanhoja saavutettuja etuja, vaan rohkaista sijoituksiin ja tutkimustyöhön. Tekijänoikeusjärjestelmän soveltaminen kulttuurillisiin asioihin kulttuurillisen tutkimuksen tai kokeilullisuuden rohkaisemiseksi olisi kiintoisampi ehdotus, kuin vanhojen kulttuurillisten saavutusten käytön rajoittamiseksi.
- Kulttuurillisilla asioilla ei yleensä ole mitään selkeää luojaa tai luontihetkeä, joten lienee mahdotonta määritellä, kenelle mikäkin kulttuurillinen "omaisuus" kuuluisi, ja kuinka pitkään tekijänoikeudet olisivat voimassa. Kuka keksi koirien kesyttämisen, ja milloin?
- Ylempään ongelmaan liittyy se, ettei kulttuuriin kuuluminen määrity minkään biologisen tai muutenkaan selkeän aineellisen seikan perusteella, vaan kyseessä on enemmänkin sosiaalinen ja aineeton yhteys. Mitään "kulttuuriinkuulumisasiakirjoja" ei historiallisesti, eikä nykyäänkään, ole.
- Kulttuurit ovat ottaneet toisiltaan vaikutteita, eikä varmaankaan useinkaan voida sanoa, milloin kyseessä on todellakin uusi kulttuurituote, ja milloin jonkun toisen kulttuurituotteen muunnelma. Onko Väinämöinen uusi hahmo, vai Orfeuksen muunnelma?
Vaikka jotkin noista ongelmista liittyvät myös nykyiseen tekijänoikeusjärjestelmään, kuten rajanvedot kopioitujen ja uusien samankaltaisten tekeleiden kohdalla, niin tekijänoikeusperiaatteen soveltaminen kulttuuriin ylipäätänsä turboahtaisi nuo uusiin sfääreihin.
En osaa auttaa, mutta kuulostaa kivalta harrastukselta! Hieno taiteenala mielestäni.
En ole tutustunut Tatu Vanhasen tutkimuksiin, joten en voi kommentoida niitä, mutta muuten minusta on melko selkeää, etteivät nuo numeroimasi kohdat tosiaankaan sinänsä ole päteviä selityksiä Suomen Pisa-tulosten laskuun, vaikka esimerkiksi aloituksessa mainittu kynäilijä kakkoskohdan tyylistä selitysmallia luukuttaakin.
Tuo muutoksen nopeus on ihan varteenotettava kritiikki ykköstyypin selitystä kohden. Ykköstyypin selityksen pitäisi myös jotenkin osoittaa, miksi tuollaista perintötekijä-idioluutiota tapahtuisi nimenomaan Suomessa, eikä niinkään muissa maissa, jos tarkoituksena on selittää Suomen putoaminen tutkimuksen maiden kärkisijoilta. Myös se pitäisi selittää, miksi tuo ilmiö laskisi esimerkiksi eritoten poikien oppimistuloksia.
Nopeuden lisäksi myös kakkostyypin selityksessä ongelmana on se, ettei tulosten lasku mitenkään yksinomaan selity vierastaustaisten osuudella kullakin alueella, ja ongelmana on myös taas tuo, että oppilaiden tulokset eivät ole laskeneet tasaisesti, vaan poikien osaaminen on ottanut enemmän osumaa kuin tyttöjen pätevyys.
Syitä tulosten putoamiseen voisi tosiaan etsiä sellaisista koulujärjestelmän ja kulttuurin muutoksista, jotka koskevat erityisesti Suomea. Esim. korona on nimensä mukaisesti pandemiana maailmanlaajuinen, joten koronaongelmat sinänsä eivät voi selittää Suomen sijoituksen putoamista, mutta ehkä joku erityisen suomalainen tapa reagoida tilanteeseen voisi. Samoin esimerkiksi sometuksen lisääntyminen on globaali ilmiö, vaikka voi teoriassa ehkä olla löydettävissä jokin erityisen suomalainen tapa somettaa, joka olisi erityisen haitallinen koulumenestykselle.